Viimeinen luento – Itsenäistä työskentelyä

Datan etsimistä

Viimeisellä luennolla meille annettiin vapaat kädet toteuttaa oma kartta valitusta aiheesta ja alueesta. Etsin käsiini sopivaa dataa ourworldindata sivustolta. Valitsin tarkasteltavaksi lihankulutuksen ja bruttokansantuotteen maittain. Jokainen maantieteilijä tarvitsee itselleen hyvän karttapohjan. Tähän tarkoitukseen sen tarjosi arcgis.com, josta nappasin itselleni shapefile muotoisen tiedoston maailman maista.

Työn toteuttaminen

Seuraavaksi toin sekä datan että karttapohjan QGIS:iin. Ongelmaksi muodostui datan suuri koko. En tarvinnut tietoa jokaiselta vuodelta ajanlaskun alkuun asti vaan tähän tehtävään minulle riitti vain tiedot yhdeltä vuodelta. Siksi rajasinkin dataa excelissä ja vein QGIS:iin lopulta vain vuoden 2020 tiedot. Data ei valitettavasti sisältänyt kaikkien maiden tietoja, joten näiden valtioiden kohdalle jäi aukko.

Sitten pääsinkin pohtimaan miten data yhdistettiin karttatasoon. Onneksi viisaat päät yhteen lyötyämme keksimme Miska Pihlajaniemen (2024) kanssa käyttää Join attributes by field value -toimintoa. Tämä ei kuitenkaan toiminut aluksi, sillä olin laittanut input layerin väärinpäin!

Toinen ongelma ilmeni siinä, että excel oli tunnistanut linhankulutuksen ja BKT:n tekstinä, joten ne piti muuttaa QGIS:in field calculatorin avulla takaisin numeroiksi. Lopputulos attribuuttitaulukossa näytti tältä:

Seuraavaksi pääsin tappelemaan värien kanssa, mutta valitettavasti tässäkin QGIS vei 1-0 voiton. Jostain syystä kaikki väripaletit olivat muuttuneet läpinäkyviksi (kuva 2) eikä edes  Arttu saanut niitä takaisin. Sama ongelma minulla oli toisen luennon harjoituksen kanssa, johon jouduin valitsemaan värit yksitellen.

Suurin pulma oli ratkaista miten esittää kaksi erilaista muuttujaa kartalla. Kartalla ei tietenkään voi esittää kahta koropleettiä päällekkäin, joten ratkaisu oli siis oltava jonkinlaiset piirakka- tai pylväsdiagrammit. Onneksi apuun tuli Veera Matikainen (2024), joka vinkkasi, että piirakkadiagrammilla (kuva 3) voi esittää vain yhden muuttujan, jolloin piirakan koko vastaa muuttujan suuruutta.

Kartta olikin nyt viimeistelyä vaille valmis. Vanha ja luotettu Robinsonin projektio ei tällä kertaa päässyt lopputulokseen, sillä pyöristetyt reunat häiritsivät visuaalisuutta (ainakin omasta mielestäni)… Siispä projektioksi valikoitui Mercator (kuva 4). Lukija ei tässä esityksessä voi tarkastella lihankulutusta lukuina ja esimerkiksi osaa Euroopan valtioista on vaikea erottaa toisistaan. Siksi kartta sopiikin enemmän suuntaa antavaksi. Lopputuloksesta tuli mielestäni luettava ja visuaalisesti miellyttävä.

 

Lähteet:

ArcGIS Hub (2024). World Countries Generalized. (9.6.2023.)
https://hub.arcgis.com/datasets/2b93b06dc0dc4e809d3c8db5cb96ba69/explore?location=-0.453430%2C0.000000%2C1.46

Matikainen, V. (2024). Seitsemäs kurssikerta [blogikirjoitus]. VEERAN GIS-BLOGI 🙂 5.3.2024. Viitattu 10.3.2024. https://blogs.helsinki.fi/veematik/2024/03/05/seitsemas-kurssikerta/

Our World in Data (2024).  Meat consumption vs. GDP per capita. (2020). Food and Agriculture Organization of the United Nations. (Päivitetty 12.6.2023) [alkuperäinen datan lähde]. https://ourworldindata.org/grapher/meat-consumption-vs-gdp-per-capita

Pihlajaniemi, M. (2024). Viimeinen luento [blogikirjoitus]. PMISKA’S BLOG 29.2.2024. Viitattu 10.3.2024. https://blogs.helsinki.fi/pmiska/2024/02/29/viimeinen-luento/