Kuusi kokeilua

Tapahtumailta Personal training for career Think Companyllä maaliskuussaUudenlaiset yhteiskunnalliset haasteet vaativat uusia ratkaisuja, ja näitä ratkaisuja kehitetään yhä useammin kokeillen. Hyvä yhteiskunta Master Class -ohjelmassa tutustuttiin tänä keväänä kokeilukulttuuriin, erilaisiin kokeiluihin ja niistä oppimiseen muun muassa Sitran ja valtioneuvoston kanslian “Kokeileva Suomi” -tiimin kanssa. Opit haluttiin laittaa myös käytäntöön, ja jokainen ryhmä suunnitteli ja toteutti kokeilun oman ratkaisuehdotuksensa kehittämiseksi.

Lue ryhmien kokeiluista ja niiden tuloksista Master Class kokeilut 2016 -otsikon alta!

Yhteistä todellisuutta huolenpidon kaupungissa

Hyvä yhteiskunta Master Class –ohjelman avoin seminaari Jaettu hyvinvointi, yhteinen turva pureutui torstaina 22.10. oikeudenmukaisuuteen, luottamukseen ja yhteisöllisyyteen hyvinvoinnin ja turvallisuuden kasvualustana kaupungeissa ja yksilön elämässä.

Vältämmekö toistemme seuraa, hakeudummeko vain omiemme pariin?
Professori Matti Kortteinen puhui kaupunkirakenteiden eriytymisestä lainaten ajatuksia street- ja decent -kulttuurien tasapainon tarpeellisuudesta yhdysvaltalaiselta sosiologilta, Elijah Andersonilta. Tietyillä Helsingin asuinalueilla näkyy jo turvattomuuden lisääntyminen, kun nk. decent-kulttuurille tärkeä tarpeeksi samankaltainen aikuisväestö muuttaa pois alueilta, joita ei koeta tarpeeksi vetovoimaisiksi. Kun työtön aikuisväestö ei tunne keskinäistä yhtenäisyyttä, voi nuorten “kulmilla notkumisen” street-kulttuuri muuttua vallitsevaksi. Aikuisyhteisön olisi oltava tarpeeksi voimakas puuttuakseen turvattomuutta ja viihtymättömyyttä aiheuttavaan kierteeseen. Mikä on nuorison tulevaisuus, kun paikalliset urheiluseuratkin järjestävät lähinnä eläkeläisohjelmaa, kysyy professori Kortteinen.

Kansalaisyhteiskunnassa on resursseja suunnan kääntämiseksi, mutta onko yhteisiä asioita ja sosiaalista järjestystä luovan decent-kulttuurin perinne hajonnut jo liikaa, pohtii Kortteinen esityksensä lopuksi.

Pelkona nälkä ja köyhyys
Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattilan ajatukset turvallisuuden kokemuksen merkityksestä jatkoivat keskustelua yhteiskunnallisesta turvallisuudesta. On huolestuttavaa, että nälkä ja toimeentulon puute ovat palanneet suomalaisten peloiksi. Leipäjonot ovat liian monen todellisuutta – ja toisaalta liian moni ei ymmärrä tämän olevan todellisuutta. Mattila muistutti 1960-luvulla YK:n sopimukseksi kirjatuista taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista (ns. TSS-oikeudet). Suomessa TSS-oikeudet on kirjattu myös perustuslakiin, mutta silti ne unohtuvat usein. TSS-oikeuksien rapautuminen huomataan hitaammin kuin vaikkapa kidutus. Esimerkiksi peruspalveluihin pääsemisen heikentymistä on vaikea ymmärtää ihmisoikeusloukkaukseksi – vaikka tämä esimerkiksi sote-palveluiden osalta on Suomessakin jo valitettavaa todellisuutta, totesi Mattila. TSS-oikeuksien turvaaminen olisi kuitenkin myös taloudellisesti järkevämpää: sairauksien hoito on aina ennaltaehkäiseviä palveluita kalliimpaa. Usein kyse on tahallisuuden sijaan tiedon puutteesta, ja Ihmisoikeusliitto kiinnittääkin huomiota esimerkiksi sote-sektorin henkilöstön koulutukseen TSS-oikeuksien toteutumisesta peruspalveluissa. Suomessa ajatus ihmisten tasa-arvosta on ollut globaalisti uniikkia, ja maailmalta tutun jaottelun “meihin” ja “niihin” vahvistuminen on estettävä.

