5. Kurssikerta

Viidennellä kurssikerralla otimme haltuun uusia työkaluja QGIS -ohjelmassa sekä hieman aiempaa vaativampia itsenäisharjoituksia. Käytimme harjoituksessa viime kerralla aloitettua Pornaisten karttaa ja analysoimme siihen liitettyä dataa. Aloitimme laskemalla teiden pituuden ja peltojen pinta-alan kartalla. Näihin käytimme mielestäni hyvin yksinkertaisia työkaluja, joista uskon olevan hyötyä tulevissa projekteissa.

Tämän jälkeen siirryimme haastavamman, mutta erittäin hyödyllisen taidon opettelemiseen, eli bufferointiin. Tämän ja piirtotyökalun avulla voi tehdä mitä ihmeellisempiä rajauksia ja valintoja tietokantaa hyväksi käyttäen. Eemil Becker olikin blogissaan (Meemilin blogi 2018) listannut hyviksi käyttökohteiksi ”saavutettavutta, teiden melu- ja ilmansaasteita, sekä vaikkapa jokien alueiden maanviljelysmahdollisuuksia”. Harjoituksessa valitsimme bufferin sisälle rakennukset, joissa asuu ihmisiä. Selvitimme niiden lukumäärän sekä suhteellisen osuuden kaikista rajatun alueen asukkaista. Tähän asti kaikki hyvin helppoa ja tuskatonta.

Seuraavaksi tehtävistä tuli itsenäisesti suoritettavia ja olivat vaikeusasteeltaan haastavampia. Ensimmäisessä tehtävässä, jossa laskettiin lentokenttien melualueella asuvia ihmisiä, tuotti minulle vain vähän vaikeuksia, mutta jälkimmäinen tehtävä ei meinannut onnistua millään. Tehtävänanto ja vinkkien määrä olivat jälkimmäisessä tosin huomattavasti suppeampia, eli omien aivojen käyttö korostui. Näin jälkikäteen ajateltuna tehtävä oli hyvin helppo, mutta ehkä olin jo väsynyt sitä tehdessäni, joten se ei edennyt halutulla tavalla. Joka tapauksessa viimeistelin ja tein sen uudestaan kotona. Kertauksen kautta näiden työkalujen käyttäminen alkoi tuntumaan luontevalta.

Tein kotona kurssikerran viimeiset tehtävät, joista tarkoitus oli valita yksi. Olin kuitenkin sen verran innostunut, että tein ne kaikki. Tämä oli mielestäni hyvä idea, sillä perustoiminnot tarvitsevat paljon harjoituskertoja, jotta ne jäävät mieleen ja että niiden käyttäminen toimii ilman ohjeita. Taulukkoon 1 olen koonnut kaikkien tehtävien vastaukset. Kaksi ensimmäistä tehtävää sujuivat suhteellisen helposti, mutta kolmas tuotti vähän enemmän vaikeuksia. Ensimmäinen tehtävä oli mielestäni todella helppo. En muistaakseni käyttänyt muita työkaluja kuin valintatyökalua ja statistiikkapaneelia, joiden avulla sain kirjattua vastaukset. Käpylän yhtenäiskoulun piirin tuloksia katsellessani epäilin jonkin menneen väärin, sillä lukuarvot olivat todella pieniä. Tarkastuskierroksen jälkeen huomasin kuitenkin niiden paikkansapitävyyden, mikä tarkoittaa, että koulupiiri on hyvin pieni. Sini Virtanen toteaa hyvin blogissaan (Gems are forever 2018), on koululaisia joka vuosi ollut vähemmän ja lähikouluja suunnitellaan yhdistettäväksi.

Taulukko 1: Itsenäistehtävien vastaukset

Kuva 1: Uima-altaiden määrät eri alueilla pääkaupunkiseudulla

Toisessa tehtävässä tuotin kartan, josta voi nähdä uima-altaiden absoluuttisia määriä alueittain. Ensimmäiseen tehtävän työkaluarsenaaliin lisäsin yksittäisten pisteiden laskemisen polygonissa ja sain tehtyä laskutoimitukset suhteellisen vaivatta. Loppupelissä pärjäsin kuitenkin yksinkertaisten työkalujen avulla, kuten kenttien yhdistäminen, valintatyökalulla ja field calculatorilla. Kartalta voidaan suhteellisen helposti havaita klusterointia uima-altaiden määrissä. Näiden sijoittumista kirjoitti hyvin blogissaan Elli-Nora Kaarto (Elkaelka’s adventures with GIS 2018), jossa hän mainitsi, että eniten uima-altaita on alueilla, jotka on rakennettu ”niiden ollessa trendikkäitä”. Lopputuloksena on ihan tyydyttävä kartta, joka esitetään kuvassa 1. En tosin pidä pylväiden käytöstä tässä yhteydessä ja mielestäni pelkät lukuarvot olisivat riittäneet. Toisaalta kartassa olevat lukuarvot olisin voinut jättää vain legendaan, jolloin kartalla ei olisi näin paljon tavaraa. Harjoituksessa minulle heräsi henkilökohtainen mielenkiinto, sillä asuin kerrostalossa, jonka talonyhtiö omisti uima-altaan. Päätin katsoa OpenStreetMap -liitännän avulla tämän sijainnin kartalla. Pahaksi pettymyksekseni kuitenkin huomasin, ettei tätä allasta löytynyt harjoituksen tietokannasta ja tämän takia myös kartaltakaan!

Kolmas harjoitus olikin haastavampi ja tein sen vähän turhan myöhään illalla. Olen toki ymmärtänyt, että GIS-hommissa joskus illat venyvät karttojen kanssa, joten halusin kokeilla, miten ohjelman työkalut pysyisivät hallussa. No eiväthän ne pysyneet, vaan perustyökalujen käyttöä piti opetella aiempien kurssidiojen pohjalta. Huvittavinta oli, etten muistanut, miten kaksi kenttää eri tasoissa yhdistetään keskenään, vaikka niissä molemmissa oli yhteneväinen tunnusnumero. Kun vihdoinkin sain taisteluvoiton tästä ongelmasta, totesin jälleen kerran, että paljon työkaluja on opittu, mutta niitä pitäisi vain käyttää enemmän, jotta käyttö olisi sujuvaa. Onneksi netistä löytyy hyviä esimerkkitapauksia ja jopa videoita eri toiminnoista. Joka tapauksessa tehtävän 3 kartta kuvassa 2 on suhteellisen onnistunut. Klusterointia on hyvin vähän ja Helsingin kantakaupungin voi hyvin erottaa vanhemmasta asuinkannastaan, koska se on kartalla vaaleimmalla pohjalla.

Kuva 2: Putkiremontti-indeksi, eli vuosina 1965-1970 rakennettujen kerrostalojen osuus kaikista kerrostaloista pk-seudulla alueittain

Olen huomannut, että QGIS-ohjelma on hyvin monipuolinen ja niissä suoritettavien analyysien ja visualisointien tekeminen on vain kiinni mielikuvituksesta ja aineistojen saatavuudesta. Kurssikerran jälkeen pohdinkin, kuinka hyvä saatavuus eri aineistoille on ja kuinka tämä kehittyy tulevaisuudessa. En ihmettelisi ollenkaan, jos olisin paikkatiedon kanssa tekemisissä työurani aikana, joten tämä kiinnostaa minua suuresti. Osaamineni kehittyy mielestäni hyvää vauhtia ja ajattelin kehittää sitä itsenäisesti, sillä QGIS:in ollessa ilmainen ja paikkatietoaineistojen avoimuusperiaatteen yhdistelmä mahdollistaa tämän. Omia kehityksen kohteita ohjelman kanssa on erilainen visualisointi sekä hienosäätö, suurten tietokantojen käsittely ja perustyökalujen järjestelmällinen osaaminen.

Lähteet:

Becker, Eemil. Meemilin blogi 2018. Verkossa. Luettu 27.2.2018. Saatavilla: http://blogs.helsinki.fi/beemil/2018/02/19/homma-rupee-sujumaan/

Kaarto, Elli-Nora. Elkaelka’s adventures with GIS 2018 Verkossa. Luettu 28.2.2018. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/elkaelka/2018/02/16/5-kurssikerta-altaita-ja-arviointia/

Virtanen, Sini. Gems are forever 2018. Verkossa. Luettu 28.2.2018. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/7k110738/2018/02/13/verta-hikea-ja-puskureita/

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *