Lukuseminaarin toiminta jatkuu IV periodissa, teemana Foucault.
Opettajat: Kristian Klockars ja Sanna Tirkkonen
Aika: ke 12-14 ja pe 14-16, ajanjaksolla 12.3 – 16.4
Paikka: U40 salit 8 ja 13, ks. tarkemmat tiedot alla
Alustava ohjelma:
ke 12.3 (U40 sali 13) Johdatus lukuseminaariin ja Foucault’n tuotantoon. Ks. powerpointit Tekstit ja powerpointit sivulla
pe 14.3 (U40 sali 13) Tekstit:
– “Maurice Florence. Foucault.” (M. Florence = M. Foucault). Linkki Tuomo Tiisalan suomennoksen (yliopiston verkossa): http://elektra.helsinki.fi/se/t/0356-3677/28/4/foucflor.pdf Alustus: Henrik Andersson
– Madness and Civilization: “Preface” ja luku 1: “Stultifera Navis”. Alustus: Ville Louekari
– The History of Madness: osa 1, luku 2 “The Great Confinement” (painoksen 2006 s. 44-77).
(molemmat alkup. Folie et déraison. Histoire de la folie à l’âge classique: “Stultifera Navis” ja “Le grand renfermement”, 1961.)
Lukiessa voi pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
“Stultifera Navis”:
– Mitä väitteitä Foucault perustelee käsittelemällä leprasairaaloita?
– Minkälaisen käsityksen hulluuden asemasta vaeltavat ja matkaa tekevät hullut avaavat?
– Mitä Foucault haluaa sanoa renessanssin hulluuskäsityksistä esim. Hieronymus Boschin Hullujen laiva -teoksen (ks. alla) avulla?
– Kuinka keskiaikainen käsitys hulluudesta ja hulluus renessanssin aikana vertautuvat toisiinsa?
– Miten Erasmus Rotterdamilainen siirtää hulluuden aluetta?
– Minkälaisena suhde hulluuteen näyttäytyy Foucault’n esille tuomissa kaunokirjallisissa teoksissa (esim. Don Quijote)?
(Hieronymus Bosch: The Ship of Fools, maalattu ~1490-1500.)
“The Great Confinement”:
– Miten Descartesilla ajattelu ja hulluus suhteutuvat toisiinsa Foucault’n mukaan? Miten näkemys eroaa renessanssin hulluudesta?
– Miten hulluuden ja köyhyyden historiat liittyvät toisiinsa institutionaalisesti?
– Mitkä olivat Hôpital Généralin tehtävät, ja kuinka ne muuttuivat? Mikä oli kirkon rooli?
– Kuinka käsitys köyhyydestä muuttuu, ja mitä merkityksiä sillä on käytännöille?
– Kuinka Foucault perustelee väitteen, jonka mukaan säilöönotolla oli nimenomaan moraalinen tehtävä?
– Kuinka Foucault onnistuu perustelemaan väitteensä? Minkä verran hulluus on sosiaalinen ja yhteiskunnallinen muodostelma?
ke 19.3 (U40 sali 8) Tekstit:
– Sanat ja asiat (suom. Mika Määttänen): “Esipuhe”, luku I “Hovinaiset” sekä luku 9 “Ihminen ja hänen kahdentumansa” (2010 s.13-35, 283-320). Alustus: Visa Penttilä
(Alkup. Les Mots et le choses 1966, Engl. The Order of Things.)
– Michel Foucault. Parhaat (suom. Tapani Kilpeläinen, Simo Määttä ja Johan L. Pii): “Onko ihminen kuollut?” (2014 s. 7-12). Alustus: Sofia Blanco
– Taustoitukseksi voi lukea myös Parhaat: “Historian kirjoittamisen tavoista” (s.32->)
(Diego Velázquez: Las Meninas tai Hovinaiset, maalattu 1656.)
Kysymyksiä lukemisen avuksi:
“Esipuhe”:
– Mitä Foucault haluaa sanoa luokittelusta, kun hän ottaa esille (fiktiivisen) esimerkin kiinalaisten eläinten tietosanakirjasta?
– Miten “utopiat” ja “heterotopiat” vertautuvat toisiinsa?
– Miten kulttuuriset peruskoodit toimivat? Miten ne voi huomata?
– Miten Foucault määrittelee Sanat ja asiat -teoksen tavoitteet?
“Hovinaiset” sekä “Ihminen ja hänen kahdentumansa”:
– Mitä Foucault haluaa kertoa representaatioihin perustuvasta ajattelusta Hovinaiset- teoksen avulla? Kuinka voisi lyhyesti tiivistää Foucault’n ajatuksen siitä, kuinka representaatioihin vetoavat selitysmallit eroavat modernista ajattelusta?
– Miten Foucault perustelee väitettään, jonka mukaan ihmistieteet eivät olleet mahdollisia ennen modernia ajattelua, vaikka ihmisluontoa tai ihmislajia käsiteltiinkin ennen 1700-luvun loppua? Miksei “ajattelen siis olen” ollut vielä ongelmallinen?
– Kuinka ihminen Foucault’n mukaan ilmestyy länsimaiseen ajatteluun?
– Miksi äärellisyyden ajatteleminen on olennaista modernissa ajattelussa?
– Mitä uusia tieteellisiä tutkimusaloja syntyy, kun ihminen ajatellaan toisaalta havainnoivan itselleen ilmeneviä kokemuksia (empiirinen) ja samalla tulee tietoiseksi siitä, mitä hän ei voi itse ajatella (transsendentaalinen)?
– Mitä ongelmia Foucault näkee tiedostamattoman analyysissa?
– Miksi alkuperä on modernille mahdoton ajatus?
– Mitä modernin ajattelun kehys tarkoittaa etiikan kannalta?
– Miksi tulisi herätä “antropologisesta unesta” ja kuinka?
“Onko ihminen kuollut?”:
– Mitä Foucault väittää humanismista, ja kuinka hän perustelee väitteensä?
– Jos dialektiset selitysmallit olettavat historian kulkevan konfliktien kautta tapahtumina eteenpäin, mitä olisi ei-dialektinen tutkimus?
– Mitä sellaista Foucault löytää modernista taiteesta (esim. Klee, ks. kuvat alla), jota voi verrata hänen tutkimuksensa päämääriin?
(Paul Klee: Päätie ja sivuteitä, 1929.)
(Paul Klee: Mietiskelyä, 1938.)
pe 21.3 (U40 sali 8) Tekstit:
– Tiedon arkeologia (suom. Tapani Kilpeläinen): luku 3 “Lausuma ja arkisto” (2005, 105-174). Alustus: Mauri Pajunen
(Alkup. L’Archéologie du savoir: “L’énoncé et l’archive”, 1969; Engl. The Archaeology of Knowledge: “The statement and the archive” 1997, s. 79-131.)
– Michel Foucault. Parhaat: “Foucault selittää tiedon arkeologiaa” (s.74-82). Alustus: Tuukka Brunila
– Oman kiinnostuksen mukaan voi lukea Parhaat:“Tieteiden arkeologiasta” (s.32-73).
Kysymyksiä lukemisen avuksi:
– Miten lausuma (énoncé, engl. statement) määrittyy teksteissä?
Tiedon arkeologia, “Lausuma ja arkisto”:
– Tekstin alussa Foucault määrittelee, mitä lausuma ei ole. Miksei lausuma ole sama kuin lause, väittämä tai puheakti?
– Mikä on lausuman suhde todellisuuden objekteihin?
– Miten subjektin paikka (eli subjektipositio) ja asema määrittyvät lausumassa?
– Miksi lausumien verkosto on eri asia kuin “konteksti”?
– Mitä Foucault tarkoittaa lausumien materiaalisella olemassaololla?
– Miten Foucault määrittelee diskurssin tässä tekstissä? Entä diskursiivisen muodostelman?
