Uudet toimintamallit mukana nuorten yhteiskuntatakuussa

Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2013 on noin 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30‐vuotiasta. Alle 30‐vuotiasta 55 000 on työttömänä ja näistä 33 000:lla ammatillisesti suuntautunut tutkinto. Noin 40 000 alle 30‐vuotiasta jää kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolelle. Vuositasolla nuorten syrjäytymisestä aiheutuu yhteiskunnalle 300 miljoonan euron lasku.

Yhtenä osana hallitusohjelmaan on kirjattu Nuorten yhteiskuntatakuu. Sen tavoitteena on nuorten työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Nuorisotakuun tavoitteena on luoda realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä ja kiinnitetään huomiota siihen, että nuoret eivät jää liian pitkäksi ajaksi ilman minkäänlaista aktiivista toimintaa. Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Lisäksi jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Vuonna 2013 LähiTapiola panostaa erityisesti nuorisotakuun toteutumiseen ja edistää tällä tavoin nuorten taloudellista osaamista ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että jokaisessa alueyhtiössä on nuorille useita kesätyö- ja harjoittelupaikkoja. Nuorten työllistymiskynnystä alennetaan esimerkiksi palkkatuella. Paikallisuus antaa alueyhtiölle myös mahdollisuuden työllistää nuori alueyhtiön yhteistyökumppanille tai hyväntekeväisyysjärjestölle. Tavoitteena on myös sitoa tulevaisuuden työvoima paremmin alueelle ja vähentää muuttoliikettä paikkakunnalta.

Nuorisotakuun toteutumiseksi tarvitaan ennakkoluulottomia toimintatapamuutoksia ja yhteisvastuuta, sillä nuorten yhteiskuntatakuu perustuu viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen yhteistyöhön, jossa nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuutensa rakentajia. Public-Private-People-Partnership –mallia eli Suomen mallia on toteutettu onnistuneesti muun muassa Uusien mahdollisuuksien tori –hankkeessa, joka on viiden suomalaisen kunnan (Huittinen, Kotka, Kuopio, Uusikaupunki ja Vantaa) työllistämishanke, pilotti, jossa tartutaan 17-24 –vuotiaiden nuorten työttömyyteen. Uusien mahdollisuuksien tori -työllistämishanke toteutettiin yhteistyössä pilottipaikkakunnilla toimivien yritysten, nuorisojärjestöjen, kuntien johdon sekä TE-toimistojen kanssa. Esimerkiksi Huittinen puolitti nuorisotyöttömyyden muutamassa kuukaudessa yhteistyössä paikkakunnan yritysten kanssa. Uusien mahdollisuuksien toria varten ei palkattu ulkoa tai sisältä tuotua projektipäällikköä, joukkue koottiin kaupungin omasta henkilökunnasta ja mukaan pyydettiin myös TE-toimiston johtaja.

Työ- ja elinkeinoministeriön Tuija Oivo painottaa uudenlaisien yhteyksien tärkeyttä: — Kyllä Suomen mallin menestystekijät on rakennettava tämänkaltaiseen partnership-ajatteluun. Ihan jo siksi, että kun meidän on samanaikaisesti tunnustettava julkisen talouden mahdollisuudet ja mitoitettava ne reaalipohjalle, meillä ei ole kovinkaan paljon muita vaihtoehtoja kuin miettiä uudella tavalla. Se koskee varmasti paljon muutakin kuin näitä nuorten kysymyksiä. Se koskee koko tapaa tehdä politiikkaa. Tuija Oivo toimii hallitusohjelmaan sisältyvän nuorten yhteiskuntatakuuta kehittävän työryhmän puheenjohtajana. Nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteet ovat Tuija Oivon mukaan pitkälti samansuuntaisia kuin Uusien mahdollisuuksien torin ja ne tukevat toisiaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *