Tällä kurssikerralla opettelimme tekemään ruutukarttoja QGIS-ohjelman avulla sekä kuinka niitä voidaan eri tavoilla hyödyntää. Itse ruudukoiden teko oli suhteellisen mutkatonta, vaikka ongelmana oli hieman ohjelman hitaus sekä kaatuilu. Onneksi en menettänyt mitään tietoa, sillä tallensin projektini useasti.
Päivän ensimmäisen harjoituksen teemana oli pääkaupunkiseudun väestön tunnuslukujen esittäminen ruutukartalla. Data tuotiin karttoihin pistemuodossa, josta se siirrettiin haluaman kokoisiin ruutuihin. Kuten Miika Kastarinen totea blogissaan (Miikakas’s blog 2018), on ruutukartta usein pistekarttaa helpompi käyttää, sillä pisteet menevät esityksessä toistensa päälle. Tulos on ruutukartan avulla tämän vuoksi siistimpi.
Vaihtoehtoja erilaisille esityksille oli paljon, mutta pääpiirteittäin tiedot pohjautuivat väestön ikään sekä äidinkieleen. Jälleen kerran kartan tekemisessä korostuu laatijan objektiivisuus ja hyvät valinnat, jotta kartta olisi tiedon esittämisessä sekä visuaalisesti pätevä. Tein muutaman erilaisen toteutuksen, mutta blogiin julkaisin kuvan 1, jossa on kuvattu alle 16-vuotiaiden suhteellisia määriä 500x500m ruuduissa pääkaupunkiseudulla. Kuten Vivi Tarkka blogissaan (VIVI 2018) toteaa, suhteellisten osuuksien esittäminen kartalla saattaa vääristää harvaan asutettuja alueita, minkä takia kartallani huomioidaan vain yli 10 asukkaan ruudukot. Alittaessaan tämän asukasmäärän ne ovat ilman väritystä.
Kuva 1: Alle 16-vuotiaiden suhteelliset määrät 500x500m ruuduissa. Kartalla on huomiotu vain yli 10 asukkaan ruudut
Kartaltani voidaan havaita, että alle 16-vuotiaita sisältävät ruudukot ovat hajautuneet paljon. Klustereita sijaitsee Pohjois-Espoossa, Lounais-Vantaalla sekä paikoittain Itä-Helsingissä. Vain vähän alle 16-vuotiaita sisältävistä ruudukoista etenkin Helsingin kantakaupunki ja sen pohjoisosat ovat huomioitavan arvoista. Espoon alueella nuoria on suhteellisesti jonkin verran enemmän verrattuna Helsinkiin. Toisaalta Espoossa alle 10 asukasta sisältäviä ruutuja on todella paljon, mikä tarkoittaa kaupungin väestön asuvan hajallaan toisistaan. Erityisen huomiolle pantavaa on myös punaisten ja valkoisten ruutujen lähekkäisyys monella alueella. Sen sijaan Helsingissä asutus on tasaisempaa ja valkoisia ruutuja on vain vähän.
Omasta mielestäni karttaa pitäisi vielä parantaa, jotta sen esittämä asia tulisi paremmin esille. Suuri määrä valkoisia ruutuja vaikeuttaa kartan lukemista. Toisaalta myös suhteellisten osuuksien käyttäminen on lopputuloksen kannalta hämäävää, sillä erittäin harvaan asutetut ruudukot, jotka ylittävät kuitenkin 10 asukkaan rajan, saattavat sisältää suhteellisen paljon nuoria. Tähän saattaa vaikuttaa myös rajojen vetäminen juuri näihin kohtiin. Ruudukko on siis vedetty pistedatan päälle, ottamatta huomioon virheiden mahdollisuutta. Ehkä kartan laatimisessa olisi kannattanut ainakin kokeilla eri kokoisia vaihtoehtoja, kuten 750x750m. Olisin voinut kokeilla, minkälaisia tuloksia absoluuttiset arvot antaisivat kyseisellä teemalla. Toisaalta, kuten Jannika Brofelt blogissaan (Jannikan Blogi 2018) toteaa, keskusta-alueet saattaisivat korostua, jolloin tulos ei olisi toivottava.
Seuraavaksi rupesimme harjoittelemaan rasteriaineiston käyttöä. Huomasin hyvin nopeasti, kuinka koneeni alkoi hidastumaan aineiston kanssa, sillä rasteriaineisto on raskas vektorimuotoiseen verrattuna. Teimme varsin näyttävän kartan, jossa oli rinnevarjostus sekä korkeuskäyrät. En valitettavasti saanut tätä karttaa avattua ja julkaistua blogissa.
Rasterimuotoisten aineistojen kanssa harjoittelu jatkui Pornaisten kartan kanssa, johon piirsimme vektorimuotoista aineistoksi pisteitä, viivoja ja polygoneja kuvassa 2. Näihin uusiin tasoihin voisi tuottaa uutta tietoa, mutta tätä ei vielä harjoiteltu. Piirtäminen oli suhteellisen helppoa, vaikka pienet yksityiskohdat veivät aikaa. Tämän takia karttaa on yleistetty paljon alkuperäisestä.
Kuva 2: Kuvakaappaus harjoituksesta, jossa piirrettiin rasterimuotoisen kartan päälle
Lähteet:
Brofelt, Jannika. Jannikan Blogi 2018: Verkossa. Luettu 18.2.2018. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/brofeltj/
Kastarinen, Miika. Miikakas’s blog 2018: Verkossa. Luettu 18.2.2018. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/miikakas/
Tarkka, Vivi. VIVI 2018: Verkossa. Luettu 18.2.2018. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/vivitark/