– Mitä Foucault tarkoittaa sillä, ettei lausuma ole näkyvä eikä piilotettu?
– Miten Foucault’n analyysi suhtautuu siihen, mitä ei ole sanottu? Mitä muita tekijöitä analyysissa tulee huomioida?
– Miten ja miksi Foucault määrittää historiallisen a priorin? Entä arkiston?
“Foucault selittää tiedon arkeologiaa”:
– Millä tavoin arkeologia määrittyy tekstissä?
– Miten Foucault kuvaa diskursiivisten käytäntöjen analyysia?
– Mikä motivoi Tiedon arkeologiassa esitetyn teorian muodostamista?
– Miten Foucault määrittää suhteensa strukturalismiin? Minkälaisena strukturalismin ja historiantutkimuksen välinen suhde näyttäytyy tekstissä?
– Mihin itse kiinnitit huomiota teksteissä? Mitkä omat kysymyksesi olisivat?
ke 26.3 (U40 sali 8) Tekstit:
– Foucault/Nietzsche (suom. Turo-Kimmo Lehtonen ja Jussi Vähämäki): “Nietzsche, Freud, Marx” ja “Nietzsche, genealogia, historia” s. 41-107. Alustus: Esko Yli-Hemminki
Kysymyksiä, joita voi miettiä:
“Nietzsche, Freud, Marx”:
– Miten tulkintaperinteet 1500-luvulla ja 1800-luvulla vertautuvat toisiinsa?
– Miten tulkinnan syvyyden teema jäsentyy tekstissä?
– Entä tulkinnan päättymättömyys?
– Minkälaisen roolin Nietzschen ajattelu mielestäsi saa?
“Nietzsche, genealogia, historia”:
– Miten genealogian tehtävät ja käyttötavat määrittyvät?
– Miten Foucault ryhmittelee erilaiset tavat käyttää alkuperän käsitettä? Mitä merkityksiä ne sisältävät?
– Miksi ruumiillisuudella on niin suuri rooli tekstissä?
– Miten ilmaantuminen määrittyy, ja mikä on sen teoreettinen rooli genealogisessa tutkimuksessa?
– Mitä ovat todellinen historia ja historiallinen aisti?
pe 28.3 ei istuntoa
ke 2.4 (U40 sali 8) Tekstit:
– Seksuaalisuuden historia I: luvut 4&5: “Seksuaalisuuden dispositiivi” ja “Oikeus päättää kuolemasta ja valta hallita elämää” (1999, s. 59-114). (Histoire de la sexualité I, History of Sexuality, vol 1.)
– Psychiatric Power. Lectures at the Collège de France 1973-74. Luennot 2 ja 3, s. 19-61.
Alustus: Suvi Lamminpää
Kysymyksiä lukemisen avuksi:
Seksuaalisuuden historia I:
– Kuinka ja miksi Foucault määrittelee juridis-diskursiivisen valtakäsityksen?
– Minkälaisia väitteitä Foucault esittää juridis-diskursiivisen valtakäsityksen historiasta ja asemasta?
– Kuinka Foucault määrittelee vallan? Minkälaisia ilmiöitä käsitteen avulla voidaan tavoittaa?
– Miksi Foucault esittää joukon varovaisuussääntöjä, jotka tutkijan tulisi huomioida?
-Mitä seksuaalisuuden dispositiivi tarkoittaa? Mitä se Foucault’n näkemyksen mukaan tekee?
– Miten Foucault käsittelee luokkakysymystä seksuaalisuuden kontrolloimisen yhteydessä?
– Mitä Foucault tarkoittaa väestön biopolitiikalla? Mitä sitten on biovalta?
– Millä perusteilla Foucault väittää, että seksuaalisuus on poliittinen kysymys?
Psychiatric Power:
– Mitä Foucault haluaa tuoda esille kuvauksellaan kuningas Yrjö III:sta? Miksi hän haluaa kuvata psykiatrian käytäntöjen tapahtumia “näytöksinä”?
