All posts by Maija E Potinkara

PAK7: VIKA!

Viimeiselle kurssikerralle oli läksynä keksiä aihe  ja löytää aineisto ikiomaan teemakarttaan. Sain vinkkauksen UNCHR:n sivujen pakolaisia käsittelevien tilastotietojen olevan suhteellisen helposti käytettävissä. Vuonna 2013 pakolaisia oli UNCHR:n mukaan enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen, joten aihe tuntui melko ajankohtaiselta nykyisessä tilanteessa (Suomen pakolaisapu. Maailman pakolaistilanne <http://www.pakolaisapu.fi/fi/tietoa/tietoa-pakolaisuudesta/maailman-pakolaistilanne.html>) Latailin UNCHR:n sivuilta tiedot vuoden 2013 pakolaisista lähtömaan ja kohdemaan mukaan. Kurssikerralla oli suosituksena tarkastella jotakin pienempää aluetta, mutta halusin mielummin tarkastella maailmankarttaa. Jääräpäisyyteni aiheutti tietysti lopulta vähän ongelmia.

UNCHR:n Excel-taulukko aiheutti tuskastumista, sillä valtioiden nimet piti yksi kerrallaan käydä läpi, jotta sain ne yhtenäiseksi tunneilla aiemmin käytetyn WORLD-tietokannan nimien kanssa. Yhdistin tietokannat ja laskin pakolaisten suhteellisen osuuden kohdemaiden väestöstä taulukkoon. Lopulta syntyi oheinen koropleettikartta näistä kahdesta muuttujasta. Kartalla halusin painottaa pakolaisten keskittymistä kriisimaiden naapurimaihin, sillä usein ihmiset ajattelevat pakolaisvirran kohdistuvan yksinomaan länsimaihin. Varsinkin tieto pakolaisten osuudesta kohdemaissa puuttui monien valtioiden kohdalla. Epäilin kartan esittämiä tilastotietoja huomatessani esimerkiksi, että Pohjois-Korea on pienimmässä luokassa maasta lähtevien pakolaisten osuuden suhteen. Etsiessäni syitä tähän netistä minulle selvisi kuitenkin, etteivät Pohjois-Koreasta karkaavat ihmiset ole virallisesti pakolaisia vaan loikkareita, sillä he eivät pakene vainoa tai jotakin tiettyä konfliktia, vaan kokonaista valtiojärjestelmää (johon toki sisältyy vainoa ja konflikteja…)  (Refugees, defectors or economic migrants? NK-News.org. <http://www.nknews.org/2012/06/refugees-defectors-and-economic-migrants/>).

Puuttuvien tilastotietojen lisäksi karttani visuaalisessa ilmeessä  harmittaa harvat pystyviivat yhtenä luokituksen indikaattorina, koska eihän niitä edes näe pienistä valtioista. Ei voi mitään.

Lähde: http://popstats.unhcr.org/PSQ_RSD.aspx

Lähde: http://popstats.unhcr.org/PSQ_RSD.aspx

Halusin jatkaa maailmantuskan parissa, joten seuraavaksi aiheeksi valitsin jotain yhtä kiehtovaa. Nimittäin käsiaseet ja niillä tehdyt murhat. Löysin The Guardianin kokoaman taulukon tuliaseiden määrästä 100 asukasta kohden sekä tuliaseilla tehdyistä murhista 100 000 asukasta kohden. Muokkasin jälleen tietokannasta yksi kerrallaan nimet yhtenäisiksi WORLD-tietokannan kanssa, ja iskin faktat kartalle. Tylsästi tämä taulukko sisälsi vielä aikaisempaa enemmän puutteellisia tilastotietoja, oletettavasti arkaluontoisen aiheensa vuoksi. Lisäksi tilastotiedot voivat olla hieman vääristyneitä, joten oikeasti tilasto on melko heikoilla kantimilla. Ja tämän myötä myös karttani. Karttani näyttää siltä, että molemmat tiedot olisivat olleet saatavilla noin parista hassusta valtiosta, vaikka oli niitä todellisuudessa enemmän (ne on niin pieniä…).

Tuliaseiden määrässä kunnostautuvat odotetusti Yhdysvaltojen lisäksi Jemen ja pimeä pohjoisen valtio nimeltä Suomi. Tuliaseilla tehdyissä murhissa korkeimpaan luokkaan sijoittuivat puolestaan muutama Väli- ja Etelä-Amerikan maa, kuten Venezuela, Kolumbia ja Belize. Näissä maissa ampuma-aseiden määrä ei kuitenkaan ollut poikkeuksellinen. Syy tähän on siinä, että tilastot kertovat vain laillisten aseiden määrän.