Yksinäisyyden vastavoimat
Turvallisuutta yksilön näkökulmasta tutki HelsinkiMission kansalaistoiminnan johtaja Henrietta Grönlund. Yksilölle turvallisuus tarkoittaa vaaran poissaolemista, ja sen kokemista heikentää voimakkaasti yksin jääminen ja yksilön kokemus ihmissuhteiden liian vähäisestä määrästä tai vääränlaisesta laadusta. Yksinäisyys on yhteinen ongelma, josta lähes 10 % suomalaista kärsii. Yksinäisyys sytyttää kehossa hälytystilan, jonka aiheuttama terveysriski on verrattavissa tupakointiin. Negatiivinen kehä syntyy helposti: yksin jäädessämme koemme turvattomuutta, olemme entistä varautuneempia ja rakennamme suojamuureja itsemme ja muiden väliin.
Yksinäisyyteen on vastavoima: myötätunto, myötäilo ja myötäeläminen. Aivomme ovat luontaisesti virittyneet toimimaan toisten kärsimyksen helpottamiseksi. Haluamme toimia toisten puolesta ja saamme siitä biologista iloa: joka kolmas suomalainen tekee vapaaehtoistyötä lähipiirinsä ulkopuolella ja yli puolet niistä, jotka eivät tee, osallistuisi mielellään pyydettäessä. Vapaaehtoistoiminta onkin keskeinen luottamusta ja turvallisuutta lisäävä yhteiskunnallinen mekanismi, sillä se tuo meidät yhteen erilaisten ihmisten kanssa. Sosiaalinen pääoma, luottamus ja turvallisuus kasvavat, kun opimme luottamaan erilaisiin ihmisiin. Perusturvamme on toiset suomalaiset, jotka kannattelevat toisiaan elämän eri käänteissä, päätti Henrietta Grönlund päätti esityksensä professori Juho Saaren ajatuksia lainaten.

Keskustelussa jatkettiin alustusten ajatuksia. Yhteiset tilat ja kokemukset, kuten suomalainen uniikki peruskoulu, sitovat ihmisiä yhteen, lisäävät ymmärrystä ja ovat väline käsitellä pelkoja. Alueiden koulut eivät saa jakautua liikaa, ja aikuisten on oltava kiinnostuneita yhteisistä asioista ulkopuolisen tarkkailun sijaan. Avun saaminen luo uskoa ja halua tehdä itse hyvää. Yksinäisyydestä on uskallettava puhua, ja sukupolvien yli jatkuva yksinäisyyden kehä on katkaistava. Miten voisimme hyödyntää esim. maahanmuuttajien osaamista ja kokemuksia näiden ongelmien ratkaisemiseksi?

Digiterveyttä ja yhteisöjen rakentamista
Uusi teknologia, data ja sen jakaminen voivat muuttaa ihmisten suhtautumista hyvinvointiinsa ja auttavat meitä ymmärtämään esimerkiksi onnellisuuteen ja terveyteen liittyviä ilmiöitä.

Kustannus Oy Duodecimin toimitusjohtaja Pekka Mustonen kertoi muun muassa Elämä pelissä –sarjan onnellisuustutkimuksista. Onnellisuutta voidaan lisätä yksinkertaisin keinoin: toimivaksi interventioksi osoittautui jo Elämä pelissä – kyselyn täyttäminen, sillä kysely viritti tekijänsä tarkkailemaan onnellisuuteensa liittyviä tekijöitä. Sairaanhoitojärjestelmä kontribuoi huonosti terveyteen ja hyvinvointiin, sillä hyvinvointi on puhtaasti yhteiskunnallinen kysymys, Mustonen kärjisti.

