Hellou! Tämä on kurssiblogini kurssille Geoinformatiikan menetelmät 1, jossa pyrin kuvailemaan kurssilla aikaansaatuja töitä ja arvioimaan omaa osaamistani ja kehitystä GIS-ohjelmistojen parissa parhaani mukaan. Tervetuloa!
Ensimmäiselle kurssikerralle mennessäni olin vielä iloisissa lomatunnelmissa – kunnes karu todellisuus tuli ilmi QGis -ohjelmiston muodossa. Aluksi ajattelin, ettei ohjelmiston käyttäminen voisi niin vaikeaa olla, olinhan onnistunut käyttämään edellisillä kursseilla PaikkaOppia ja muita internetin ”hankalia” paikkatietosovelluksia. Ohjelmiston käyttöönotto ja yleisten asetusten asettaminen kuitenkin tuotti hankaluuksia jo niillä sekunneilla, kun jäin jälkeen jostakin annettujen ohjeiden vaiheesta. Loppujen lopuksi onnistuin kuin onnistuinkin asettamaan ohjelmistolle oikeat koordinaatit ja lisäämään tarvittavat pluginit, ja aloitimme ensimmäisen harjoituksen QGis:in parissa.
Ensimmäisessä harjoituksessa yhdistimme aluksi erilaisia karttatasoja, jotka muodostivat karttakuvan Itämerta ympäröivistä valtioista, Itämerestä sekä alueen järvistä. Kuvassa näkyi myös Itämeren syvyyskäyrät, joiden värit asetettiin porrastetusti, sekä Nitrogen Inputs -karttataso, jonka metatiedoista kävi ilmi kunkin valtion typpipäästöt absoluuttisina lukuina. Harjoituksessa luvut täytyi kuitenkin muuttaa suhteellisiksi luvuiksi, jotta typpipäästöjen osuutta pystyttiin kuvaamaan valtioittain suhteessa koko alueen päästöihin. Koska harjoitus tehtiin koululla ja kirjoitan tekstiä kotona omalla koneellani, itselläni ei valitettavasti ole karttakuvaa näytettävänä lopputuloksesta, mutta esimerkiksi kuva 1 Olivia Halmeen artikkelissa 1. Kurssikerta: Räpiköintiä QGis-meressä toimii hyvänä esimerkkinä. Kuvasta voi huomata, että suhteessa muihin maihin Puola tuottaa selkeästi eniten typpipäästöjä, kun taas Viro vähiten.
Harjoitus oli helppo tehdä koululla, sillä se tehtiin seuraamalla opettajan klikkauksia näytöltä, ja kärryiltä pudotessa kanssaopiskelijoilta sai neuvoja. Muutaman päivän kuluttua kun latasin QGis -ohjelmiston omalle koneelleni, kaikki tunnilla käydyt asiat olivat mystisesti pyyhkiytyneet mielestäni. Onnistuin kuitenkin Moodlen ohjeiden avulla liittämään karttatasoksi Suomen kunnat, ja pääsin aloittamaan toisen harjoituksen ohjelmiston parissa. Suurin haasteeni oli saada metatietoja näkymään kartalla visuaalisesti; kerta toisensa jälkeen onnistuin liittämään karttaan metatiedon numeerisesti, tai sitten useiden toimintojen summana kartalla ei näkynyt edes pohjakarttaa. Useiden tuntien uurastuksen ja jokapäiväisen ”jospa sitten huomenna” -toteamuksien jälkeen oivalsin, kuinka helppo vaikeustaso 1:n tehtävä olisikaan ollut, jos en olisi yrittänyt tehdä sitä vaikeimman kautta; Tuloksena syntyi kartta Suomen kesämökeistä kunnittain.
Kartasta (kuva 1) huomaa, että kesämökkejä on Suomessa vähiten (0-2000 ja 2001-4000/kunta) esimerkiksi Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa sekä Lapissa, kun taas yli 8000 mökkiä on ainoastaan Paraisissa Etelä-Suomessa. 6001-8000 mökkiä puolestaan on Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa Kuusamossa, Pohjois-Savossa sijaitsevassa Kuopiossa, ja Etelä-Suomessa sijaitsevassa Kouvolassa, Hämeenlinnassa, Salossa ja Raaseporissa. Alueellisesti kesämökkejä on eniten Järvi-Suomen alueella, jossa maisema on kaunis ja ympäröivä luonto rauhaisa ja hiljainen.
Olen erittäin tyytyväinen ensimmäiseen QGis -aikaansaannokseeni, jonka tein täysin itsenäisesti muutamia opiskelutovereideni neuvoja lukuun ottamatta. Kartta onnistui mielestäni visuaalisesti hyvin, mutta olisin muuttanut legendan vertailulukuja jos vain olisin osannut… Ehkäpä kurssin aikana opin käyttämään QGis -ohjelmistoa tarpeeksi hyvin sen tehdäkseni!
Lähteet:
Viittaus blogiin Olivian kurssiblogi: 1. kurssikerta: Räpiköintiä QGis-meressä (19.01.2018) https://blogs.helsinki.fi/halmeoli/2018/01/19/1-kurssikerta-rapikointia-qgis-meressa/ (Luettu 22.01.2018)
Muokattu 08.02.2018 klo 19:52