Kolmannelle kurssikerralle olin tervehtynyt ja pääsin taas paikalle. Olin kuitenkin sairasviikon aikana jo ehtinyt unohtaa ensimmäisen kerran opit ja oli jonkin verran haastavaa päästä taas “kartalle”. Tunti tuntui menevän melko vauhdikkaasti eteenpäin, vaikka välillä ohjelma takkusikin. Lopputunnista olin jo niin väsynyt, etten jaksanut jäädä enää vääntämään QGIS:in kanssa, joka kaatuikin sopivasti tunnin lopulla.
Tunnilla ehdimme tehdä kartan, johon oli sijoitettunsa Afrikassa esiintyvät konfliktit ja timanttikaivokset (Kuva 1). Kartta tehtiin attribuuttitaulukkoa muokkaamalla siten, että saimme liitettyä samaan taulukkoon timanttikaivokset, konfliktit ja öljykentät. Lisäksi teimme vertailun siitä, kuinka monina vuosina konflikteja oli esiintynyt kussakin maassa. Jos maassa on ollut konflikteja esimerkiksi viimeisen 30 vuoden ajan, on maan ollut haastavaa päästä kehityksessä eteenpäin.
Vertailimme sitä, esiintyikö samassa maassa usein sekä konflikteja että timanttikaivoksia. Lisäksi teimme vertailun siitä, kuinka monina vuosina konflikteja oli esiintynyt kussakin maassa. Jos maassa on ollut konflikteja esimerkiksi viimeisen 30 vuoden ajan, on maan ollut haastavaa päästä kehityksessä eteenpäin. Usein konflikteja esiintyi maassa, jossa oli myös timanttikaivoksia. Öljykenttien esiintymisen kanssa samanlaista korrelaatio ei suoraanlöytynyt, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö myös öljykenttien tarjoamat rikkaudet olisi jossain määrin syypäänä konflikteihin. Myös Nicklas on blogissaan esittänyt öljyvarantoja yhtenä syynä konflikteille (Ferreira, 2023). Hän on tutkinut monipuolisesti Afrikan maiden konflikteja eri lähteistä ja pohtii niiden syitä blogissaan kattavasti.
Konfliktien syyt ovat kuitenkin moninaiset, ja saattavat juontaa juurensa niin siirtomaavallan ajoista ja niiden aikana asetetuista keinotekoisista maiden rajoista, jotka puolestaan osaltaan saattavat selittää eri heimojen ja kansojen välisiä konflikteja Afrikan maissa. Konfliktin laajuus (säde) saattaa on seurausta siitä, kuinka tuottoisa timanttikais´vos taikka öljyesiintymä on. Esiintymien löytämisvuosia ja kaivuasten aloitusvuosia konfliktien aloitusvuosiin vertaamalla voi selvittää, osuvatko ne samalle vuodelle, ja onko niiden kesken mahdollista kausaliteettia.
Kuva 1.Timattikaivoksien, öljykenttien ja konfliktien sijoittuminen Afrikan kartalle.
Tutkimme lyhykäisesti tunnilla myös internetkäyttäjien lukumäärää Afrikan eri maissa. Internetkäyttäjien määrä kertonee ainakin omalta osaltaan siitä, kuinka kehittynyt maa on. Mitä enemmän käyttäjiä, sitä perempi infrastruktuuri maassa on ja toisaalta käyttäjiä, joilla on varaa internettiin ja sen käyttämiseen tarvittaviin välineisiin.
Kotona yritin katsoa QGIS:stä tarkemmin tunnilla tekemiäni karttoja, mutta joissakin oli koko attribuuttitaulukko tyhjentynyt, vain otsikot olivat jäljellä. Olin onnistunut mielestäni tekemään tunnilla tietokantaliitokset, kuten opettelimme, mutta varmaankin QGIS:n kaatumisen vuoksi tiedot olivat hävinneet, enkä ollut ehtinyt niitä tallentaa. Toisen tämän tehtävän suoritus ei ollut tallentunut ollenkaan, vaikka ehdin sitä jonkin verran tunnin päätyttyä tehdä. Niinpä jatkoin tehtävän tekemistä kotona.
Tehtävänä oli tulvaindeksi- ja järvisyyskartan tuottaminen. Tähän oli saatavilla Moodlesta ohjeet ja vinkkejä.
Tulavaindeksikartan tekeminen onnistui yllättävänkin helposti (Kuva 2). Valitettavasti järvisyysdiagrammia QGIS ei suostunut lisäämään karttaan, vaikka kamppailin sen kanssa vähintään parin tunnin ajan. Attribuuttitaulukossa järvisyys% näkyy kyllä hienosti, joten liitoksen sain tehtyä. Jostain kumman syystä pylväiden piirtäminen ei suju. Välillä sain karttaa kummallisen näköisiä ja kokoisia pylväitä, mutta ne eivät vaikuttaneet oikealta, vaikka muuttelin asetuksia minkälaisiksi tahansa. Legendan sen sijaan sain karttaan lisättyä myös järvisyyden osalta. Joku vipstaakkeli oli siis edelleen väärin, mutta vaikka etsin ohjeita netistä, ei mikään auttanut. Luultavasti jostain syystä attribuuttitaulukko ei ollut sellainen, jota QGIS olisi halunnut lukea. Mietin onko ääkkösillä ja prosenttimerkillä sarakkeen otsikossa vaikutusta asiaan, mutten saanut otsikkoa korjattua. Lopulta oli pakko luovuttaa histogrammien kanssa.
Kuva 2. Suomen tulvaindeksikartta.
Tulvaindeksikartan mukaan tulvia esiintyy lähinnä rannikolla, sekä hiukan Lapissa. Näillä seuduilla on alavaa ja jokien virtaama ei riitä sateisina aikoina kuljettamaan kaikkea sade- tai sulavettä riittävän nopeasti mereen ja vesistöihin. Pelloilla ja muilla alavilla mailla jokiin syntyy myös helposti jääpatoja keväällä jäiden lähdön aikaan aiheuttaen jokien tulvimista yli äyräidensä. Itä-Suomessa, jossa seutu on järvisempää, rikkonaisempaa ja korkeakuvioisempaa, vedet virtaavat nopeammin järviin, eivätkä kerry samalla tavoin alaville maille tulvavesiksi. Ilmastonmuutoksen ennustetaan kasvattavan sadantaa Suomessa talvisin, jolloin myös tulvariskien voi ennustaa lisääntyvän.
tulevaisuudessa
Lähteet:
Ferreira, N. (2023). Nicklas Ferreira – Geoinformatiikan menetelmät 1. Viitattu 12.2.2023. https://blogs.helsinki.fi/ferrenic/