Tällä kurssikerralla tarkasteltiin ruutuja ja rasterikarttoja ja aloiteltiin jonkoinverran karttojen tuottamista piirtämällä seuraavaa kurssikertaa varten. Ensimmäiseksi tuotettiin pääkaupunkiseudun pohjakartalle ruudukko (grid). Tähän ruudukkoon tuotiin tietoa pääkaupunkiseudun väkimäärästä rakennuksittain, sen jälkeen, kun suuresta tietokannasta oli karsittu turhat sarakkeet. Tämä tehtiin Join-toiminnolla. Tähän ruututeemakarttaa attribuuttitaulukkoon laskin ruotsinkielisten suhteellisen osuuden, joka on esitettynä alla kuvassa 1.
Kuva 1. Ruotsinkielisten suhteellinen osuus pääkaupunkiseudun ruututeemakartalla.
Kun ruotsinkielisten suhteellista osuutta verrataan ruotsinkielisten lukumäärään (Kuva 2.), huomataan että suhteellisesti ruotsinkielistä väestöä ei olekaan eniten siellä, missä heitä lukumääräisesti asuu eniten, eli Helsingin keskustassa, vaan suhteellisesti heitä asuu eniten pienillä alueilla niin läntisellä, pohjoisella kuin itäiselläkin pääkaupunkiseudun alueella (punaiset ja oranssit ruudut).
Kuva 2. Ruotsinkielisten lukumäärä pääkaupunkiseudulla ruututeemakartalla.
Mikäli tarkastellaan ruotsinkielisten lukumäärää eikä suhteellista arvoa, on heitä eniten aivan Helsinkin keskustassa.
Näihin karttoihin piirrettiin 1 km x 1 km ruudukko. Lukijalle on hyvä vielä ilmoittaa tämä, sekä se, onko ruututeemakartalla kyseessä suhteellinen vaiko absoluuttinen luku. Koska tässä kaikki ruudut ovat samankokoisia, voidaan ruututeemakartalla hyvinkin esittää absoluttisia lukuarvoja. Samoihin ajatuksiin on päätynyt myös Aleksi blogissaan Aleksi bloggaa.
Tässä blogissa esittämäni ruututeemakartat antavat minusta selkeän kuvan ruotsinkielisten osuudesta ja molempia karttoja voitaisiin käyttää riippuen tarkoituksesta. Kenties olisi hyvä esittää molemmat, koska ne antavat yhdessä paremman kuvan siitä, missä pääkaupunkiseudulla asuu ruotsinkielisiä lukumääräisesti enemmän ja missä heitä on suhteellisesti enemmän.
Verrattuna koropleettikarttaan ruututeemakartalta näkee hieman selkeämmin missä kartan kuvaavat muuttujat ovat, jos verrattaisiin siihen, että koropleettikartalla olisi esitetty esimerkiksi kunnittain sama informaatio. Toisaalta, jos koropleettikartta tehtäisiin asuinalueittain, voisi se olla informatiivisempi kuin ruututeemakartta.
Näissä kartoissa pohjaväri oli vaaleanvihreä, joka saattaa sekoittua vihreän ruudun väreihin. Pohjaväri olisi siten ollut hyvä vielä muuttaa toiseksi. Muutoin kartat ovat mielestäni melko onnistuneita ja kuvaavat huvin sitä informaatiota, jonka niillä halusin välittää, erityisesti kun niitä tarkastelee kuvaparina. Ruotsinkielisiä asuu lukumääräisesti paljon Helsingin keskustassa, mutta koska siellä asuu niin paljon muutakin väkeä, ei heidän suhteellinen osuutensa keskustassa olekaan suuri.
Toisessa kursikerran tehtävässä harjoittelimme rasterikuvan tuomista QGIS:iin ja laadimme niistä korkausmallin, joka oli vinovalovarjostettu, lisäksi karttaan lisättiin korkeuskäyrät ja aloitettiin piirtämään teitä ja taloja Pornaisten keskustan alueelta, joka rajattiin karttaan punaisella viivalla (kuva 3). Piirretyt objektit tallennettiin omaksi tasokseen projektiin. Aivan kaikkia teitä en ehtinyt tunnilla piirtää, koska piirtämien tuntui aluksi kömpelöltä ja lähti lapasesta yli Pornaisten keskustan rajojen, joten jouduin toistamaan piirtämisen useampaan kertaan.
Kuva 3. Pornaisten keskustaa.
Lähteet:
Lauriala, A. 2023. Aleksi Bloggaa. Viitattu 8.3.2023. https://blogs.helsinki.fi/laleksi/