Esimerkkejä lupaavista muutoksista ja uusista toimintavoista kuultiin myös kansanedustaja Sanna Lauslahdelta ja Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön toimitusjohtaja Katariina Poskiparralta. Onnistumisiin tarvitaan rohkeaa kokeilua, toimivaa sääntelyä ja hyvää infraa, linjasi Poskiparta.

Seminaarin viimeinen puheenvuoro kuultiin Yhteismaa ry:n Pauliina Seppälältä, joka on ollut luomassa yhteisöllisiä kaupunkitapahtumia ja naapurustoa yhdistävää Nappi Naapuri-palvelua. Vaikka eriytyvät todellisuudet ja sosiaalinen media vievät meitä kokemusten sirpaloituessa kauemmaksi toisistamme, voidaan digiajan palveluilla myös rakentaa sosiaalista pääomaa ja lisätä kohtaamisia, mikä kasvattavat luottamusta ja turvallisuutta. Miten käännämme itsemme ja toisemme resursseiksi, kysyi Seppälä. Smart city, huolenpidon kaupunki, on hyvä juttu meille kaikille.

Seminaarin jälkimmäisen osan avainsanoiksi juontaja Tuuli Kaskinen tiivisti muun muassa terveysteknologian, sähköisten palveluiden mahdollisuudet, omadatan muuttumisen kiinnostavaksi ja sosiaaliseksi, yhdessä toisten kanssa jaettavaksi wedataksi, uusia kohderyhmiä tavoittavat palvelut, entistä tiiviimmän yhteistyön eri palvelutuottajien välillä, yhteiset tapahtumat ja ihmisten tulemisen yhteen sekä esimerkiksi peruskoulun ja naapuriavun mahdollisuuden lisätä onnellisuutta ja hyvinvointia.

Kiitos osallistujat, yleisö, puhujat ja koko vuoden mukana oleva master class 2015 -joukko!

Hyvä yhteiskunta seminaari 22.10.2015 Photo HY_Linda Tammisto

Hyvä yhteiskunta seminaari 22.10.2015
Photo HY_Linda Tammisto

pauliina 2_osa

Master Class -seminaari pohtii turvallisuuden perustaa

Ilmoittaudu nyt Jaettu hyvinvointi, yhteinen turva –seminaariin!

Helsingin yliopisto ja LähiTapiola järjestävät torstaina 22.10.2015 klo 16.00 – 18.00 Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasalissa seminaarin, jossa joukko ajattelijoita, tekijöitä ja asiantuntijoita kertoo, miten turvallisuutta ja hyvinvointia rakennetaan yhdessä ja kaikille.

Hyvinvointi ja turvallisuus kasvavat oikeudenmukaisuudesta ja luottamuksesta. Miten kaupunkisosiologian professori Matti Kortteinen ratkoisi yhteiskunnan eriarvoistumisen ja turvattomuuden ongelmia? Miten käy turvallisuuden jos yhdenvertaisuus eri väestöryhmien taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet eivät toteudu, kysyy Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattila. Ovatko myötätunto ja vapaaehtoisuus ratkaisu turvattomuuden ongelmaan, pohtii Henrietta Grönlund, HelsinkiMission kansalaistoiminnan johtaja.

Vastuu hyvinvoinnista ja turvallisuudesta jakautuu tulevaisuudessa eri tavalla. Kustannus Oy Duodecim toimitusjohtaja Pekka Mustonen kertoo, miten henkistä hyvinvointia voi kehittää ja miten se liittyy terveyteen. Kansanedustaja Sanna Lauslahti avaa tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen isoa kuvaa. Kansanliikkeiden luoja, Yhteismaan ja Mesenaatti yhteisörahoituspalvelun perustaja Pauliina Seppälä kertoo, miten mahdollistetaan yhteisöllisyyttä joka luo sosiaalista hyvinvointia.

Seminaarin juontaa Demos Helsingin toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen.

