Month: February 2023

Tällä kurssikerralla tarkasteltiin ruutuja ja rasterikarttoja ja aloiteltiin jonkoinverran karttojen tuottamista piirtämällä seuraavaa kurssikertaa varten. Ensimmäiseksi tuotettiin pääkaupunkiseudun pohjakartalle ruudukko (grid). Tähän ruudukkoon tuotiin tietoa pääkaupunkiseudun väkimäärästä rakennuksittain, sen jälkeen, kun suuresta tietokannasta oli karsittu turhat sarakkeet. Tämä tehtiin Join-toiminnolla. Tähän ruututeemakarttaa attribuuttitaulukkoon laskin ruotsinkielisten suhteellisen osuuden, joka on esitettynä alla kuvassa 1.

Kuva 1. Ruotsinkielisten suhteellinen osuus pääkaupunkiseudun ruututeemakartalla.

Kun ruotsinkielisten suhteellista osuutta verrataan ruotsinkielisten lukumäärään (Kuva 2.), huomataan että suhteellisesti ruotsinkielistä väestöä ei olekaan eniten siellä, missä heitä lukumääräisesti asuu eniten, eli Helsingin keskustassa, vaan suhteellisesti heitä asuu eniten pienillä alueilla niin läntisellä, pohjoisella kuin itäiselläkin pääkaupunkiseudun alueella (punaiset ja oranssit ruudut).

Kuva 2. Ruotsinkielisten lukumäärä pääkaupunkiseudulla ruututeemakartalla.

Mikäli tarkastellaan ruotsinkielisten lukumäärää eikä suhteellista arvoa, on heitä eniten aivan Helsinkin keskustassa.

Näihin karttoihin  piirrettiin 1 km x 1 km ruudukko. Lukijalle on hyvä vielä ilmoittaa tämä, sekä se, onko ruututeemakartalla kyseessä suhteellinen vaiko absoluuttinen luku. Koska tässä kaikki ruudut ovat samankokoisia, voidaan ruututeemakartalla hyvinkin esittää absoluttisia lukuarvoja. Samoihin ajatuksiin on päätynyt myös Aleksi blogissaan Aleksi bloggaa.

Tässä blogissa esittämäni ruututeemakartat antavat  minusta selkeän kuvan ruotsinkielisten osuudesta ja molempia karttoja voitaisiin käyttää riippuen tarkoituksesta. Kenties olisi hyvä esittää molemmat, koska ne antavat yhdessä paremman kuvan siitä, missä pääkaupunkiseudulla asuu ruotsinkielisiä lukumääräisesti enemmän ja missä heitä on suhteellisesti enemmän.

Verrattuna koropleettikarttaan ruututeemakartalta näkee hieman selkeämmin missä kartan kuvaavat muuttujat ovat, jos verrattaisiin siihen, että koropleettikartalla olisi esitetty esimerkiksi kunnittain sama informaatio. Toisaalta, jos koropleettikartta tehtäisiin asuinalueittain, voisi se olla informatiivisempi kuin ruututeemakartta.

Näissä kartoissa pohjaväri oli vaaleanvihreä, joka saattaa sekoittua vihreän ruudun väreihin. Pohjaväri olisi siten ollut hyvä vielä muuttaa toiseksi. Muutoin kartat ovat mielestäni melko onnistuneita ja kuvaavat huvin sitä informaatiota, jonka niillä halusin välittää, erityisesti kun niitä tarkastelee kuvaparina. Ruotsinkielisiä asuu lukumääräisesti paljon Helsingin keskustassa, mutta koska siellä asuu niin paljon muutakin väkeä, ei heidän suhteellinen osuutensa keskustassa olekaan suuri.

Toisessa kursikerran tehtävässä harjoittelimme rasterikuvan tuomista QGIS:iin ja laadimme niistä korkausmallin, joka oli vinovalovarjostettu, lisäksi karttaan lisättiin korkeuskäyrät ja aloitettiin piirtämään teitä ja taloja Pornaisten keskustan alueelta, joka rajattiin karttaan punaisella viivalla (kuva 3). Piirretyt objektit tallennettiin omaksi tasokseen projektiin. Aivan kaikkia teitä en ehtinyt tunnilla piirtää, koska piirtämien tuntui aluksi kömpelöltä ja lähti lapasesta yli Pornaisten keskustan rajojen, joten jouduin toistamaan piirtämisen useampaan kertaan.

Kuva 3. Pornaisten keskustaa.

Lähteet:
Lauriala, A. 2023. Aleksi Bloggaa. Viitattu 8.3.2023. https://blogs.helsinki.fi/laleksi/

Kolmannelle kurssikerralle olin tervehtynyt ja pääsin taas paikalle. Olin kuitenkin sairasviikon aikana  jo ehtinyt unohtaa ensimmäisen kerran opit ja oli jonkin verran haastavaa päästä taas “kartalle”. Tunti tuntui menevän melko vauhdikkaasti eteenpäin, vaikka välillä ohjelma takkusikin. Lopputunnista olin jo niin väsynyt, etten jaksanut jäädä enää vääntämään QGIS:in kanssa, joka kaatuikin sopivasti tunnin lopulla.

Tunnilla ehdimme tehdä kartan, johon oli sijoitettunsa Afrikassa esiintyvät konfliktit ja timanttikaivokset (Kuva 1). Kartta tehtiin attribuuttitaulukkoa muokkaamalla siten, että saimme liitettyä samaan taulukkoon timanttikaivokset, konfliktit ja öljykentät. Lisäksi teimme vertailun siitä, kuinka monina vuosina konflikteja oli esiintynyt kussakin maassa. Jos maassa on ollut konflikteja esimerkiksi viimeisen 30 vuoden ajan, on maan ollut haastavaa päästä kehityksessä eteenpäin.

Vertailimme sitä, esiintyikö samassa maassa usein sekä konflikteja että timanttikaivoksia. Lisäksi teimme vertailun siitä, kuinka monina vuosina konflikteja oli esiintynyt kussakin maassa. Jos maassa on ollut konflikteja esimerkiksi viimeisen 30 vuoden ajan, on maan ollut haastavaa päästä kehityksessä eteenpäin. Usein konflikteja esiintyi maassa, jossa oli myös timanttikaivoksia. Öljykenttien esiintymisen kanssa samanlaista korrelaatio ei suoraanlöytynyt, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö myös öljykenttien tarjoamat rikkaudet olisi jossain määrin syypäänä konflikteihin. Myös Nicklas on blogissaan esittänyt öljyvarantoja yhtenä syynä konflikteille (Ferreira, 2023). Hän on tutkinut monipuolisesti Afrikan maiden konflikteja eri lähteistä ja pohtii niiden syitä blogissaan kattavasti.

Konfliktien syyt ovat kuitenkin moninaiset, ja saattavat juontaa juurensa niin siirtomaavallan ajoista ja niiden aikana asetetuista keinotekoisista maiden rajoista, jotka puolestaan osaltaan saattavat selittää eri heimojen ja kansojen välisiä konflikteja Afrikan maissa. Konfliktin laajuus (säde) saattaa on seurausta siitä, kuinka tuottoisa timanttikais´vos taikka öljyesiintymä on. Esiintymien löytämisvuosia ja kaivuasten aloitusvuosia konfliktien aloitusvuosiin vertaamalla voi selvittää, osuvatko ne samalle vuodelle, ja onko niiden kesken mahdollista kausaliteettia.

Kuva 1.Timattikaivoksien, öljykenttien ja konfliktien sijoittuminen Afrikan kartalle.

Tutkimme lyhykäisesti tunnilla myös internetkäyttäjien lukumäärää Afrikan eri maissa. Internetkäyttäjien määrä kertonee ainakin omalta osaltaan siitä, kuinka kehittynyt maa on. Mitä enemmän käyttäjiä, sitä perempi infrastruktuuri maassa on ja toisaalta käyttäjiä, joilla on varaa internettiin ja sen käyttämiseen tarvittaviin välineisiin.

