Toinen kurssikerta kipeänä – kotitehtäviä räpistelemässä

Toisella kurssiviikolla olin kovassa flunssassa, enkä päässyt tunnille. En myöskään jaksanut tehdä kotona harjoituksia flunssan takia, joten harjoitukset jäivät kaikki seuraavalle viikolle.

Kotona kolmannella viikolla seurasin harjoitus 2 ohjeita, testailin eri projektioita ja niiden vaikutusta pinta-alan mittaamiseen. Yritin muistella eri projektioita ja niiden ominaisuuksia ja koostin mittaamistani pinta-aloista exceliin taulukon ohjeen mukaan. Ihmettelin, miten mittaamani pinta-alat eroavat niin suuresti Suomen oikeasta pinta-alasta. En tiedä, sainko snip-toimintoa toimimaan kunnolla QGIS-ohjelmassa, joten mittaamani pinta-alat eivät olleet ihan samanlaisia ja mittaukset meni vähän sinnepäin. Sitten huomasin, että vaikka vaihdan projektiota ja koordinaattisysteemiä, pinta-alan mittaus säilyy, eikä Suomen rajoja tarvitse joka kerta yrittää uudestaan klikkailla. Tämä nopeutti mittaamista jonkin verran.

Tein siis Exceliin taulukon kurssimonisteen mukaan eri projektioilla mittaamistani Suomen pinta-aloista, niiden prosentuaalisista eroista ja erotuksesta (taulukko 1).

Taulukko 1. Projektioiden tuottamia eroja Suomen pinta-alan mittauksessa.

Excelissä minulla oli joku väärä määritys ensin päällä, enkä meinannut saada funktiota toimimaan laskeakseni pinta-alojen erotukset ja prosenttiosuudet. Sitten tajusin, että muutin edellisellä kerralla exceliä käyttäessäni pilkun erottimeksi, joten nyt en voinut laskiessani käyttää pilkulla erotettuja desimaaleja, ennen kuin muutin tuon asetuksen takaisin. Harmaita hiuksia tuotti myös taulukon lisääminen tähän blogikirjoitukseen, en meinannut millään saada hyvää taulukkoa liitettyä, enkä enää muistanut mitä kuva lisätään. No löytyihän se Add Media -nappula taas tuon kirjoituslaatikon yläpuolelta ja muutaman kokeilun jälkeen sain tallennettua taulukon kuvana ja lisättyä sen tähän. Tähän tuhrautuikin aikaa sen verran, että on aika jatkaa myöhemmin tehtävää.

Projektioilla on merkoittävä vaikutus siihen, minkälaisia pinta-aloja kartasta on mahdollista saada ulos mittaamalla. Itse en saanut mitattua alkuunkaan oikeita Suomen pinta-aloja, vaikka esim. Suomea hyvin kuvaavan projektion ETRS89-TM35FIN pitäisi varmaankin tuottaa suunnilleen oikeaa pinta-alaa. Kenties minun mittaamisessani oli häiriötä, vaikkakaan en tiedä, miten noin suuri virhe on mahdollinen, kun kuitenkin olin koko Suomen saavinani mittaukseen mukaan. Kuitenkin Tuukan blogissa oli mitattu melko samansuuruinen pinta-ala Suomelle ETRS89-TM35FIN koordinaattijärjestelmää käytettäessä (Katajamäki, 2023).

Jatkoin kakkostehtävän tekemistä pienen tauon jälkeen ja tutkin pinta-alojen vääristymiä siten, että vertasin  ETRS89-extended / LAEA Europ (EPGS:3035) pinta-aloja Mercatorin projektion pinta-aloihin. Ensimmäiseksi vertasin pinta-aloja World Mercatoriin (EPGS:3395). Sain vyöhykkeisyyden itä-länsisuunnassa  siten, että idässä Mercatorin projektioa käyttävästä kartasta lasketut pinta-alat erosivat enemmän LAEA projektion antamista pinta-aloista.

Kokeilin vielä toistakin Mercatorin projektiota Sphere_Mercator (ESRI:53004). Tälläkin kertaa tulokset olivat hyvin samansuuntaisia. Mercatorin projektion antamat pinta-alat ovat noin kolminkertaisia verrattuna LAEA projektion antamiin pinta-aloihin, ja suurimmillaan ero on Itä-Suomessa (>300%).

Olin odottanut, että koska Mercatorin projektio liioittelee pinta-aloja pohjoiseen päin mentäessä, vyöhykkeisyys olisi näkynyt siten, että pinta-alojen ero olisi kasvanut pohjoiseen päin mentäessä. Ilmeisesti LAEA ja Mercatorin suhde on kuitenkin sellainen, että ero kasvaakin itään päin mennessä.

 

Lähteet: Katajamäki T. (2023). Tuukan GIS-blogi. Viitattu 11.2.2023. https://blogs.helsinki.fi/katuukka/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *