Seitsemännen kurssikerran tehtävänanto vaikutti aluksi sekä haastavalta että helpolta; Aineistot täytyi nyt koota itse kasaan, ja aluevalinta tehdä sen mukaan, mikä kiinnostaa ja kuinka hyvin alueesta löytyy tietoa. Huojentavaa oli lähinnä se, että tehtävässä ei ollut pakko tehdä kurssilla aiemmin tehtyjä hankaliakin tehtäviä ja analyyseja.
Kävin läpi monia eri maita ja niiden alueita löytääkseni sopivan tähän tehtävään. Lopulta päädyin tutkimaan tarkemmin Meksikoa ja sen osavaltioita, sillä Meksikon kulttuuri ja luonto kiinnostaa, ja olisi mahtava päästä vaihto-opiskelemaan joko Meksikoon tai johonkin toiseen espanjankieliseen maahan Väli- tai Etelä-Amerikassa. Pääsin tehtävässä myös kartuttamaan espanjankielen taitoani, sillä löysin espanjankielisen sivuston INEGI:n (Instituto Nacional de Estadística y Geografía), josta löytyi paljon karttoja, tilastoja sekä muuta tietoa sekä valtion että osavaltioiden tasolla. Päädyin loppujen lopuksi tarkastelemaan Meksikon koulutus- ja työttömyystasoa.
Koulutus
Ensimmäisessä tekemässäni kartassa (kuva 1) kuvaan yli 15-vuotiaiden kouluttamattomuutta osavaltioittain suhteutettuna osavaltioiden väestöön. Yleinen trendi kartassa on pohjoisen ja etelän erot: mitä eteläisempi osavaltio, sitä suurempi osa yli 15-vuotiaista on kouluttamaton. Huonoin tilanne koulutuksen kannalta on Tyynenmeren rannikolla sijaitsevissa Guerreron, Oaxacan sekä Chiapasin osavaltioissa, joissa 9,2 – 14,6 prosenttia yli 15-vuotiaista on kouluttamattomia, kun taas paras koulutuksen taso on muun muassa Baja Californiassa, Federal Distrito de Mexicossa sekä Coahuilassa. Osavaltioiden sijainnin voi tarkastaa tästä kuvasta.
Koulutuksen ongelmana Meksikossa yleisesti The Guardianin artikkelin ’The help never lasts’: why has Mexico’s education revolution failed? (15.08.2017) mukaan on muun muassa turvattomuuden vaikutus koulunkäyntiin, opetuksen heikko laatu, yleinen köyhyys ja valtion leikkaukset koulutuksesta. Eteläisissä osavaltioissa syy kouluttamattomuuteen Educa Oaxacan kirjoituksen Indigenous Peoples’ Right to Education (09.08.2016) mukaan on kuitenkin pääasiassa alkuperäisväestön köyhyys ja kulttuuri, jossa etenkään naiset eivät useimmiten saa peruskoulutusta ollenkaan. Myös esimerkiksi maatalouden tärkeys elinkeinona (kuva 3) vaikuttaa kouluttamattomuuteen.
Työttömyys
Tutkittuani koulutuksen tasoa Meksikossa, päätin selvittää, vaikuttaako saamani tulokset jollakin tavalla työttömyyteen Meksikossa. Teinkin samantyyppisen koropleettikartan (kuva 2) Meksikon työttömyydestä kuin koulutuksesta, joka lopputuloksena saa minut pohtimaan, miksi työttömyyden määrä korreloi kouluttamattomuuden kanssa täysin päinvastoin kuin olin kuvitellut, eli siellä, missä on enemmän kouluttautuneita ihmisiä, onkin enemmän työttömyyttä. Eniten työttömyyttä, 6,3 – 7,3% väestöstä, on muun muassa Baja California Surissa, Sonorassa, Nayaritissa sekä Queretarossa.
Center For Economic and Policy Researchin kirjoituksen The Mexican Economy and 2012 Elections (Heinäkuu 2012) mukaan Meksikon työttömyyden pääsyynä on huono talouspolitiikka. Kirjoituksessa kuitenkin todetaan, että Meksikon työttömyys on todennäköisesti paljon korkeammalla tasolla miltä vaikuttaa, sillä työttömyyden luokittelu on maassa erilaista. Maan pääkaupunkialueen ulkopuolella ei ole minkäänlaista turvaverkkoa työttömille, esimerkiksi työttömyysvakuutusta, jolloin heidän täytyy hankkia elantonsa esimerkiksi katukauppiaina ja epävirallisella sektorilla. Näitä ihmisiä, jotka tienaavat huonosti ja työskentelevät vähän, ei lasketa työttömiksi, jolloin ongelman laajuus ei tule ilmi työttömyysluvuista. Tämä seikka voi myös olla syy sille, miksi vaikuttaa siltä, että eteläisimmissä osavaltioissa työttömyys on vähäisintä, sillä köyhyys on etelässä suurempaa ja työt esimerkiksi perheen yrityksissä ja epävirallisissa töissä ovat yleisempiä, jolloin varsinaista työttömyyttä ei voida nähdä Meksikon tavalla laskea työttömyyslukuja. Lisäksi koulutuksen puute (kuva 1) ajaa väestön tekemään vähätuloista työtä.
Maatalous
Kuten koulutuksesta kertovassa kappaleessa mainitsin, alkuperäisväestön tavat ja kulttuuri vaikuttavat maatalouden asemaan elinkeinona eteläisissä osavaltioissa (kuva 3). Trooppinen ja subtrooppinen ilmasto mahdollistaa trooppistenkin kasvien viljelyn rannikon plantaaseilla, ja sisämaassa tärkeimpänä viljelykasvina on maissi. Esimerkiksi Oaxacan ja Guerreron vaihteleva topografia mahdollistaa kuitenkin monenlaisten viljelytuotteiden kasvatuksen. Vähiten puolestaan maatalous työllistää pohjoisessa, jossa ilmasto on hyvin kuiva. Meksiko on topografialtaan hyvin vaihteleva alue, ja suuressa osassa maata vuoristot, semiaridit ja aridit alueet määrittävät maataloustyypin. FAO:n (Food and Agriculture Organization of the United Nations) mukaan suurimmassa osassa Meksikoa maatalous on harvaa, mutta siellä täällä kasteluviljely mahdollistaa maatalouden.
Viimeisen kurssikerran tehtävä lähti käyntiin hieman hitaasti, kun en meinannut löytää hyviä lähteitä karttojen aineistoille. Olen muutenkin huono aloittamaan mitään tehtäviä, mutta kun ne aloitan, ne tekevät melkeinpä itse itsensä loppuun, sillä aloitettuani jotain en malta olla tekemättä sitä kerralla loppuun. Meksiko osoittautuikin hyväksi tutkimusalueeksi, ja sen tutkiminen osoitti minulle jälleen kerran, miten eri maiden erilainen rakentuminen ja esimerkiksi juuri politiikka vaikuttavat alueen kehitykseen.
Kurssilta olen saanut paljon taitoja qGis -ohjelman käyttöön, ja vaikka todennäköisesti olen menettänyt sen toimimattomuuden ja vaikeiden analyysien takia enemmän yöunia kuin tehtävätunteja on kertynyt, olen tyytyväinen niihin taitoihin joita olen kurssilla oppinut. QGissin alkeellisen käytön lisäksi olen oppinut muitakin hyviä taitoja, esimerkiksi juuri aineistojen etsimistä, lähdekriittisyyttä sekä ylipäätään lähteiden merkitsemistä tarkemmin kuin ennen. Vaikka kurssi oli välillä hyvinkin turhauttava, saatan jopa ottaa lisää gis-kursseja toisena opiskeluvuotena…
Lähteet:
INEGI (Instituto Nacional de Estadística y Geografía) http://www.inegi.org.mx/
The Guardian. ’The help never lasts’: why has Mexico’s education revolution failed? (15.08.2017)
https://www.theguardian.com/inequality/2017/aug/15/the-help-never-lasts-why-has-mexicos-education-revolution-failed (Luettu 25.03.2018)
Educa Oaxaca. Indigenous Peoples’ Right to Education. (09.08.2016)
https://www.educaoaxaca.org/english/2046-indigenous-peoples-right-to-education.html
(Luettu 25.03.2018)
Center For Economic and Policy Research. The Mexican Economy and 2012 Elections. s. 8-10 (Heinäkuu 2012)
http://cepr.net/documents/publications/mexico-2012-06.pdf
(Luettu 26.03.2018)
Food and Agriculture Organization of the United Nations. http://www.fao.org/countryprofiles/maps/map/en/?iso3=MEX&mapID=601
(Luettu 26.03.2018)