Suomen tuliaseiden määrää selittää perinteinen metsästyskulttuuri sekä aseiden määrän tarkka valvonta. Sadankomitean raportissa Ampuma-aselait Euroopassa todetaan, että väkivaltakuolleisuuden määrä ei riipu ampuma-aseiden määrästä, vaan kulttuurisista ja sosioekonomisista tekijöistä. Suomessakin yli puolet aikavälillä 2002-2007 tehdyistä henkirikoksista tehtiin laittomalla asella, joiden määrän kontrollointi on hyvin vaikeaa. (Ampuma-aselait Euroopassa. Sadankomitea. <http://www.sadankomitea.fi/sites/sadankomitea.fi/files/ampumaaselait_euroopassa_verkkoon.pdf>)

Lähde: https://docs.google.com/spreadsheet/ccc?key=0AonYZs4MzlZbdExSbktqRWpLMjNUMkFGVk5VODRyTnc
Tilastotiedot vuodelta 2012.Lähde: https://docs.google.com/spreadsheet/ccc?key=0AonYZs4MzlZbdExSbktqRWpLMjNUMkFGVk5VODRyTnc

Puutteellisen karttani vuoksi tutkin aihetta vielä lisää internetin syövereissä, ja löysin esimerkiksi oheisen mielenkiintoisen diagrammin. Diagrammilla korkeimmalla sijoituksella on hieman yllättäen Viro (Comparing murder rates and gun ownership across countries. Crime prevention research center. <http://crimepreventionresearchcenter.org/2014/03/comparing-murder-rates-across-countries/>)

Diagrammissa ampuma-aseiden omistajien ja murhien määrä kehittyneissä valtioissa. Lähde:http://crimepreventionresearchcenter.org/2014/03/comparing-murder-rates-across-countries/
Diagrammissa ampuma-aseiden omistajien ja murhien määrä kehittyneissä valtioissa vuonna 2013. Lähde:http://crimepreventionresearchcenter.org/2014/03/comparing-murder-rates-across-countries/

 

Tämä kurssikerta opetti minulle, että ikävistä ilmiöistä on vaikea löytää tilastotietoa. Tilastotietoa on vaikea kerätä, ja monilla tahoilla on lukemattomia motiiveja vääristellä näitä tietoja. Tiedon puutteen olisi voinut myös ratkaista etsimällä useampia lähteitä, kuten esimerkiksi Oskar Rönnberg teki (Rönnberg 2015). Olisin varmasti löytänyt helpommat aiheet ja paremmat tilastotiedot joistain vähemmän dramaattisista aiheista. Tästäkin kuitenkin oppi taas jotain!

Lähteet:

Rönnberg, O. (2015) Loppurutistus. <https://blogs.helsinki.fi/oskaronn/>. Luettu 15.3.2015

Suomen pakolaisapu. Maailman pakolaistilanne <http://www.pakolaisapu.fi/fi/tietoa/tietoa-pakolaisuudesta/maailman-pakolaistilanne.html>. Luettu 6.3.2015

Refugees, defectors or economic immigrants? NK-News.org. <http://www.nknews.org/2012/06/refugees-defectors-and-economic-migrants/>. Luettu 15.3.2015

Ampuma-aselait Euroopassa. Sadankomitea. <http://www.sadankomitea.fi/sites/sadankomitea.fi/files/ampumaaselait_euroopassa_verkkoon.pdf>. Luettu 15.3.2015

Comparing murder rates and gun ownership across countries. Crime prevention research center. <http://crimepreventionresearchcenter.org/2014/03/comparing-murder-rates-across-countries/> Luettu 15.3.2015

 

PAK6: GPSää ja kuvitteellisia hasardioppitunteja

Tämä toisiksi viimeinen kurssikerta alkoi reippailulla ulkoilmassa aamutuimaan. Lähdimme ulkoiluttamaan gps-paikanninta, ja ryhmämme otti paikannuksen kohteeksi punaiset autot. 10 punaisen auton löytämiseksi ei pitänyt kauaa kävellä, ja tehtävä oli suoritettu alta aikayksikön. GPS-paikantimen käyttö tuntui juuri sellaiselta kivalta teknologian parissa näpertelyltä josta pidän. Toisaalta gps-paikannin näytti esimerkiksi korkeustiedot aikalailla pieleen koko käyttömme ajan. Olisi kiinnostavaa tietää, miten esimerkiksi älypuhelimien gps-paikannus vertaa gps-paikantimeen (joka ainakin vaikutti jo elämää nähneeltä). Tunnilla lisäsimme Helsingin karttaan kaikkien ryhmien merkkaamat gps-pisteet kirjaamalla pisteiden koordinaatit NotePadiin tai Exceliin ja siirtämällä tiedot MapInfoon.

Tunnin varsinainen teema oli omien hasardikarttojen luominen. Pohjaksi karttaan saimme käyttöömme maailmankartan ja tietokannat haimme netistä. Karttoja tehdessämme meidän tuli pohtia erityisesti karttaesitystemme pedagogista arvoa, ja niiden käyttöä tuntiopetuksessa. En lähtenyt sooloilemaan, vaan tein hieman tylsästi kartat tulivuorista, yli 5,5 richterin maanjäristyksistä ja yli 8 richterin maanjäristyksistä. Yhdistin vielä kaikki teemakartat yhdeksi. Pistekartat ovat varmaankin meko selkeitä esityksiä kuvitteellisille yläastelaisille pikku oppilailleni. Pistekartan ongelma on kuitenkin pisteiden päällekkäisyys, joka heikentää kartan informaatiotasoa. Tähän ongelmaan ratkaisun on keksinyt Juuso Korhonen, joka esittää blogissaan maanjäristykset ruutuaineistona kartassa.

Alla ensin pelkkiä vuoden 1964 jälkeen purkautuneita tulivuoria esittävä teemakartta, sitten kolme eri informaatiotasoa yhdistävä kartta;

Vuoden 1964 jälkeen purkautuneet tulivuoret
Vuoden 1964 jälkeen purkautuneet tulivuoret
Tulivuoret ja maanjäristykset vuoden 1964 jälkeen
Tulivuoret ja maanjäristykset vuoden 1964 jälkeen

Tekemäni kartat kuvaavat maapallon endogeenisiä ilmiöitä, ja niiden yhteydessä tunnilla voisi puhua myös laattatektoniikasta. Oppilaat kenties hoksaisivat kartalta, että endogeeniset ilmiöt esiintyvät samoilla alueilla. Tuntiopetuksessa esiteltäisiin vielä litosfäärilaattojen rajavyöhykkeitä kuvaava kartta, kuten seuraava;

Litosfäärilaattojen rajat ja liikesuunnat. Lähde: http://www.astronomynotes.com/solarsys/earth-plates.gif
Litosfäärilaattojen rajat ja liikesuunnat. Lähde: http://www.astronomynotes.com/solarsys/earth-plates.gif

Oppilaat huomaisivat, mikä yhteys litosfäärilaattojen liikkeellä on endogeenisiin ilmiöihin. Yllä olevasta kartasta erottaa jäätikköalueina hyvin myös maailman korkeimmat eli nuorimmat vuoristoalueet, joten tunnilla käsiteltäviin endogeenisiin ilmiöihin voisi lisätä vielä vuortenpoimutuksen.

Mikäli haluaisin yhdistää teemaan laajemmin hasardimaantiedettä, voisimme puhua myös siitä miten nämä hasardit sijoittuvat paljolti väkirikkaille ja köyhille alueille, ja pohtia miksi hasardit ovat tällaisilla alueilla esiintyessään erityisen tuhoisia. Lisäksi oppilaille voisi antaa tehtäväksi selvittää esimerkiksi Tapaninpäivän 2004 Intian valtameren maanjäristyksen, Sendain vuoden 2011 maanjäristyksen ja Eyjafjallajökull-tulivuoren vuoden 2010 purkauksen seurauksia. Tällöin oppilaat saavat käsityksen siitä, miten erilaisia ihmisten elämiin vaikuttavia seurauksia endogeenisillä ilmiöillä voi olla. Kurssitovereideni blogeja selaillessani silmiini pisti erityisesti Leila Soinion blogi, jossa opetuksessa käytettäväksi kartaksi on tehty Indonesiaa kohdanneita lukuisia hasardeja kuvaava kartta. Tällainen yhtä endogeenisesti aktiivisella alueella sijaitsevaa valtiota esittävä kartta sopisi myös erinomaisesti tunnin ohjelmaan.

Lähteet:

Soinio, L. (2015). Kurssikerta 6 – Geepeeässää ja luonnonhasardeja. Leilan paikkatietopulinaa.  <https://blogs.helsinki.fi/lsoinio/>.  Luettu 5.3.2015

Korhonen, J. (2015). Kurssikerta 6: Luonnon- ja MapInfon hasardeja. <https://blogs.helsinki.fi/juusokor/>. Luettu 5.3.2015

PAK5: Sekalaisia tunteita

Kurssikerta 5 aloitettiin Pornaisten parissa. Olimme jo aikaisemmalla kurssikerralla aloittaneet Pornaisten keskustan talojen ja pääteiden digitoimisen, jota jatkoimme tällä kertaa. Tämän jälkeen harjoittelimme bufferointia. Bufferointi eli puskurointi on jännittävä työkalu MapInfossa, jonka avulla voi rajata alueita esimerkiksi 500m säteellä jostain tietystä talosta, tiestä tai muusta objektista. Bufferoinnin avulla on sitten helpompi esimerkiksi laskea, kuinka paljon bufferoidun alueen sisällä tai ulkopuolella on esimerkiksi ihmisiä/naisia/lapsia yms… Bufferoinnilla luodaan siis sananmukaisesti puskurialueita. Bufferointia voisi käyttää hyödyksi vaikka missä, esimerkiksi päätettäessä paikkaa jollekin liiketoiminnalle, pelastuslaitokselle tai käytännössä ihan mille vaan palvelulle.

Leikittyämme aikamme Pornaisten kartalla siirryimme itsenäistehtäviin. Tehtävät olivat mielenkiintoisia. Erityisesti lentokentän melualueisiin liittyvät tehtävät olivat hauskoja konkreettisuutensa vuoksi, kuten Riina Koskelakin blogissaan kirjoittaa. MapInfo kuitenkin tuntui todella hankalalta ja epäyhteistyöhaluiselta. Tehtävien avuksi oli ohje, mutta se olisi ehkä voinut olla hivenen yksityiskohtaisempi, ainakin kaltaiselleni ummikolle. Tunnilla tehtävissä olivat tukena vierustoverit, mutta valitettavasti en saanut kaikkea tunnilla tehtyä. Jatkoin hajoilua vapaa-ajalla. Ja tehtävistähän ei meinannut tulla mitään. Kokeilin vaihtoehtoisista tehtävistä uima-allas-tehtävien laskemista, mutta luovutin. Kouluihin liittyvästä tehtävä 3 oli parhaat ohjeet, joten sen sain loppujen lopuksi melko kivuttomasti tehtyä. Ohessa uurastuksen tulokset.

pak5tehtävät

Kurssikerran ja siihen liittyvien tehtävien herättämistä negatiivisista tunteista huolimatta ne avasivat huomattavasti käsitystäni MapInfosta. Hyvän kartan ja aineiston kera se on todella monipuolinen työkalu, jonka käyttömahdollisuudet tuntuvat loputtomilta.

Oman MapInfo-osaamiseni suhteen olen optimistinen. Helpoimmalta MapInfossa tuntuu teemakarttojen tekeminen ja muu itse karttojen parissa tehtävä työskentely. Taulukkojen kanssa työskentely ja varsinkin uuden tiedon tuottaminen laskutoimituksien kautta on vielä harjoittelua vaativa osaamisalue. Siinäkin koin kuitenkin onnistumisen kokemuksia tämän kurssikerran myötä, ja tämäkin osa-alue tuntuu aiempaa selvemmältä. Koko kurssi on avannut valtavasti omia käsityksiäni ja mahdollisuuksiani sekä MapInfon että ylipäätään paikkatieto-ohjelmistojen käytöstä. Suhtauduin syksyllä koko GIS-höpinään hieman väheksyen, mutta innostus on kasvanut varsinkin tällä kolmannella periodilla valtavasti.

Lähteet

Koskela, R. (2015). Riina & 38 päivää paikkatietoa. Kurssikerta 5: Verta ja kyyneliä. <https://blogs.helsinki.fi/riinakos/>. Luettu 26.2.2015

PAK4: Ruututeemakarttoja ja söpöjä värejä

Neljännen kurssikerran aluksi oivallinen professorimme luennoi piste- ja ruutuaineistoista yleisesti. Tämän jälkeen pääsimme itse paikkatietoaineiston kimppuun. Saimme käyttöömme aineiston, jossa oli lueteltu jokaisesta pääkaupunkiseudun talosta asukkaiden tietoja, kuten ikää, sukupuolta, kansalaisuutta ja kielisyyttä. Olisin viihtynyt tämän aineiston parissa tirskistellessä vaikka koko päivän, mutta aineistoa oli tarkoitus käyttää teemakartan luomiseen. Ruutukarttaa tehdessä MapInfossa piti luoda aineiston päälle grid, joka jakoi aineiston ruutuihin. Omat ruutuni ovat 500m x 500m. Innostuin karttojen luomisesta sen verran, että tein kurssikerralla kolmisen erilaista karttaa, muunmuassa ulkomaalaisten ja sylivauvojen (0-v.) osuudesta. En tehnyt kartan viimeistelyyn liittyvää layout-hommelia kuitenkaan näillä kurssikerroilla, ja tuloksena oli se että palatessani karttoihin myöhemmin Gridit olivat kadonneet, enkä osannut niitä samoihin karttoihin enää lisätä. Virheistä oppii! Niinpä tein omalla ajallani uuden kartan, joka kertoo naisten lukumäärän. Luokitteluksi valitsin tasavälisen luokittelun, sillä se sopi mielestäni aineiston luokitteluksi. Tämä kartta ei kerro juuri muuta, kuin missä on Helsingin asutuimmat alueet.

naistenabso

Innostuin ruutukartoista, ja laskin taulukkotietoihin vielä naisten suhteellisen osuuden kunkin alueen väestöstä. Näin sain toisen ruutukartan, joka kuvaa naisten prosentuaalista osuutta. Valitsin luokitteluksi tasavälisen luokittelun, sillä se sopii prosentuaaliseen aineistoon. Karttaa voisi käyttää vaikkapa naisille sunnattujen hyvinvointi- ja kauneuspalveluiden sijainnin suunnitteluun. Kartasta voisi kenties olla myös apua miehelle, joka etsii itselleen emäntää keinoja kaihtamatta (….). Kartan heikkous on se, että käytännössä kaikki suurimman luokan eli 75-100% alueet ovat haja-asutusaluetta, jossa kenties asuu yksi nainen tai kolme naista ja yksi mies. Kartasta ei siis todellisuudessa erotu alueita, joissa naisten määrä olisi jotenkin poikkeuksellinen. Kartta kuitenkin kertoo sen, että Helsinki on naisvaltainen kaupunki. Lisäksi kahta karttaani vertailemalla saa jo hieman tarkemman kuvan pääkaupunkiseudun naiskeskittymistä. Näin jälkikäteen arvioituna myös värit varsinkin kahden suurimman luokan välillä ovat turhan samanlaiset.

Ruututeemakartta naisten osuudesta Helsingissä (%)
Ruututeemakartta naisten osuudesta Helsingissä (%)

Ruututeemakartat sopivat ulkoasunsa puolesta erityisen hyvin tilastotiedon esittämiseen tietyillä alueilla, tässä tapauksessa 500mx500 kokoisten ruutujen sisällä. Tutkittava aineisto saadaan sidottua tarkasti rajattuun alueeseen, kuten Eve Ikonen blogissaan kirjoittaa. Ruutukartat myös miellyttävät selkeydessään ainakin omaa silmääni.

Lähteet

Ikonen, E. (2015). Even pak-blogi. <https://blogs.helsinki.fi/eveliiik/> Luettu 26.2.2015

 

 

PAK 3: Hapuilua valuma-alueilla.

 

Tulvaindeksikartta, jossa järvisyys pylväsdiagrammeina.
Tulvaindeksikartta, jossa järvisyys pylväsdiagrammeina.

Kolmannen kurssikerran toinen tehtävä oli Suomen tulvaindeksikartta. Luonnonmaantieteellisenä aiheena tämä ei  varsinaisesti saanut aikaan flow-tilaa.

Valuma-alueeseen tarvittavat tiedot kuten tulvaindeksi piti itse laskea ja tietoja piti yhdistellä eri taulukoista kuten Afrikka-tehtävässä. Tulvaindeksi saatiin jakamalla keskiylivirtaama keskivirtaamalla. Kuten Antti Autio blogissaan kirjoittaa, tällöin tulvaindeksi kertoo tulvahuipun vesimäärän suhteen keskivirtaaman vesimäärään. Myös järvisyysprosentti lisättiin karttaan pylväsdiagrammeina. Tämän jälkeen muokkasin kartan värejä selkeämmiksi sekä pylväsdiagrammeja nätimmiksi. Tuloksena on ylläoleva kartta.

Kartasta erottuu selkeästi Suomen alava länsirannikko, jota koettelevat tulvat joista saammekin jotakuinkin joka kevät lukea lehdistä. Kuten Olli Kauppi blogissaan kirjoittaa, muuttujien välillä on negatiivinen korrelaatio. Eli mitä suurempi järvisyys, sitä pienempi tulvaindeksi.

Lähteet:

Autio, A. (2015).  Antin paikkatietoblogi. Kurssikerta 3. <https://blogs.helsinki.fi/anttiaut/>. Luettu 24.2.2015

Kauppi, O. (2015). Olli Kaupin paikkatietoblogi. Kolmas kurssikerta. <https://blogs.helsinki.fi/okauppi/> 11.3.2015

PAK3: Katsaus Afrikkaan

—Kuva 1. Timanttikaivokset, öljykentät ja konfliktit Afrikassa. Lähde: Paarlahti, A. (2015) PAK-Tiedotusblogi.
—Kuva 1. Timanttikaivokset, öljykentät ja konfliktit Afrikassa. Lähde: Paarlahti, A. (2015) PAK-Tiedotusblogi.