ILMOITTAUDU MUKAAN  < TÄSTÄ >

Seminaari on osa Hyvä yhteiskunta Master Class –ohjelmaa, ja se on avoin kaikille — kutsu mukaan myös ystäväsi ja asiantuntijatuttavasi, jotka pohtivat näitä haasteita!

HYVÄ YHTEISKUNTA MASTER CLASS 2015-16 KÄYNNISTYY!

Tämän vuoden Master Class -haku sai liikkeelle joukon hyvinvoinnista ja turvallisuudesta kiinnostuneita yliopistolaisia ja jo työelämään sijoittuneita osaajia. Saimme yli 50 tasokasta hakemusta, joiden joukosta valitsimme ohjelmaan 44 osallistujaa (ks. oheinen liite) yhteiskunnan eri sektoreilta painottaen ohjelman aihepiiriin liittyvää akateemista osaamista sekä työ- ja järjestökokemusta. Valinta ei ollut helppo, ja hyviä hakijoita jäi ulkopuolellekin.

Hyvä yhteiskunta Master Class toteutetaan edelleen Helsingin yliopiston ja LähiTapiolan yhteistyönä, mukana on myös Demos Helsinki ja joukko muita sparraajia.

Alla osallistujat – kiinnostava nähdä seuraavien kuukausien aikana, mitä tämä joukko saa aikaiseksi yhdessä mentoriemme kanssa!

Hyvä yhteiskunta Master Class 2015-2016 osallistujat

OTM Hanna Ahlberg, palvelupäällikkö, LähiTapiola
VTM Veli Airikkala, Credit Analyst, Nordea
valtiot. yo. Joonas Aitonurmi, Helsingin yliopisto
Julia Backström, kehityspäällikkö, LähiTapiola
teol. yo., fil. yo. Liisa Halonen, Helsingin yliopisto
HTM, VTM Heta Heiskanen, Tampereen yliopisto
VTK Maria Hietikko, etuuskäsittelijä, JATTK-työttömyyskassa
valtiot. yo. Jaakko Ikonen, Helsingin yliopisto
VTM Jaakko Joki, aluekoordinaattori, Taloudellinen tiedotustoimisto
VTM Katariina Kainulainen-D’Ambrosio, turvallisuuskoordinaattori, Helsingin kaupunki
fil.yo. Milla Kallio, Helsingin yliopisto
pol. stud. Aino Karttunen, Svenska social- och kommunalhögskolan
teol. yo. Satu Katainen, Helsingin yliopisto
MMK, ympäristösuunnittelija (AMK) Riina Koivuranta, Helsingin yliopisto
HuK Aino Kuhmonen, vartija, Turvatiimi
VTK Mikko Kuivalainen, etuuskäsittelijä, Posti- ja logistiikka-alan työttömyyskassa
Janne Kumpulainen, palvelupäällikkö, LähiTapiola
Janne Kylli, vakuutusasiantuntija, LähiTapiola
VTK Aura Lindeberg, radiotuottaja, YLE
VTK Ilari Lovio, viestintäkoordinaattori, KIOS
FM Annika Lönnqvist, asiantuntija, LähiTapiola
FM Myra Magnusson, viestintäsuunnittelija, Oriola Oy
valtiot. yo., sosionomi (AMK) Petra Mallinen, Helsingin yliopisto
VTM Lauri Mikola, tutkimusassistentti, YLE
yhteisöpedagogi (AMK) Riikka Nenonen, Jyväskylän yliopisto
MMM Jaakko Nippala, metsäkoordinaattori, Suomen Partiolaiset
valtiot. yo. Erik Nyroos, vuoroesimies, Lasten Päivän Säätiö
BA Emma Pulkkinen, Helsingin yliopisto
VTM Niko Pyrhönen, tutkija, Helsingin yliopisto
FM Kirsi Pönni, palvelupäällikkö, LähiTapiola
valtiot. yo. Antero Salminen, kurssiassistentti, Helsingin yliopisto
OTM Maria Salminen, kehittämispäällikkö, LähiTapiola
VTM Otto Salminen, tutkimusavustaja, Promenade Research Oy
VTK Tiia Sorsa, Helsingin yliopisto
maa- ja metsät. yo. Joanna Suni, Helsingin yliopisto
VTM Ria Svartholm, asiakassihteeri, Kela
TM Tii Syrjänen, koordinaattori, Helsingin yliopisto
Tiina Tapanainen, palvelupäällikkö, LähiTapiola
maat. ja metsät. yo. Johanna Tiinus, start-up yrittäjä
HuK Venla Toivonen, harjoittelija, Helsingin yliopisto
VMT Otto Tähkäpää, Helsingin yliopisto
tradenomi, MMK Jani Varpa, tutkimusassistentti, Helsingin yliopisto
valtiot. yo. Anna Walldén, Helsingin yliopisto

Hollannin-terveiset (osa 2)

Mentori Jari Sundströmin päällimmäiset tunnelmat matkan jälkeen:

Master Classin voittajatiimin opintokäynti oli hyvä jatkumo kurssilla aloitetuille asioille. Mielenkiintoisia tapaamisia oli useita ja aikataulu oli tiukka. Voileivän voimalla onneksi jaksettiin yllättävän pitkään.  Oli hieno huomata eri tapaamisten yhteydessä, että ne kysymykset, joita Master Classissa pohdittiin, olivat hyvin ajankohtaisia myös Hollannissa. Lisäksi moni tapaaminen osoitti, että ratkaisuissakin oli samankaltaisuuksia. Y5 -mallia muistuttava toimintamalli näytti olevan käytössäkin – vilkaiskaa, mistä Kennislandin alulle panemassa Kafka Brigadessa on kysymys.

Eri tapaamisten yhteydessä ihastutti hollantilaisten isäntiemme ja emäntiemme into ja energia viedä asioita eteenpäin. Kunnioitettavaa sitoutuneisuutta! Keskustelut olivat monipuolisia ja avartavia. Ja Master Class opiskelijat osoittivat näissäkin keskusteluissa olevansa ohjelman nimen veroisia.

Hieno kokemus kaiken kaikkiaan. Mentorikin sai paljon ideoita ja ajattelemisen aiheita. Uskon, että niin sai myös KEKO -tiimi.

– Jari

Voileipälounaalla hyvässä seurassa Enviussa

Enviu_lounas

Hollannin-matkan tunnelmia – Enviu

Anna-Christina Martin-Mäkipajaan teki vaikutuksen Enviun työskentelytapa:

Matkamme viimeisenä päivänä vierailimme Rotterdamissa Enviussa, joka edesauttaa uudenlaisten sosiaalista ja yhteiskunnallista lisäarvoa tuottavien yritysten alullepanemista. Enviu ei rahoita uusien yritysten syntyä vaan tarjoaa työkaluja erityisesti yrityksen ideointi- testaus- ja validointivaiheeseen. Startup- ja kasvuvaiheeseen Enviu hakee kumppanikseen yrittäjää, joka vastaa uuden yrityksen kehittämisestä – uudet yritykset eivät siis synny Enviun alaisuuteen vaan omiksi toimijoiksi. Enviu on erikoistunut erityisesti yritysten kehittämiseen, crowd sourcingiin sekä muihin yhteisöllisiin toimintamuotoihin. Tavoitteena on parantaa mahdollisimman monen ihmisen elämänlaatua Enviun avulla perustettujen yritysten kautta – Enviun slogan onkin “We Start World Changing Companies”.

Enviun lähtökohtana on osallistua sellaisten liikeideoiden kehittämiseen, joilla on potentiaalia kasvaa kannattaviksi yrityksiksi. Ajan kanssa Enviu on kuitenkin saanut yhteistyökumppaneikseen myös säätiön ja kehitysyhteistyöjärjestön, jotka rahoittavat Enviun vetämiä ideointiprosesseja vaikka eivät välttämättä myöhemmin syntyvään yritykseen investoisikaan. Enviun työskentelytapaa pidetään siis jo sinällään arvokkaana ja siksi sitä halutaan tukea.

