Artikkeli 1.

Artikkeli kertoo kahta muuttujaa kuvaavien koropleettikarttojen hyödyistä (maantieteellisen ilmiön alueellisen vaihtelun havainnoiminen) sekä niihin liittyvistä huomionarvoisista seikoista sekä ongelmista (hajonnan havainnointi). Artikkelin käsittelemissä kartoissa kahden eri värin eri sävyjä käytetään kuvaamaan muuttujia, ja näiden värien yhdistelmät kuvaavat kartalla muuttujien esiintymisen voimakkuutta yhteisesti. Kartat näyttävät hankalalta ja niiden tekeminen on varmasti vielä hankalampaa. Artikkeli käsittelee esimerkiksi luokkajaon ja värien valinnan luomia eroja karttoihin. Artikkelissa kerrotaan myös kokeesta, joka tehtiin ensimmäisen vuoden maantieteen opiskelijoille koskien yhden ja kahden teeman karttoja.

Artikkelin esittelemien teemakarttojen vahvuus on niiden tarjoama tieto korrelaatiosta erilaisten muuttujien välillä. Yhdestä kartasta on helppo katsoa, onko kahdella eri muuttujalla yhteyttä, kuinka paljon ja millä alueilla. Kuitenkin kaksi eri väriä samassa kartassa yhdistettynä toimii heikohkosti. Karttojen legendat sisältävät paljon tilastomatemaattista tietoa, jota maallikon (tai minun) on työlästä tulkita. Artikkelin Fig. 3 -kartan ainoa kiva seikka on se, että yhteisen teemakartan lisäksi siinä on myös molemmista teemoista omat koropleettikartat. Preferoin ehdottomasti meidänkin tunnilla tekemia kahden muuttujan teemakarttoja, joissa toinen teema esitetään kuviona. Teemakartan tekoon käytettävä ohjelmisto on varmasti kehittynyt artikkelin kirjoitusajasta, ja siksi meidänkin on helppo ensimmäisen vuoden opiskelijoina tehdä näyttäviä ja helppolukuisia teemakarttoja.

Lähteet:
Leonowicz, A (2006). Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Geografija (42) pp. 33–37.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *