PAK7: VIKA!

Viimeiselle kurssikerralle oli läksynä keksiä aihe  ja löytää aineisto ikiomaan teemakarttaan. Sain vinkkauksen UNCHR:n sivujen pakolaisia käsittelevien tilastotietojen olevan suhteellisen helposti käytettävissä. Vuonna 2013 pakolaisia oli UNCHR:n mukaan enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen, joten aihe tuntui melko ajankohtaiselta nykyisessä tilanteessa (Suomen pakolaisapu. Maailman pakolaistilanne <http://www.pakolaisapu.fi/fi/tietoa/tietoa-pakolaisuudesta/maailman-pakolaistilanne.html>) Latailin UNCHR:n sivuilta tiedot vuoden 2013 pakolaisista lähtömaan ja kohdemaan mukaan. Kurssikerralla oli suosituksena tarkastella jotakin pienempää aluetta, mutta halusin mielummin tarkastella maailmankarttaa. Jääräpäisyyteni aiheutti tietysti lopulta vähän ongelmia.

UNCHR:n Excel-taulukko aiheutti tuskastumista, sillä valtioiden nimet piti yksi kerrallaan käydä läpi, jotta sain ne yhtenäiseksi tunneilla aiemmin käytetyn WORLD-tietokannan nimien kanssa. Yhdistin tietokannat ja laskin pakolaisten suhteellisen osuuden kohdemaiden väestöstä taulukkoon. Lopulta syntyi oheinen koropleettikartta näistä kahdesta muuttujasta. Kartalla halusin painottaa pakolaisten keskittymistä kriisimaiden naapurimaihin, sillä usein ihmiset ajattelevat pakolaisvirran kohdistuvan yksinomaan länsimaihin. Varsinkin tieto pakolaisten osuudesta kohdemaissa puuttui monien valtioiden kohdalla. Epäilin kartan esittämiä tilastotietoja huomatessani esimerkiksi, että Pohjois-Korea on pienimmässä luokassa maasta lähtevien pakolaisten osuuden suhteen. Etsiessäni syitä tähän netistä minulle selvisi kuitenkin, etteivät Pohjois-Koreasta karkaavat ihmiset ole virallisesti pakolaisia vaan loikkareita, sillä he eivät pakene vainoa tai jotakin tiettyä konfliktia, vaan kokonaista valtiojärjestelmää (johon toki sisältyy vainoa ja konflikteja…)  (Refugees, defectors or economic migrants? NK-News.org. <http://www.nknews.org/2012/06/refugees-defectors-and-economic-migrants/>).

Puuttuvien tilastotietojen lisäksi karttani visuaalisessa ilmeessä  harmittaa harvat pystyviivat yhtenä luokituksen indikaattorina, koska eihän niitä edes näe pienistä valtioista. Ei voi mitään.

Lähde: http://popstats.unhcr.org/PSQ_RSD.aspx

Lähde: http://popstats.unhcr.org/PSQ_RSD.aspx

Halusin jatkaa maailmantuskan parissa, joten seuraavaksi aiheeksi valitsin jotain yhtä kiehtovaa. Nimittäin käsiaseet ja niillä tehdyt murhat. Löysin The Guardianin kokoaman taulukon tuliaseiden määrästä 100 asukasta kohden sekä tuliaseilla tehdyistä murhista 100 000 asukasta kohden. Muokkasin jälleen tietokannasta yksi kerrallaan nimet yhtenäisiksi WORLD-tietokannan kanssa, ja iskin faktat kartalle. Tylsästi tämä taulukko sisälsi vielä aikaisempaa enemmän puutteellisia tilastotietoja, oletettavasti arkaluontoisen aiheensa vuoksi. Lisäksi tilastotiedot voivat olla hieman vääristyneitä, joten oikeasti tilasto on melko heikoilla kantimilla. Ja tämän myötä myös karttani. Karttani näyttää siltä, että molemmat tiedot olisivat olleet saatavilla noin parista hassusta valtiosta, vaikka oli niitä todellisuudessa enemmän (ne on niin pieniä…).

Tuliaseiden määrässä kunnostautuvat odotetusti Yhdysvaltojen lisäksi Jemen ja pimeä pohjoisen valtio nimeltä Suomi. Tuliaseilla tehdyissä murhissa korkeimpaan luokkaan sijoittuivat puolestaan muutama Väli- ja Etelä-Amerikan maa, kuten Venezuela, Kolumbia ja Belize. Näissä maissa ampuma-aseiden määrä ei kuitenkaan ollut poikkeuksellinen. Syy tähän on siinä, että tilastot kertovat vain laillisten aseiden määrän.

Suomen tuliaseiden määrää selittää perinteinen metsästyskulttuuri sekä aseiden määrän tarkka valvonta. Sadankomitean raportissa Ampuma-aselait Euroopassa todetaan, että väkivaltakuolleisuuden määrä ei riipu ampuma-aseiden määrästä, vaan kulttuurisista ja sosioekonomisista tekijöistä. Suomessakin yli puolet aikavälillä 2002-2007 tehdyistä henkirikoksista tehtiin laittomalla asella, joiden määrän kontrollointi on hyvin vaikeaa. (Ampuma-aselait Euroopassa. Sadankomitea. <http://www.sadankomitea.fi/sites/sadankomitea.fi/files/ampumaaselait_euroopassa_verkkoon.pdf>)

Lähde: https://docs.google.com/spreadsheet/ccc?key=0AonYZs4MzlZbdExSbktqRWpLMjNUMkFGVk5VODRyTnc
Tilastotiedot vuodelta 2012.Lähde: https://docs.google.com/spreadsheet/ccc?key=0AonYZs4MzlZbdExSbktqRWpLMjNUMkFGVk5VODRyTnc

Puutteellisen karttani vuoksi tutkin aihetta vielä lisää internetin syövereissä, ja löysin esimerkiksi oheisen mielenkiintoisen diagrammin. Diagrammilla korkeimmalla sijoituksella on hieman yllättäen Viro (Comparing murder rates and gun ownership across countries. Crime prevention research center. <http://crimepreventionresearchcenter.org/2014/03/comparing-murder-rates-across-countries/>)

Diagrammissa ampuma-aseiden omistajien ja murhien määrä kehittyneissä valtioissa. Lähde:http://crimepreventionresearchcenter.org/2014/03/comparing-murder-rates-across-countries/
Diagrammissa ampuma-aseiden omistajien ja murhien määrä kehittyneissä valtioissa vuonna 2013. Lähde:http://crimepreventionresearchcenter.org/2014/03/comparing-murder-rates-across-countries/

 

Tämä kurssikerta opetti minulle, että ikävistä ilmiöistä on vaikea löytää tilastotietoa. Tilastotietoa on vaikea kerätä, ja monilla tahoilla on lukemattomia motiiveja vääristellä näitä tietoja. Tiedon puutteen olisi voinut myös ratkaista etsimällä useampia lähteitä, kuten esimerkiksi Oskar Rönnberg teki (Rönnberg 2015). Olisin varmasti löytänyt helpommat aiheet ja paremmat tilastotiedot joistain vähemmän dramaattisista aiheista. Tästäkin kuitenkin oppi taas jotain!

Lähteet:

Rönnberg, O. (2015) Loppurutistus. <https://blogs.helsinki.fi/oskaronn/>. Luettu 15.3.2015

Suomen pakolaisapu. Maailman pakolaistilanne <http://www.pakolaisapu.fi/fi/tietoa/tietoa-pakolaisuudesta/maailman-pakolaistilanne.html>. Luettu 6.3.2015

Refugees, defectors or economic immigrants? NK-News.org. <http://www.nknews.org/2012/06/refugees-defectors-and-economic-migrants/>. Luettu 15.3.2015

Ampuma-aselait Euroopassa. Sadankomitea. <http://www.sadankomitea.fi/sites/sadankomitea.fi/files/ampumaaselait_euroopassa_verkkoon.pdf>. Luettu 15.3.2015

Comparing murder rates and gun ownership across countries. Crime prevention research center. <http://crimepreventionresearchcenter.org/2014/03/comparing-murder-rates-across-countries/> Luettu 15.3.2015

 

PAK6: GPSää ja kuvitteellisia hasardioppitunteja

Tämä toisiksi viimeinen kurssikerta alkoi reippailulla ulkoilmassa aamutuimaan. Lähdimme ulkoiluttamaan gps-paikanninta, ja ryhmämme otti paikannuksen kohteeksi punaiset autot. 10 punaisen auton löytämiseksi ei pitänyt kauaa kävellä, ja tehtävä oli suoritettu alta aikayksikön. GPS-paikantimen käyttö tuntui juuri sellaiselta kivalta teknologian parissa näpertelyltä josta pidän. Toisaalta gps-paikannin näytti esimerkiksi korkeustiedot aikalailla pieleen koko käyttömme ajan. Olisi kiinnostavaa tietää, miten esimerkiksi älypuhelimien gps-paikannus vertaa gps-paikantimeen (joka ainakin vaikutti jo elämää nähneeltä). Tunnilla lisäsimme Helsingin karttaan kaikkien ryhmien merkkaamat gps-pisteet kirjaamalla pisteiden koordinaatit NotePadiin tai Exceliin ja siirtämällä tiedot MapInfoon.

Tunnin varsinainen teema oli omien hasardikarttojen luominen. Pohjaksi karttaan saimme käyttöömme maailmankartan ja tietokannat haimme netistä. Karttoja tehdessämme meidän tuli pohtia erityisesti karttaesitystemme pedagogista arvoa, ja niiden käyttöä tuntiopetuksessa. En lähtenyt sooloilemaan, vaan tein hieman tylsästi kartat tulivuorista, yli 5,5 richterin maanjäristyksistä ja yli 8 richterin maanjäristyksistä. Yhdistin vielä kaikki teemakartat yhdeksi. Pistekartat ovat varmaankin meko selkeitä esityksiä kuvitteellisille yläastelaisille pikku oppilailleni. Pistekartan ongelma on kuitenkin pisteiden päällekkäisyys, joka heikentää kartan informaatiotasoa. Tähän ongelmaan ratkaisun on keksinyt Juuso Korhonen, joka esittää blogissaan maanjäristykset ruutuaineistona kartassa.

Alla ensin pelkkiä vuoden 1964 jälkeen purkautuneita tulivuoria esittävä teemakartta, sitten kolme eri informaatiotasoa yhdistävä kartta;

Vuoden 1964 jälkeen purkautuneet tulivuoret
Vuoden 1964 jälkeen purkautuneet tulivuoret
Tulivuoret ja maanjäristykset vuoden 1964 jälkeen
Tulivuoret ja maanjäristykset vuoden 1964 jälkeen

Tekemäni kartat kuvaavat maapallon endogeenisiä ilmiöitä, ja niiden yhteydessä tunnilla voisi puhua myös laattatektoniikasta. Oppilaat kenties hoksaisivat kartalta, että endogeeniset ilmiöt esiintyvät samoilla alueilla. Tuntiopetuksessa esiteltäisiin vielä litosfäärilaattojen rajavyöhykkeitä kuvaava kartta, kuten seuraava;

Litosfäärilaattojen rajat ja liikesuunnat. Lähde: http://www.astronomynotes.com/solarsys/earth-plates.gif
Litosfäärilaattojen rajat ja liikesuunnat. Lähde: http://www.astronomynotes.com/solarsys/earth-plates.gif

Oppilaat huomaisivat, mikä yhteys litosfäärilaattojen liikkeellä on endogeenisiin ilmiöihin. Yllä olevasta kartasta erottaa jäätikköalueina hyvin myös maailman korkeimmat eli nuorimmat vuoristoalueet, joten tunnilla käsiteltäviin endogeenisiin ilmiöihin voisi lisätä vielä vuortenpoimutuksen.

Mikäli haluaisin yhdistää teemaan laajemmin hasardimaantiedettä, voisimme puhua myös siitä miten nämä hasardit sijoittuvat paljolti väkirikkaille ja köyhille alueille, ja pohtia miksi hasardit ovat tällaisilla alueilla esiintyessään erityisen tuhoisia. Lisäksi oppilaille voisi antaa tehtäväksi selvittää esimerkiksi Tapaninpäivän 2004 Intian valtameren maanjäristyksen, Sendain vuoden 2011 maanjäristyksen ja Eyjafjallajökull-tulivuoren vuoden 2010 purkauksen seurauksia. Tällöin oppilaat saavat käsityksen siitä, miten erilaisia ihmisten elämiin vaikuttavia seurauksia endogeenisillä ilmiöillä voi olla. Kurssitovereideni blogeja selaillessani silmiini pisti erityisesti Leila Soinion blogi, jossa opetuksessa käytettäväksi kartaksi on tehty Indonesiaa kohdanneita lukuisia hasardeja kuvaava kartta. Tällainen yhtä endogeenisesti aktiivisella alueella sijaitsevaa valtiota esittävä kartta sopisi myös erinomaisesti tunnin ohjelmaan.

Lähteet:

Soinio, L. (2015). Kurssikerta 6 – Geepeeässää ja luonnonhasardeja. Leilan paikkatietopulinaa.  <https://blogs.helsinki.fi/lsoinio/>.  Luettu 5.3.2015

Korhonen, J. (2015). Kurssikerta 6: Luonnon- ja MapInfon hasardeja. <https://blogs.helsinki.fi/juusokor/>. Luettu 5.3.2015