Tunnetuimpia Enviusta liikkeelle lähteneitä startup-yrityksiä on Energy Floors (entinen Sustainable Dance Club), joka on erikoistunut ihmisten liikkeiden avulla energiaa tuottaviin lattiapintoihin sekä energiatietoisuuden lisäämiseen. Monet muut Enviun projekteista keskittyvät kehittyvien maiden ongelmien ratkaisemiseen. Näistä projekteista esimerkkinä INURBA, joka kehittää uudenlaisia keskiluokalle suunnattuja, turvallisia asumismuotoja kehittyvissä maissa sekä intialaisten riksa-autojen päästövähennyksiin ja kuljettajien työolojen ja ansiotulojen parantamiseen keskittyvä Three Wheels United.

Lisätietoja Enviusta ja ajankohtaisista projekteista: www.enviu.org.

Alla: Wouter Kersten vetää Thinking Differently -työpajaa KEKO-kodeille – Forget the Box!

enviu_how_to enviu_wall

Master Class matkalla: Hollannista oppia hyvinvointiin

ACE

Sosiaaliset innovaatiot, joukkoistaminen, kokeilut ja palveluiden uudelleenjärjestäminen – Hollannissa rakennetaan tulevaisuuden hyvinvointia ennakkoluulottomasti ja uusin menetelmin. 

Nuorten asiantuntijoiden Hyvä yhteiskunta Master Class -ohjelmassa palkittu tiimi KEKO-kodit teki viime viikolla opintomatkan Hollantiin. Hollannin haasteet ovat tuttuja: väestö vanhenee ja nykyisen hyvinvointimallin rakenteet ja toimintamallit piiputtavat.  Matkasta jäi kuitenkin tuntuma siitä, että Hollannissa ratkaisuja haetaan laajemmalla rintamalla ja ennakkoluulottomammin kuin Suomessa.

Terveydenhuollon remontti hollantilaisittain

KEKO-tiimi tarttui Master class -ehdotuksessaan nuorten syrjäytymiseen ja pääkaupunkiseudun asuntopulaan. Ratkaisussa yhdistyvät KEKO-Palveluiden tuottama yhteisöllisen ja tuetun asumisen palvelu, joka antaa syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle mahdollisuuden kiinnittyä yhteiskuntaan, sekä KEKO-Asuntojen vetämä pääkaupunkiseudun tyhjillään olevien kiinteistöjen remontointi asumiskäyttöön.  LähiTapiola halusi palkintomatkan avulla antaa eväitä ratkaisun eteenpäin kehittämiseksi.

Masterclassilaiset vierailivat Hollannin suurimmassa vakuutusyhtiössä Achmeassa ja saivat arvion ehdotuksensa toimivuudesta kiinteistösijoittamisen näkökulmasta. Achmeassa kuultiin myös maan vuonna 2006 uusitusta terveydenhuoltomallista, jossa keskinäisillä vakuutusyhtiöllä on merkittävä rooli.

Uudistuksen taustalla olivat terveydenhuollon kustannusten nousu jopa yli 10 prosentin vuosivauhtia sekä hoitojonot. Nykyään jokainen hollantilainen on vakuutusyhtiön asiakas, ja terveydenhuollon palvelut rahoitetaan vakuutusyhtiöiden kautta. Mallin keskiössä on asiakkaan päätösvalta, laatu ja tasa-arvo, kun kuilua julkisen ja yksityisen sektorin välillä ei enää ole. Tarkoin säännelty järjestelmä toimii markkinalogiikkaa seuraten, ja Achmean mukaan terveydenhuoltokustannukset kääntyivät laskuun vuonna 2012.

Osallistamista ja yhteisöllisiä toimintamuotoja

Uusia ratkaisuja sosiaalisiin ongelmiin ja ympäristöhaasteisiin tuottavia kiinnostavia toimijoita on Hollannissa useita. Keskeistä on yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. KEKO-tiimi sai ajatuksia sosiaalisia innovaatioita jalostavassa ajatushautomo Kennislandissa sekä uutta liiketoimintaa joukkoistamiseen tukeutuvilla innovaatioprosesseilla synnyttävässä yrityshautomo Enviussa.

Yliopistot ovat ajatushautomoiden ohella tärkeitä toimijoita hyvinvointipalveluiden kehittämisessä.  Amsterdam Centre for Entrepreneurship (ACE) on neljän korkeakoulun yhteinen monitieteinen yrittäjyyskeskus. Keskus palvelee yrittäjyydestä ja oman tekemisen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta motivoitunutta opiskelijapolvea. Toiminnassa mukava oleva Corinne Buschhüter haki yrittäjyysoppia amerikkalaisista yliopistoista ja pyörittää nyt muun muassa ACEn start up -viikonloppuja. Myös valtio ja yksityiset toimijat tukevat ACEn toimintaa. Ennakkoluulottomuutta ja uskoa uusiin ratkaisumahdollisuuksiin tuntuukin löytyvän Hollannista kaikilta tahoilta.

Palkittuun Keko-kodit tiimiin kuuluvat Mia Haglund, Julia Jousilahti, Heikki Luoto, Mia Malin, Anna-Christina Martin Mäkipaja ja Annastiina Vartiainen. Matkalla olivat mukana myös ohjelman mentorit, Jari Sundström ja Anu Pylkkänen LähiTapiolasta sekä Pia Dolivo ja Jenni Koistinen Helsingin yliopiston yhteiskuntasuhteista.

DAM

Tervetuloa Rakenna kestävä hyvinvointi -seminaariin!

Haaste: Rakenna kestävä hyvinvointi

Helsingin yliopisto ja LähiTapiola järjestävät keskiviikkona 10.4. klo 14.00 – 16.00 Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasalissa seminaarin,
johon on kutsuttu joukko ajattelijoita, tekijöitä ja asiantuntijoita kertomaan,
miten he rakentavat kestävää hyvinvointia.

Seminaari on osa Hyvä yhteiskunta Master Class -ohjelmaa.
Se on avoin kaikille hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta kiinnostuneille.

Ilmoittaudu seminaariin viimeistään maanantaina 8.4. tästä.

Seminaariohjelma löytyy Kestävä hyvinvointi seminaari -otsikon alta.

Master Classin osallistujat on valittu

Pari viikkoa sitten käynnistynyt ja sunnuntaina päättynyt Master Class -haku sai monet liikkeelle – me vastaanotimme yhteensä 81 hyvää hakemusta.

Valintojen tekeminen oli hankalaa, sillä osaavia ja innostuneita hakijoita oli paljon. Lopulta valitsimme ohjelmaan 47 osallistujaa yhteiskunnan eri sektoreilta painottaen ohjelman aihepiiriin liittyvää akateemista osaamista sekä työ- ja järjestökokemusta.

Tässä osallistujat – jännittävä nähdä, mitä tämä kiinnostava joukko saa aikaiseksi tämän kevään kuluessa!