– Miten Foucault määrittelee tutkimuksensa lähtökohdat ja suhteen instituutioihin?
– Mitkä ovet suvereenin vallan ja kurinpitovallan (engl. disciplinary power) piirteet?
– Mitkä ovat näiden vallankäytön muotojen suhde yksilöön ja ruumiiseen?
– Mikä rooli katseella on kurinpitovallassa?
(Allan Ramsay: Yrjo III:n muotokuva, maalattu 1762.)
pe 4.4 ei istuntoa
ke 9.4 (U40 sali 8) Tekstit:
– Turvallisuus, alue, väestö. Hallinnallisuuden historia. Collège de Francen luennot 1978-77 (suom. Antti Paakkari): luennot 5, 6, 8 ja 9, s. 121-157, 187-239. Alustus: Ville Louekari
(Alkup. Sécurité, territoire, population, 2004; Engl. Security, Territory, Population 2007.)
Kysymyksiä, joita voi pohtia lukiessa:
– Miten Foucault tällä kertaa kuvaa oman tutkimuksensa näkökulmaa?
– Minkälaisia asioita hallinnan käsite kattaa 1500-luvulta alkaen? Minkälaisia väitteitä Foucault esittää ihmisten hallinnasta?
– Mitkä ovat paimenvallan piirteet?
– Mitä väitettä Foucault perustelee käsittelemällä Platonin Valtiomies-dialogia? Kuinka paimen-johtaja eroaa kutoja-johtajasta?
– Minkälaisia väitteitä Foucault esittää paimenvallan merkittävyydestä ja osallisuudesta valtakamppailuihin?
– Kuinka ohjauksen käsite määrityy tekstissä?
– Foucault käsittelee tekstissä “ohjauksen kapinoiksi” kutsumiaan vastarinnan muotoja. Miksi hän haluaa puhua vastakäytöksestä toisinajattelun sijaan?
– Foucault’n mukaan uskonnollisten vastakäytösliikkeiden perustavia teemoja olivat eskatologia, pyhät kirjoitukset, mystiikka, yhteisö ja askeesi. Miten Foucault näkee erityisesti asketismin roolin vastakäytöksenä?
– Minkälaisia väitteitä Foucault esittää suvereenin ja paimenvallan suhteesta 9. luennossa?
– Mitä “maailman hallitseminen sielunpaimennuksella” pitää sisällään, ja miksi mm. uusi käsitys luonnosta tekee sen riittämättömäksi? Mitä tulee tilalle?
– Mitä Foucault väittää valtion ja hallinnan suhteesta tekstin lopussa?
pe 11.4 (U40 sali 13) Tekstit:
– “What is Enlightenment?” kokoelmassa The Politics of Truth, s. 101-134. Alustus: Esko Yli-Hemminki
– “What is Critique?” Huom! s. 23-61. Alustus: Joosua Lehtinen
Pohdittavaa:
“What is Enlightenment?” (Mitä on valistus?):
– Mitkä tekijät Foucault näkee valistuksen piirteiksi Kantilla? Miten näkemys nykyhetkestä eroaa edeltävistä käsityksistä, jotka tekstissä lyhyesti esitellään?
– Mitä tarkoitetaan epäkypsyydellä ja miten siitä pääsee ulos?
– Miten Kant erottaa julkisen ja yksityisen järjenkäytön Foucault’n mukaan? Miksi kritiikistä tulee välttämätöntä?
– Minkälaisena Foucault näkee moderniin liittyvän pysyvän asenteen ja tehtävän, ethoksen?
– Miksi Foucault puhuu “valistuksen kiristyksestä”? Minkälaisena suhde humanismiin näyttäytyy?
– Kuinka Foucault kuvaa sitä, minkälainen filosofinen, kriittinen asenne tulisi olla (ainakin hänen omassa tutkimuksessaan)?
“What is Critique?”:
– Kuinka Foucault kuvaa tekstissä kysymyksenasetteluaan ja modernin kriittisen asenteen suhdetta hallinnallisuuteen?
– Miten Foucault näkee oman projektinsa suhteen Kantin ajatukseen valistuksesta?
– Minkälaisia epäilyksiä valistuksen ja rationaalisuuden suhteesta Foucault esittelee?
– Mitä Foucault tarjoaa tilalle? Miten hän kuvaa historiallis-filosofista lähestymistapaansa? Minkälaisia teoreettisia ja metodologisia periaatteita tähän sisältyy?
– Mikä teksteissä oli kiinnostavaa/kuivaa/innostavaa/sekavaa/epäjohdonmukaista/auttoi ymmärtämään Foucault’n ajattelun päämääriä tai lähestymistapoja?
ke 16.4 (U40 sali 8) Tekstit:
– Seksuaalisuuden historia II. Nautintojen käyttö: “Johdanto” (1999, s. 117-137). (Alkup. L’usage des plaisirs. Histoire de la sexualité II; Engl. The Use of Pleasure. The History of Sexuality II.)
–Michel Foucault. Parhaat (suom. Simo Määttä): “Itsetekniikat”, s. 298-330.
Seksuaalisuuden historia II. Nautintojen käyttö: “Johdanto”:
– Kuinka Foucault kuvaa lähestymistapaansa ja tutkimusnäkökulman muutoksia? Minkälaisen kysymyksenasettelun hän esittää?
– Mitä Foucault tarkoittaa problematisoinnilla?
– Minkälaisia vertailuja Foucault esittää koskien kristinuskon ja antiikin “seksuaalimoraaleja” (vaikkei ole selvää, mitä “seksuaalisuus” ja moraalisuus” näissä tarkoittavat)?
– Minkälainen rooli itsehallinnalla ja tyyleillä on tekstissä?
– Kuinka Foucault ryhmittelee moraalien tutkimusta?
– Mitkä ovat Foucault’n mukaan neljä itsesuhteen tapaa, joilla yksilön ajatellaan muodostavan itsestään moraalisen subjektin? Miten näkökulma eroaa moraalisäännöstöihin ja lakeihin perustavasta moraalien tutkimuksesta?
“Itsetekniikat”:
– Kuinka Foucault määrittelee oman tutkimuksensa suhteessa erilaisten tekniikoiden tutkimukseen?
– Kuinka “itsestä huolehtiminen” ja “itsensä tunteminen” suhteutuvat toisiinsa antiikin Kreikassa ja toisaalta kristinuskossa?
– Mitkä ovat Foucault’n pääväitteet Platonin Alkibiades I -dialogista?
– Kuinka itsestä huolehtimisen rooli muuttuu stoalaisilla? Minkälaisia itsetekniikoita ja harjoituksia he käyttivät?
– Kuinka Foucault vertailee stoalaisten ja kristinuskon askeesia?
– Minkälaisia totuusvelvoitteita ja niihin kuuluvia käytäntöjä Foucault kuvaa kristinuskon yhteydessä?
– Minkälaisen yleiskuvan tai kertomuksen itsetekniikoista ja itsensä tuntemisesta Foucault tekstissä rakentaa antiikista aina 1600-luvulle saakka.
Tekstien painotuksesta:
Tekstimäärä on tällä kertaa ollut hyvin runsas. Kurssin kannalta Foucault’n painetuista teoksista tärkeimpiä ovat Hulluuden historia, Sanat ja asiat, Tiedon arkeologia sekä Seksuaalisuuden historian molemmat yllämainitut osat. Artikkeleista olennaisimpia ovat “Nietzsche, genealogia, historia”, “What is Enlightenment?” sekä “Itsetekniikat”. Luentosarjasta Turvallisuus, alue väestö kannattaa kiinnittää huomioita erityisesti lukuihin 5 ja 8 (tutkimusnäkökulman muutos, paimenvallan käsite ja vastakäytösten muodot).