Terveys ja Hyvinvointi 2.0.

Moniko muistaa, kun meni ensimmäisen kerran internetiin..?

Kuka muistaa, mitä internetissä pystyi silloin tekemään..? Tai miksi sinne mentiin..?

Netin alkuaikojen ns. palvelut olivat tyypillisesti sitä, että sivuille mentiin ja haettiin tietoa, esim. opiskeluihin liittyen. Käyttäjät hakivat eri sivuilta tietoa ja sisältöä, jonka joku toinen oli tuottanut. Voisi sanoa, että ne olivat Web 1.0.-palveluita, käyttäjä hyödyntää palvelukokonaisuutta.

Kun nykynuori Helsingissä tai Singaporessa tai Miamissa kaivaa taskustaan älypuhelimensa ja alkaa käyttää sitä – monet palvelut, joissa  surffataan, ovat erittäinkin vuorovaikutteisia, esim. pelit tai sovellukset, kuten ’Sports Tracker’, jossa käyttäjä luo sisältöä samalla, kun käyttää palveluita. Näitä voisi kuvata Web 2.0. –palveluiksi. Käyttäjä on kiinteä osa palvelukokonaisuutta.

 

Mutta miten tämä liittyy terveyteen…- tai  hyvinvointiin..?

 

Perinteisesti terveydenhuolto, myös Suomessa, on nähty erittäin asiantuntija-keskeisenä toimintana: pitkälle koulutetut ammattilaiset ovat ohjanneet potilaita läpi toimenpiteiden ja prosessien ja potilaat ovat olleet palveluiden hyödyntäjiä, mutta heidän vaikutusmahdollisuutensa on ollut erittäin vähäistä. Siis Terveys ja Hyvinvointi 1.0.

 Nyt monet sovellukset mahdollistavat sen, että henkilö itse tuottaa sisältöä hyvinvointiinsa ja terveyteensä; esim. interaktiiviset omahoidon ratkaisut, joilla seurataan vaikkapa verensokeria tai juostuja lenkkejä tai uituja kilometrejä – tai henkilökohtaisten potilastietojen näkyvyys vahvan tunnistautumisen kautta.

Ruotsissa voi arvioida terveyskeskuksia, niiden palveluiden laatua etc. ja arvetenkin moni tekee muiden arvioinnin pohjalta päätöksensä, minkä terveyskeskuksen – yksityisen tai julkisen, jotka ovat muuten samalla viivalla palveluntuottajina –asiakkaaksi menee seuraavan vuoden aikana. Siis aidosti asiakkaaksi, eikä vain potilaaksi. Kuulostaa melkein TripAdvisorilta..Olisiko meillä Suomessa jotain opittavaa sieltä lahden toiselta puolelta?

Yhdysvalloissa – jonka terveydenhuollon rakenteesta ja kustannuksista voi olla montaa mieltä – on erittäin mielenkiintoinen toimija, Kaiser Permanente – vakuutusyhtiö, joka on itse myös perus- ja erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaja mm. Kaliforniassa. Kaiser on mielenkiintoinen mm. siinä mielessä, että Obaman hallinto nostaa Kaiserin mallin usein esiin esimerkkicasena, kuinka terveydenhoitoa tulisi kustannustehokkaammin ja vaikuttavammin operoida Yhdysvalloissa. Ehkä parhaita oppeja Kaiserilta Suomen vinkkelistä voisi olla HealthConnect-ohjelmisto, joka on samalla potilastietojärjestelmä (siis kaikki henkilön potilastiedot koottuna sinne, toisin kuin Suomessa, jossa KANTA-hanketta on yritetty kasata vuosien ajan satojen miljoonien budjetilla) sekä myös kommunikaatiojärjestelmä. Henkilö, siis asiakas, voi olla sähköisesti yhteydessä omaan lääkäriinsä ja jopa kymmeniä prosentteja perusterveydenhuollon käynneistä hoidetaan tällä hetkellä sähköisesti heidän systeeminsä kautta, mikä lienee kustannustehokkain – ja aika usein asiakkaiden vinkkelistä myös asiakasystävällisin – tapa toimia. Toki, kun tarvitsee nähdä kasvotusten terveydenhuollon ammattilainen, se onnistuu joustavasti. Kaiserin asiakastyytyväisyys ja hoitotulokset ovat erinomaisia.

Hollannissa päätettiin 2006, että terveydenhuollon toteutusmalli on muutettava, koska kustannukset olivat kasvaneet jopa +10% vuositasolla usean vuoden ajan. Koko rahoitusmalli muutettiin vakuutuspohjaiseksi ja jokainen hollantilainen onkin nykyisin jonkin vakuutusyhtiön asiakas ja kaikki terveydenhuollon palvelut rahoitetaan niiden kautta. Lähes kaikki palveluntuottajat terveysvakuuttamisessa ovat keskinäisiä, siis asiakkaiden omistamia vakuutusyhtiöitä. Asiakkaat voivat vaihtaa kerran vuodessa vakuutusyhtiötä ja vakuutusyhtiöt kilpailevat asiakkaista mm. asiakaseduilla sekä palveluilla – ennen kaikkea yksilön terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävillä palveluilla.

Yhteistä kaikille näille malleille on se, että asiakas päättää itse merkittävästi enemmän (kuin Suomessa) – ja osallistuu myös itse prosesseihin merkittävästi enemmän (kuin Suomessa). Voisiko näissä olla elementtejä seuraavaan aaltoon terveys- ja hyvinvointipalveluissa (Suomessa)?

Terveys ja Hyvinvointi 2.0. – jokaisen oma mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi enemmän omaan terveyteensä  ja sen hoitamiseen – sekä hyvinvointiinsa ja sen ylläpitämiseen & turvaamiseen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *