Kuudes kurssikerta lähti käyntiin reippaalla, vajaan tunnin mittaisella ulkoilulla. En aluksi ollut lainkaan innoissani lähtemään ulos kylmään ja kirpeään pakkaseen, vaikka olinkin pukeutunut lämpimästi. Aurinkoinen sää ja kävely Arabianrannan kauniissa ympäristössä oli kuitenkin loppujen lopuksi hauskaa ja erilaista verrattuna muiden kurssikertojen sisällä ruudun ääressä neljä tuntia istuskeluun. Tullessamme sisälle analysoimaan aineistoa koin tietysti kaikenlaisia itsestäni riippumattomia ongelmia qGissin parissa, mutta nekin sain loppujen lopuksi selätettyä, ja kurssikerta pääsi jatkumaan lähes vaivattomasti loppuun asti.
Tulivuoret
Tämän kerran itsenäistyönä tutkin aluksi vain tulivuoria, joista tuotin aluksi kartan niiden purkautumisten ajankohtien mukaan (kuva 1). Huomattava osa tulivuorista on purkautunut viimeksi vuoden 1964 jälkeen, joten kartasta voidaan ainakin päätellä, mitkä tulivuoret ovat yhä aktiivisia. Aktiivisten tulivuorten sijainnista voidaan myös päätellä, että niitä on paljon litosfäärilaattojen reunoilla, pääasiassa Tyynenmeren tulirenkaan alueella, jossa litosfäärilaatat törmäävät toisiinsa. Viimeksi yli 2000 vuotta sitten tai vuosina 1-1499 purkautuneita tulivuoria on puolestaan laattojen keskiosissa, esimerkiksi Afrikassa, Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Sijainti laattojen keskiosissa osoittaa, että tulivuoret ovat vähemmän aktiivisia muualla kuin kuumien pisteiden kohdalla tai litosfäärilaattojen reunoilla. Tässäkin tapauksessa tietysti on muutamia poikkeuksia. Suurin yllätys tulivuorikarttoja tehdessäni oli kartassakin näkyvä tulivuori Ruotsissa – käsittääkseni Ruotsissa kun ei ole tulivuoria, etenkään aktiivisia. Todennäköisesti tulivuoriaineistoon on jossain kohtaa tullut koordinaatteihin virhe, joten tulivuoren voi olla myöhemmissä kartoissa huomioimatta.
Tein tulivuoriin liittyen myös kartan tunnetuimmista tulivuorityypeistä (kuva 2), jossa pyrin esittämään, millaisia tulivuoria on eripuolilla maailmaa. Harmikseni en löytänyt karttatasoa litosfäärilaattojen rajoista, mutta tästä linkistä voi muistella, miltä laattojen rajat näyttävätkään. Eniten kartassa on kerrostulivuoria, joita on pääasiassa litosfäärilaattojen törmäys- ja alityöntövyöhykkeillä. Sisämaassa, esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa, sekä laattojen sivuamisvyöhykkeellä, kuten Pohjois-Amerikan ja Tyynenmeren laatan rajoilla sekä Afrikan ja Arabian laattojen rajalla tulivuoret ovat suurimmaksi osaksi vulkaanisia kenttiä. Kilpitulivuoria puolestaan näkyy kartalla paljon saarien kohdilla, jotka ovat tai ovat olleet kuumien pisteiden kohdalla. Tein myös kartan, jossa erilaiset tulivuorityypit korostuvat erityisen hyvin sijaintinsa puolesta (kuva 3). Tiivistetysti, tulivuorityypit siis voivat kertoa, minkälaisia tulivuoria on tietyissä kohdissa litosfäärilaatoissa.
Maanjäristykset
Halusin kuitenkin tutkia kurssikerralla muutakin kuin tulivuoria, joten tarkastelin voimakkaita (yli kuuden magnitudin) maanjäristyksiä alueellisesti (kuva 4). Kartassa pallojen koot ja tummeneva väri kuvaavat magnitudin suuruutta. Tulivuorten lisäksi maanjäristysten sijainti korreloi litosfäärilaattojen saumojen kanssa, ja suurimmat järistykset ovatkin tapahtuneet laattojen törmäys- ja alityöntövyöhykkeillä. Laattojen erkanemissaumoilla ja muilla reuna-alueilla on tapahtunut pääasiassa 6 – 6.1 magnitudin maanjäristyksiä, ja niitäkin vähemmän kuin törmäys- ja alityöntövyöhykkeillä. Kuten Merikin bloginsa kuudennessa tekstissä toteaa: kun litosfäärilaatat törmäävät, maanjäristykset voimistuvat! Mielestäni tässä kartassa onnistuin visuaalisesti sekä luettavuuden kannalta parhaiten. Magnitudikartan lisäksi vertailin vielä maanjäristyksiä tulivuoriin (kuva 5), ja kartasta voi todeta myös niiden korreloivan keskenään sijainnin puolesta.
Meteoriitit
Koska karttoihin meni yllättävän vähän aikaa, halusin kokeilla myös, minkälaisen kartan saisin aikaan meteoriittiaineistosta. Yritin luoda karttaa maahan pudonneiden tai maasta löydettyjen meteoriittien massasta, jossa suurenevat pallosymbolit kuvaisivat meteoriitin suurempaa kokoa, mutta jo tehtyäni kartan huomasin, että kilogrammojen sijaan legendaan olisi pitänyt laittaa g, ja luvut menivät tyylittelyvaiheessa paikoin sekaisin. Kartasta tuli kuitenkin mielestäni visuaalisesti hieno (vaikkakin epätotuudenmukainen), joten päätin esitellä senkin blogissani (kuva 6). Ei onnistumisia ilman virheitä! Tämä internetistä löytämäni kuva löydetyistä meteoriiteista niiden massan mukaan kuvaa mielestäni hyvin niiden kokoa ja sijaintia, mutta myös maapallon alueiden saavutettavuutta; todennäköisesti esimerkiksi Amazonin alueelle, Siperiaan, ja Saharaankin on pudonnut paljon meteoriitteja, niitä ei vain ole löydetty vaikeakulkuisen maaston vuoksi. Myös esimerkiksi Eveliinan blogin kuudennen tekstin lomasta löytyy hyvä kartta meteoriiteista.
Vaikka luulin kuudennen kurssikerran vaikeustason olevan ihan omaa luokkaansa, yllätyin positiivisesti siitä, että GIS voi olla kivaa ja jopa helppoa! Lyhyt kenttätyö/reippailu ulkona tunnin aluksi ja karttojen tekeminen tällä kerralla olivat hauskaa vaihtelua edellisten kurssikertojen aiheuttamaan opiskeluinnon hetkelliseen laskemiseen. Tästä on suunta siis vain ylöspäin!
Lähteet:
Litosfäärilaattojen rajat: Bucknell University. Plate Tectonics. https://www.bucknell.edu/academics/arts-and-sciences-college-of/academic-departments-and-programs/geology-and-environmental-geosciences/location/geologic-history-of-central-pennsylvania/plate-tectonics (Luettu 27.02.2018)
Viittaus blogiin Merin blogi. 6. Kurssikerta – Mielenkiintoista hasardidataa. (23.02.2018) https://blogs.helsinki.fi/merisupp/2018/02/23/6-kurssikerta-mielenkiintoista-hasardidataa/ (Luettu 27.02.2018)
Kartta meteoriiteista: Infinite Musings. Map of All Known Meteorites Since the 15th Century. (19.09.2016) http://2centsapiece.blogspot.fi/2016/09/map-of-all-known-meteorites-since-15th.html (Luettu 27.02.2018)
Viittaus blogiin GIRL VS. GIS. Kurssikerta 6: Pakkassäässä reippailua ja pedagogisia karttasarjoja (26.02.2018) https://blogs.helsinki.fi/evsirola/2018/02/26/kurssikerta-6-pakkassaassa-reippailua-ja-pedagogisia-karttasarjoja/ (Luettu 27.02.2018)