Hyvä yhteiskunta Master Class 2013 -osallistujat

VTK Eero Aalto, tutkimusassistentti, Helsingin yliopisto
VTM Olli Alanen, tutkija, Diakonissalaitos
Salla Anttila
VTK Panu Autio
VTK Mia Haglund
Jukka Heikkinen, Liiketoimintajohtaja (pääkaupunkiseutu, Helsinki), LähiTapiola
VTK Jenni Henriksson, palveluneuvoja, IAET-kassa
HuK Heidi Hirvonen, projektikoordinaattori, Osaavat naiset -hanke
HuK Janne P. Hukkinen, Engagement Designer, Elmer Racing
BA Saila J. Huusko, Communications Officer, Crisis Management Initiative
VTK Julia Jousilahti, avustava asiantuntija, Sitra
YTM Anne-Maria Karjalainen, lehtori, Lahden diakonian instituutti
VTM Ilona Koto, System Specialist, Digia Oyj
VTM Anna Kuokkanen, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto, tutkija, Työterveyslaitos
VTM Ilkka Kärrylä, viestintäharjoittelija, KreabGavinAnderson Oy
Veera Lammi, Yksikönjohtaja (Espoo), LähiTapiola
Marina Lampinen, puheenjohtaja, Suomen ylioppilaskuntien liitto
HuK Otto Lehto, sihteeri, BIEN Finland – Suomen perusturvaverkosto, jäsen, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden hallitus
VTM Kirsi Lohtander, tiedottaja, Kalliolan setlementti
TK Heikki Luoto
VTM Maija Majamäki, projektisuunnittelija, Helsingin yliopisto
Ympäristöinsinööri Mia Malin, projektisuunnittelija, Helsingin kaupungin ympäristökeskus
KTM Anna-Christina Martin Mäkipaja, amanuenssi, Helsingin yliopisto
VTK Laura Miettinen, harjoittelija, THL
KTM Niina Niemi, Corporate and Youth Employment Program Manager, Plan Finland
Kalle Nieminen, avustava asiantuntija, Sitra
VTK Ida Nummelin, opettaja, Valmennuskurssikeskus
Oona Paasolainen, Yhteyspäällikkö (pääkaupunkiseutu, Helsinki), LähiTapiola
FM Kirsi Ruhanen, toiminnanjohtaja, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry
Tuomas Räsänen, Liiketoimintajohtaja (Pirkanmaa,Tampere), LähiTapiola
Sari Seitsalo, Markkinointipäällikkö (Pirkanmaa,Tampere), LähiTapiola
ETM Riikka Sievänen
VTK Jonas Sjöblom
VTM Heta Tarkkala, tohtorikoulutettava
Minna Tarvainen, viestintäsuunnittelija (Jyväskylä), LähiTapiola
Toimitusjohtaja Eero Tiainen, Extempore Oy
Niko Toiviainen, Palvelujohtaja (Espoo)
Oikeust. yo. Elisa Tuomi
VTM Annastina Vartiainen, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, Helsingin kaupunki
VTM Sampo Varjonen, tutkija, THL
VTM Minna Viuhko, tutkija
VTM Ilkka Vuorikuru, Kalevi Sorsa –säätiö
Lauri Väisänen
Ozan Yanar

 

Haku Nuorten osaajien Master Class -ohjelmaan käynnistyy!

On aika ajatella uusiksi hyvinvointiyhteiskunta.

Mitkä ovat hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden haasteet? Mitä konkreettisia ratkaisuja voimme löytää kun keräämme yhteiskuntamme parhaat voimat saman pöydän ääreen?

Helsingin yliopisto ja LähiTapiola toteuttavat tänä keväänä Nuorten osaajien Master Class -ohjelman hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseksi. Kutsumme nuoria tutkijoita ja opiskelijoita yhteistyössä julkisen ja kolmannen sektorin osaajien sekä elinkeinoelämän asiantuntijoiden kanssa rakentamaan uusia toimintamalleja kestävän hyvinvoinnin hengessä.

Miten mukaan?

Ohjelmaan valitaan enintään 45 nuorta osaajaa julkiselta ja kolmannelta sektorilta, yritysmaailmasta sekä Helsingin yliopiston opiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden joukosta.

Haku käynnistyy perjantaina 15.2. ja päättyy sunnuntaina 3.3. Valinnoista tiedotetaan keskiviikkona 6.3.

Jos olet Helsingin yliopiston opiskelija tai nuori tutkija, täytä hakemus täällä viimeistään sunnuntaina 3.3.

Jos edustat jotain muuta organisaatiota ja haluat osallistua ohjelmaan tai jos tiedät omassa organisaatiossasi nuoren asiantuntijan, jonka haluaisit mukaan Master Classiin, ole yhteydessä yliopiston yhteiskuntasuhde yksikköön – parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse eli laita viesti osoitteeseen  jenni.koistinen@helsinki.fi viimeistään sunnuntaina 3.3.

Lue tarkempi kuvaus ohjelmasta otsikon Master Class – Mitä? alta.