Kolmas kurssikerta olikin hyvin erikoinen lähtökohdiltaan, sillä joukkoliikenteen lakon vuoksi paikalle oli raahautunut vain kourallinen opiskelijoita, minä yksi heistä. Päivän teemana oli tietokantojen käsittely ja muokkaaminen, jotta sen käyttö olisi mahdollisimman tehokasta. Tämä on paikkatieto-ohjelmien käytössä hyvin tärkeä taito, sillä tietokannat saattavat sisältää satoja tuhansia eri kohteita, joten kaiken työn tekeminen manuaalisesti olisi erittäin hankalaa.
Tietokantojen muokkaamisen opettelussa teimme pohjatyötä kurssikerran harjoitusta varten, joka oli tarkastella Afrikan maiden resursseja, konflikteja sekä Internetin käyttöä. Aluksi tämä aiheutti itselleni hieman ongelmia, sillä käyttöön otettiin uusia työkaluja, jotka olivat sinänsä yksinkertaisia käyttää. Ongelmaksi on muodostunut niiden suuri määrä sekä useat pienet muistisäännöt, joita pitää käyttää oikean tuloksen saavuttamiseksi. Eli käytännössä haluan saada jotain aikaan, mutta en enää muista, kuinka se toteutetaan. Todennäköisesti olen vain unohtanut rastittaa yhden vaihtoehdon työkalun valintaikkunassa. Tämä on erityisen turhauttavaa, mutta uskon harjoitusten kautta saamien toistojen poistavan tämän ongelman.
Kuva 1: Afrikan timanttikaivokset, konfliktit sekä öljykentät
Harjoituksessa tuotettu Afrikan kartta kuvassa 1 on mielestäni onnistunut verrattuna aiempiin karttaesityksiini. Tosin näissä oli hieman erilaiset teemat. Alkuperäisessä aineistosta poiketen merkitsin kartan pisteet erilaisilla symboleilla, jolloin kohteet erottuvat toisistaan mielestäni paremmin ja etenkin alueilla, joissa on paljon päällekkäisyyttä. Kartan käytössä ja tulkinnassa huomioitava seikka on resurssien jakautuminen ja konfliktien sijoittuminen toisiinsa nähden. Timanttikaivokset sijoittuvat suurimmaksi osaksi Länsi-Afrikan sekä koko mantereen eteläosiin ja niiden esiintymisessä on havaittavissa Klusterointia jonkin verran. Öljykentät ovat sen sijaan huomattavasti paikallisempia ja ne sijaitsevat lähes kokonaisuudessaan Algerian, Libyan, Egyptin, Nigerian sekä muutaman pienemmän valtion sisällä. Sen sijaan konfliktit ovat esillä kartalla hyvin laajasti ja havaittavissa on vain muutamia valtioita, joissa ei niitä ole. Kuten Sini Virtanen toteaa, blogissaan (GEMS ARE FOREVER 2018), tietokanta ei ole kovin tuore ja kartalla ei näy 2008 jälkeisiä konflikteja. Resurssien ja konfliktien alueellisella sijoittumisella on jonkin verran yhteyttä, mutta Afrikka on suuri manner, jossa on paljon erilaisia valtioita sekä heimoja. Mielestäni on vaikeaa, ellei mahdotonta tehdä yleistystä näiden kahden tekijän välille ja tapahtumia olisi ehkä katsottava yksitellen. Esimerkiksi Ruandassa on erittäin paljon konflikteja, muttei ollenkaan Timantteja tai öljyä. Sen sijaan Nigeriassa on paljon konflikteja sekä resursseja ja näiden sijoittuminen kartalla on melko yhteneväinen.
Olisi mielenkiintoista tutkia konfliktien leviämisen ja valtion taloudellisen kehityksen välistä suhdetta Afrikassa tarkemmin. Kuten Lia Vahtera toteaa blogissaan (Lian blogi 2018), tämän kehityksen mittarina voidaan osittain pitää Internetin ja sosiaalisen median käytön kasvua. Mielestäni tämä sopii erityisen hyvin kehittyvien maiden vertailuun. Kuvaan 2 olen lisännyt aiemman kuvan tietoihin vielä Facebookin käyttäjien osuuksia valtioissa vuonna 2017. Kuvasta päätellen Pohjois-Afrikassa sosiaalisen median käyttö on suurta koko mantereen tasoon nähden. Esimerkiksi alueella 2010-2012 sattuneen Arabikevään tapahtumissa sosiaalisen median käyttö oli merkittävässä roolissa kyseisen konfliktiaallon leviämiseen (Howard, Duffy, Freelon, Hussain, Mari & Maziad 2011). Tämän tapahtumasarjan konfliktit eivät tosin näy kartalla vanhan tietokannan vuoksi. Toisaalta mantereen eteläosissa on myös voimakas sosiaalisen median käyttöaste, mutta konflikteja selvästi vähemmän. Myös Keniassa sosiaalisen median käyttö on yleistä, mutta konflikteja on vähän, mikä poikkeaa selvästi naapurimaiden tilastoista.
Kuva 2: Afrikan timanttikaivokset, konfliktit, öljykentät sekä Facebookin käyttäjien määrä
Toisessa harjoituksessa tuotimme kartan Suomen vesistöjen valuma-alueiden tulvaherkkyyksistä, joka esitetään kuvassa 3. Kartalta näkyvät Suomen joet ja järvet sekä niiden valuma-alueiden tulvaindeksi, joka on merkitty karttaan sinisen värin eri sävyillä. Tummempi väri kuvaa suurta tulvaherkkyyttä ja vaalea pientä. Nopeasti tulkittuna Itämereen laskevat rannikkojoet ovat kaikista tulvaherkimpiä alueita, kun mantereisilla alueilla on pienempi herkkyys. Pohjanmaan alavat maat edesauttavat tulvaherkkyyttä, kun taas järviset alueet varastoivat sadetta, kuten Eveliina Sirola blogissaan (Girl vs. GIS 2018) toteaa. Kartalta voidaan päätellä, mihin eri meriin ja järviin vesistöt laskevat. Laatokkaan ja Jäämereen laskevien jokien valuma-alueet eivät ole erityisen tulvaherkkiä. Yeminda Rautavaara (Yeminda’s Blog 2018) teki blogissaan hyvän ja mielenkiintoisen havainnon väestön sijoittumisesta tulvaherkille alueille, mikä aiheuttaa riskin taloudellisen vahingon aiheuttamiselle.
Harjoitus oli mielestäni edellisiä vaikeampi ja jouduin muutaman kerran pysähtymään miettimään ja kokeilemaan ratkaisun löytämistä. En ole täysin tyytyväinen karttaesitykseen ja etenkään sen värimaailmaan. Voi olla, että sininen ja vihreä sävy ovat liian hallitsevia. Opin kuitenkin käyttämään QGIS-ohjelmaa paremmin ja sain hieman tuntumaa erilaisten graafisten kuvaajien perusteisiin. Jälleen kerran vaikeuksien kautta huomasin, kuinka moni tekijä vaikuttaa hyvän kartan luomiseen.
Kuva 3: Suomen vesistöjen valuma-alueiden tulvaherkkyys ja järvisyys
lähteet:
GEMS ARE FOREVER 2018. Verkossa. Luettu 15.2.2018. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/7k110738/
Girl vs. GIS 2018. Verkossa. Luettu 15.2.2018. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/evsirola/2018/01/31/kolmas-kurssikerta-afrikan-valtioita-ja-tulvaindekseja/
Howard, P., Duffy, A., Freelon, D., Hussain, M., Mari, W. ja Maziad M. (2011). Opening Closed Regimes: What Was the Role of Social Media During the Arab Spring? Verkossa. Luettu 15.2.2018. Saatavilla: https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2595096
Lian blogi 2018. Verkossa. Luettu 15.2.2018. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/vahlia/
Yeminda’s Blog 2018. Verkossa. Luettu 15.2.2018. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/yeminda/