Kotona yritin katsoa QGIS:stä tarkemmin tunnilla tekemiäni karttoja, mutta joissakin oli koko attribuuttitaulukko tyhjentynyt, vain otsikot olivat jäljellä. Olin onnistunut mielestäni tekemään tunnilla tietokantaliitokset, kuten opettelimme, mutta varmaankin QGIS:n kaatumisen vuoksi tiedot olivat hävinneet, enkä ollut ehtinyt niitä tallentaa. Toisen tämän tehtävän suoritus ei ollut tallentunut ollenkaan, vaikka ehdin sitä jonkin verran tunnin päätyttyä tehdä. Niinpä jatkoin tehtävän tekemistä kotona.

Tehtävänä oli tulvaindeksi- ja järvisyyskartan tuottaminen. Tähän oli saatavilla Moodlesta ohjeet ja vinkkejä.

Tulavaindeksikartan tekeminen onnistui yllättävänkin helposti (Kuva 2). Valitettavasti järvisyysdiagrammia QGIS ei suostunut lisäämään karttaan, vaikka kamppailin sen kanssa vähintään parin tunnin ajan. Attribuuttitaulukossa järvisyys% näkyy kyllä hienosti, joten liitoksen sain tehtyä. Jostain kumman syystä pylväiden piirtäminen ei suju. Välillä sain karttaa kummallisen näköisiä ja kokoisia pylväitä, mutta ne eivät vaikuttaneet oikealta, vaikka muuttelin asetuksia minkälaisiksi tahansa. Legendan sen sijaan sain karttaan lisättyä myös järvisyyden osalta. Joku vipstaakkeli oli siis edelleen väärin, mutta vaikka etsin ohjeita netistä, ei mikään auttanut. Luultavasti jostain syystä attribuuttitaulukko ei ollut sellainen, jota QGIS olisi halunnut lukea. Mietin onko ääkkösillä ja prosenttimerkillä sarakkeen otsikossa vaikutusta asiaan, mutten saanut otsikkoa korjattua. Lopulta oli pakko luovuttaa histogrammien kanssa.

Kuva 2. Suomen tulvaindeksikartta.

Tulvaindeksikartan mukaan tulvia esiintyy lähinnä rannikolla, sekä hiukan Lapissa. Näillä seuduilla on alavaa ja jokien virtaama ei riitä sateisina aikoina kuljettamaan kaikkea sade- tai sulavettä riittävän nopeasti mereen ja vesistöihin. Pelloilla ja muilla alavilla mailla jokiin syntyy myös helposti jääpatoja keväällä jäiden lähdön aikaan aiheuttaen jokien tulvimista yli äyräidensä. Itä-Suomessa, jossa seutu on järvisempää, rikkonaisempaa ja korkeakuvioisempaa, vedet virtaavat nopeammin järviin, eivätkä kerry samalla tavoin alaville maille tulvavesiksi. Ilmastonmuutoksen ennustetaan kasvattavan sadantaa Suomessa talvisin, jolloin myös tulvariskien voi ennustaa lisääntyvän.
tulevaisuudessa

Lähteet:
Ferreira, N. (2023). Nicklas Ferreira – Geoinformatiikan menetelmät 1. Viitattu 12.2.2023. https://blogs.helsinki.fi/ferrenic/

Toisella kurssiviikolla olin kovassa flunssassa, enkä päässyt tunnille. En myöskään jaksanut tehdä kotona harjoituksia flunssan takia, joten harjoitukset jäivät kaikki seuraavalle viikolle.

Kotona kolmannella viikolla seurasin harjoitus 2 ohjeita, testailin eri projektioita ja niiden vaikutusta pinta-alan mittaamiseen. Yritin muistella eri projektioita ja niiden ominaisuuksia ja koostin mittaamistani pinta-aloista exceliin taulukon ohjeen mukaan. Ihmettelin, miten mittaamani pinta-alat eroavat niin suuresti Suomen oikeasta pinta-alasta. En tiedä, sainko snip-toimintoa toimimaan kunnolla QGIS-ohjelmassa, joten mittaamani pinta-alat eivät olleet ihan samanlaisia ja mittaukset meni vähän sinnepäin. Sitten huomasin, että vaikka vaihdan projektiota ja koordinaattisysteemiä, pinta-alan mittaus säilyy, eikä Suomen rajoja tarvitse joka kerta yrittää uudestaan klikkailla. Tämä nopeutti mittaamista jonkin verran.