Kolmannella kurssikerralla aloitimme kerrankin aiheella, jonka mielenkiintoisuus herätti jopa perjantaiaamuna. Pyörittelimme MapInfossa Afrikan karttaa, jonka tietokantaan lisäsimme tiedot muunmuassa internetin käyttäjistä, timanttikaivoksista ja konflikteista. Tietokannasta ja kartasta näkee, että konfliktit sijoittuvat paljolti timanttikaivosmaihin. Öljymaissa konflikteja on vähemmän, vaikka niitä sielläkin riittää. Tämä johtunee Pohjois-Afrikan ja Saharan eteläpuolisen Afrikan eroista luonnonmaantieteellisesti ja kulttuurisesti. Pohjois-Afrikassa vallitsee vahva arabikulttuuri, kun taas Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa on monia erilaisia väestöryhmiä, jotka joutuvat jakamaan samoja alueita ja luonnonvaroja siirtomaa-aikaan vedettyjen valtionrajojen vuoksi. Blogipostaukseni ohessa oleva kartta on peräisin kurssin opettajan Arttu Paarlahden blogista, sillä onnistuin jälleen tallentamaan oman karttani jotenkin väärin.

Tietokanta mahdollistaa ainakin Afrikan maiden vaurauden muutoksen tarkastelun timanttikaivosten ja öljylähteiden, ja toisaalta konfliktien myötä. Vaurastumista kuvaa (vaikkakin epäsuorasti) internet-käyttäjien määrä ja sen kasvu. Lukua tarkasteltaessa sitä tulee verrata valtion asukasmäärän kasvuun. Näiden lukujen avulla kartan käyttäjä voi pohtia, onko luonnonvarojen kaupallisesta käytöstä hyötynyt itse valtio ja sen asukkaat, vai esimerkiksi monikansalliset yritykset. Mikäli tietokantaan lisäisi esimerkiksi valtioiden bruttokansantuotteet, voisi timanttikaivosten/öljykenttien perustamisen jälkeistä tuottavuutta verrata BKT:hen ja internetin käyttäjien määrän suhteelliseen kasvuun, jolloin saisi selvemmän kuvan siitä, onko kansa ja/vai valtio vaurastunut luonnonvarojen hyödyntämisen myötä.

Konfliktien ja luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvistä tiedoista voi etsiä keskinäistä korrelaatiota, esimerkiksi seuraako timanttikaivoksen perustamista alueelliset konfliktit. Näissä tapauksissa pitää kuitenkin tietää tapahtumien taustat ennen kuin niiden välisiä korrelaatioita voi aukottomasti todeta. Kaivosten ja öljykenttien perustamista seuraavat konfliktit voivat kertoa myös maa-alueiden pilaantumisesta ja muista ympäristöongelmista. Esimerkiksi alueen vesivarat ja maatalousalueet voivat kärsiä öljykentästä ja ajaa asukkaat keskinäisiin konflikteihin elintilan kaventuessa. Myös naapurimaiden suuret varallisuuserot tai varallisuuserojen kasvut voivat aiheuttaa konflikteja, kuten kurssitoverini Olli Rantanen kirjoittaa blogissaan.

Lähteet:
Paarlahti, A. (2015) PAK-Tiedotusblogi. <https://blogs.helsinki.fi/pak-2015/>. Luettu 9.2.2015
Rantanen, O. (2015) Ollranta’s blog. Afrikka aiheena. <https://blogs.helsinki.fi/ollranta/> Luettu 9.2.2015

Artikkeli 1.

Artikkeli kertoo kahta muuttujaa kuvaavien koropleettikarttojen hyödyistä (maantieteellisen ilmiön alueellisen vaihtelun havainnoiminen) sekä niihin liittyvistä huomionarvoisista seikoista sekä ongelmista (hajonnan havainnointi). Artikkelin käsittelemissä kartoissa kahden eri värin eri sävyjä käytetään kuvaamaan muuttujia, ja näiden värien yhdistelmät kuvaavat kartalla muuttujien esiintymisen voimakkuutta yhteisesti. Kartat näyttävät hankalalta ja niiden tekeminen on varmasti vielä hankalampaa. Artikkeli käsittelee esimerkiksi luokkajaon ja värien valinnan luomia eroja karttoihin. Artikkelissa kerrotaan myös kokeesta, joka tehtiin ensimmäisen vuoden maantieteen opiskelijoille koskien yhden ja kahden teeman karttoja.

Artikkelin esittelemien teemakarttojen vahvuus on niiden tarjoama tieto korrelaatiosta erilaisten muuttujien välillä. Yhdestä kartasta on helppo katsoa, onko kahdella eri muuttujalla yhteyttä, kuinka paljon ja millä alueilla. Kuitenkin kaksi eri väriä samassa kartassa yhdistettynä toimii heikohkosti. Karttojen legendat sisältävät paljon tilastomatemaattista tietoa, jota maallikon (tai minun) on työlästä tulkita. Artikkelin Fig. 3 -kartan ainoa kiva seikka on se, että yhteisen teemakartan lisäksi siinä on myös molemmista teemoista omat koropleettikartat. Preferoin ehdottomasti meidänkin tunnilla tekemia kahden muuttujan teemakarttoja, joissa toinen teema esitetään kuviona. Teemakartan tekoon käytettävä ohjelmisto on varmasti kehittynyt artikkelin kirjoitusajasta, ja siksi meidänkin on helppo ensimmäisen vuoden opiskelijoina tehdä näyttäviä ja helppolukuisia teemakarttoja.

Lähteet:
Leonowicz, A (2006). Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Geografija (42) pp. 33–37.

2. kurssikerta: Teemakarttoja

pak2_kartta pak2_legenda

Toisella kurssikerralla syvennyimme teemakarttoihin. Tunti alkoi MapInfo-kikkailulla, kokeilimme karttoja erilaisilla histogrammeilla höystettynä sekä erikoisempia vaihtoehtoja, kuten prismaatista karttaa ja 3D-karttaa.

Tämän jälkeen tehtävänä oli kahden eri muuttujan esittämiseen kartalla. Harjoituksen tueksi haimme tietoja Sotkanetistä, joka on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastotietopankki. Sotkanetin tarjoamat tilastotiedot olivat tosi mielenkiintoisia, ja oli vaikeaa rajoittaa omat valinnat vain kahteen aihealueeseen. Kokeilin paria eri karttaa, ja päädyin viimeistelemään oheisen kartan, joka esittää lastensuojelun piirissä olevien 0-17-vuotiaiden prosentuaalista määrää ja työttömien prosenttiosuutta kuntien väestöstä. Kartassa lastensuojelun piirissä olevat lapset näkyvät värein ja työttömyys rasterein. Kartta ei juuri tuottanut minulle ongelmia, sillä tein väri- ja luokitteluvalinnat pitkälti hetken mielijohteesta. Valitsin karttaan equal ranges, eli tasaväliset luokat. Ajattelin, että tällä luokituksella ääriarvot erottuvat parhaiten.

Kartassani työttömyys näkyy erityisen selvästi Itä-ja Pohjois-Suomessa sekä suuressa osassa Lappia. 0-17-vuotiaat joista on tehty lastensuojeluilmoitus taas näkyvät eniten muutamissa Keski-Suomen kunnissa, kuten Jämsässä ja Äänekoskella, sekä pohjoisimman Lapin kunnissa, erityisesti Pelkosenniemellä. Näiden kahden muuttujan korkeimmat prosentit saman kunnan sisällä ovat Pelkosenniemellä (Lappi), Vaalassa (Kainuu), Äänekoskella (Keski-Suomi) sekä Kinnulassa (Keski-Suomi). Nämä kaikki ovat pieniä, enimmillään muutaman tuhannen asukkaan kuntia Ruuhkasuomen ulkopuolella.

Työttömyyden keskittyminen itään ja pohjoiseen on kiistaton tosiseikka, josta on puhuttu mediassa jo vuosia. Esimerkiksi vuonna 2009 eniten työttömiä oli Lapissa, kaksi kertaa niin paljon kuin Etelä-Suomen läänissä (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/lapissa-on-tyottomia-tuplasti-enemman-kuin-etela-suomessa/). Lastensuojeluilmoitusten määrä voi kertoa esimerkiksi perheessä tapahtuvasta väkivallasta, alkoholinkäytöstä tai mielenterveysongelmista. Se voi myös kertoa lastensuojeluilmoituksen kohteen, eli lapsen tai nuoren päihteiden käytöstä tai mielenterveysongelmista. Toisaalta lastensuojeluilmoitus ei aina paljasta mitään, sillä esimerkiksi vuonna 2011 11 prosenttia tehdyistä lastensuojeluilmoituksista todettiin aiheettomiksi (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/93627-lastensuojeluilmoitus-on-naapuririitojen-julma-ase). Työttömyyden ja lastensuojeluilmoitusten määrän välinen korrelaatio kuitenkin on olemassa, sillä työttömyys voi johtaa henkiseen pahoinvointiin, joka vaikuttaa koko perheeseen. Näin sosiaalisista ongelmista muodostuu ikävä ketju. Kurssikavereideni blogeja selaillessa löysin työttömyyttä ja sairastavuutta vertailevan teemakartan Matias Pajosmaan blogista. Vertaillessani Matiaksen karttaa omaani huomasin, että samat alueet erottuivat myös sairastavuuden ja työttömyyden osalta.

Lähteet:

Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettu 23.1.2015

Lapissa on työttömiä tuplasti enemmän kuin Etelä-Suomessa (2009). Suomen kuvalehti. <http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/lapissa-on-tyottomia-tuplasti-enemman-kuin-etela-suomessa/>. Luettu 3.2.2015

Marjaana Varmavuori (2012). Lastensuojeluilmoitus on naapuririitojen julma ase. Helsingin uutiset. Luettu 3.2.2015

Pajosmaa, M. (2015). Paikkatietoblogi. <https://blogs.helsinki.fi/pajosmaa/> Luettu 3.2.2015

Ensimmäinen PAK-kerta

Kurssikerralla käytimme MapInfoa karttojen tekoon. Saimme MapInfosta pintaraapaisun jo tiedon hankinta, analyysi ja kartografia –kurssilla, mutten ainakaan itse muistanut siitä enää juuri mitään. Ensin teimme harjoituskartan Helsingin aluekarttaa hyväksikäyttäen, ja tämän jälkeen teimme teemakartan Suomen kuntakartan pohjalta valitsemastamme ilmiöstä. MapInfo tuntui alkuun hanakalta ja jähmeältä käyttää, mutta pikkuhiljaa aloin päästä ohjelmasta perille. Valitsin ensin huvikseni MapInfoon ladatusta tietokannasta raflaavimman aiheen, eli avioerojen määrän kunnittain. Tajusin kuitenkin ettei kyseisestä teemakartasta ole juuri mitään iloa, sillä tiedot avioeroista olivat lukumääränä, eivät prosentteina.

Tein toisen kartan 0-14-vuotiaiden prosentuaalisesta osuudesta kunnittain. Valitsin luokkaväleiksi hetken mielijohteesta tasaiset luokkavälit. Ajattelin tämän sopivan aineistoon, jossa tulokset ovat jakautuneet suhteellisen tasaisesti pienelle välille. Halusin, että kartasta erottuu selkeästi kunnat, joissa on kaikkein eniten ja vähiten lapsia. Karttaan tehtiin myös mittakaava ja pohjoisnuoli, ja siirrettiin legenda ja kartta yhdelle tasolle.

0-14-vuotiaiden osuus_pak1
Kuva 1. 0-14-vuotiaiden osuus väestöstä kunnittain (Tilastokeskus 2011)

Tämän jälkeen otimme käyttöön histogrammityökalun, joka on internetissä ja josta en ymmärtänyt juuri mitään. Tein kuitenkin histogrammin, josta näkyy kuntien jakautuminen eri luokkiin pylväsdiagrammimuodossa.

 

Histogrammityökalulla luotu histogrammi aineistosta
Histogrammityökalulla luotu histogrammi aineistosta

Valitsin kartan aiheen, sillä lasten määrä antaa joitakin tulevaisuuden näkymiä alueesta. Kartasta on helppo havainnoida ilmiötä, josta on puhuttu paljon mediassa jo vuosia. Pohjoisessa ja Itä-Suomessa asuu vähän lapsia, sillä näillä alueilla nuoret muuttavat työn perässä paremman työllisyyden alueille, eli länteen ja etelään. Jäljelle jää vanhempi ikäluokka, joka ei enää saa lapsia. Väestön ikääntyessä alueiden väkiluku pienenee ja huoltosuhde kasvaa, joka on kuntien talouden kannalta negatiivinen seikka. Idässä ja pohjoisessa 0-14-vuotiaiden prosentuaalinen osuus on kuitenkin valtakunnallisella tasolla suuri isommissa kaupungeissa, eli esimerkiksi Kuopiossa ja Oulussa ja näiden ympäryskunnissa. Itseasiassa Oulussa on valtakunnallisesti eniten lapsia, joka on kunnan tulevaisuuden kannalta positiivinen asia. Karttaa tehdessäni yllätyin siitä, että Oulun seudulla lasten osuus on jopa huomattavasti suurempi kuin Helsingin seudulla. Tätä esimerkiksi Taloussanomat selittää lestadiolaisten määrällä sekä perhekeskeisellä kulttuurilla. Suurempien kaupunkien lapsien määrää selitetään myös sillä, että ihmiset jäävät mielellään opiskelukaupunkeihinsa töihin, ja sopivan hintainen asunto löytyy ympäryskunnista. (Lähde: http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2013/07/05/taalla-asuvat-suomen-lapsiperheet/20139264/310) Hauskan kontrastin omaan karttaani luo esimerkiksi Johanna Pelkosen kartta eläkeläisistä, joka on lähes päinvastainen omaani (Pelkonen, J. 2015)

Kartan teossa erityisen hankalalta tuntui luokkavälien valinta. Toivon kurssin syventävän ymmärrystäni tästä aiheesta. Lisäksi histogrammin luomisessa oli ongelmia, vaikka se lopulta jotenkuten luonnistuikin.

Lähteet:

Alavalkama Satu (2013). Täällä asuvat Suomen lapsiperheet. Taloussanomat. <http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2013/07/05/taalla-asuvat-suomen-lapsiperheet/20139264/310>.  Luettu 19.1.2014

Pelkonen, J. (2015) Johannan blogi. Puuhastelua MapInfon parissa. <https://blogs.helsinki.fi/jepelkon/> Luettu 12.3.2015