Tein siis Exceliin taulukon kurssimonisteen mukaan eri projektioilla mittaamistani Suomen pinta-aloista, niiden prosentuaalisista eroista ja erotuksesta (taulukko 1).

Taulukko 1. Projektioiden tuottamia eroja Suomen pinta-alan mittauksessa.

Excelissä minulla oli joku väärä määritys ensin päällä, enkä meinannut saada funktiota toimimaan laskeakseni pinta-alojen erotukset ja prosenttiosuudet. Sitten tajusin, että muutin edellisellä kerralla exceliä käyttäessäni pilkun erottimeksi, joten nyt en voinut laskiessani käyttää pilkulla erotettuja desimaaleja, ennen kuin muutin tuon asetuksen takaisin. Harmaita hiuksia tuotti myös taulukon lisääminen tähän blogikirjoitukseen, en meinannut millään saada hyvää taulukkoa liitettyä, enkä enää muistanut mitä kuva lisätään. No löytyihän se Add Media -nappula taas tuon kirjoituslaatikon yläpuolelta ja muutaman kokeilun jälkeen sain tallennettua taulukon kuvana ja lisättyä sen tähän. Tähän tuhrautuikin aikaa sen verran, että on aika jatkaa myöhemmin tehtävää.

Projektioilla on merkoittävä vaikutus siihen, minkälaisia pinta-aloja kartasta on mahdollista saada ulos mittaamalla. Itse en saanut mitattua alkuunkaan oikeita Suomen pinta-aloja, vaikka esim. Suomea hyvin kuvaavan projektion ETRS89-TM35FIN pitäisi varmaankin tuottaa suunnilleen oikeaa pinta-alaa. Kenties minun mittaamisessani oli häiriötä, vaikkakaan en tiedä, miten noin suuri virhe on mahdollinen, kun kuitenkin olin koko Suomen saavinani mittaukseen mukaan. Kuitenkin Tuukan blogissa oli mitattu melko samansuuruinen pinta-ala Suomelle ETRS89-TM35FIN koordinaattijärjestelmää käytettäessä (Katajamäki, 2023).

Jatkoin kakkostehtävän tekemistä pienen tauon jälkeen ja tutkin pinta-alojen vääristymiä siten, että vertasin  ETRS89-extended / LAEA Europ (EPGS:3035) pinta-aloja Mercatorin projektion pinta-aloihin. Ensimmäiseksi vertasin pinta-aloja World Mercatoriin (EPGS:3395). Sain vyöhykkeisyyden itä-länsisuunnassa  siten, että idässä Mercatorin projektioa käyttävästä kartasta lasketut pinta-alat erosivat enemmän LAEA projektion antamista pinta-aloista.

Kokeilin vielä toistakin Mercatorin projektiota Sphere_Mercator (ESRI:53004). Tälläkin kertaa tulokset olivat hyvin samansuuntaisia. Mercatorin projektion antamat pinta-alat ovat noin kolminkertaisia verrattuna LAEA projektion antamiin pinta-aloihin, ja suurimmillaan ero on Itä-Suomessa (>300%).

Olin odottanut, että koska Mercatorin projektio liioittelee pinta-aloja pohjoiseen päin mentäessä, vyöhykkeisyys olisi näkynyt siten, että pinta-alojen ero olisi kasvanut pohjoiseen päin mentäessä. Ilmeisesti LAEA ja Mercatorin suhde on kuitenkin sellainen, että ero kasvaakin itään päin mennessä.

 

Lähteet: Katajamäki T. (2023). Tuukan GIS-blogi. Viitattu 11.2.2023. https://blogs.helsinki.fi/katuukka/