Tämä ei todellakaan ollut minun kurssikertani. Yliopistolla pääsin vaivoin eteenpäin, vaikka sainkin puskurialueet tehtyä lopulta ja statistiikkaan oikean näköisiä lukuja. Kun ryhdyin päivittämään blogia kotona yliopiston kannettavalla läppärillä, huomasin jälleen “ilokseni”, että olin onnistunut tallentamaan kurssikerta 5. työt vain yliopiston koneelle, en omalle Z-asemalleni, joten tietenkään en saanut tunnilla tehtyjä tuotoksia kotoa käsin ulos. Niinpä aloitin jokseenkin turhaantuneena alusta ja tein uudestaan ohjeiden ja muistiinpanojeni avulla tehtäviä uudestaan.
Tunnin aluksi oli jatkettu edellisellä kurssikerralla tehdyn Pornaisten kartan kanssa. Pornaisten alueelta laskettiin alueelta mm. teiden pituuksia ja lukumäärää (kuusi piirrettyä teitä, yhteispituus 12980 metriä, kuva 1).
Kuva 1. Pornaisten karttaa
Seuraavaksi harjoiteltiin tiettyjen alueiden sisällä olevien kohteiden laskentaa laskemalla Pornaisten peltopinta-alat. Sain pellot valittua, mutta koska ohjeista ja muistiinpanoista ei suoraan löytynyt sitä, kuinka pinta-alat saadaan laskettua, eikä muistikaan tuottanut kaivamalla tulosta, päätin siirtyä kotitehtävien ja lentokenttien pariin. Luennon nauhoituksesta lähdin myös etsimään vastauksia unohtamiini kohtiin.
Sain kuin saikin kaiveltua muististani sen, kuinka saan piirrettyä Malmin lentokentän ja puskuroitua sen ympäriltä sopivat alueet. Puskurointialueiden (melualueiden) asukkaiden laskeminen Join by attributes- toiminnolla tuntuu kuitenkin vievän todella kauan aikaa. Minulla taitaa olla jotain pielessä toiminnossa taikka ylimääräistä dataa QGIS:ssä, koska ei se tunnilla vienyt kuin pienen hetken. Sitä odotellessa onkin aikaa kirjoitella tätä blogitekstiä…
QGIS raksuttelee vielä puolen tunnin päästä ensimmäistä vyöhykettä, joten tehtävä ei kyllä tällä tavalla etene, täytyy katsoa tulos ensimmäisestä yrityksestä ja sitten keksiä jokin muu tapa löytää vastauksia, taikka olen koneen ääressä koko yön.. Lopulta hyvin pitkään QGIS:n toiminnonsuoritusta odoteltuani en saanut siitä haluttua tulosta, joten pitää kokeilla jotain toista tapaa.
Select by location -työkalun avulla sain kuin sainkin lopulta selville puskurivyöhykkeen asukkaat. Jostain syystä asukaspallojen värit eivät näkyneet kuitenkaan oikein print layoutissa (kuva 2). Myöskään statistiikka-ruutu ei näytä aina toimivan siten, kuten luulisin, vaikka tämän pitäisi olla yksinkertainen toiminto suoritettavaksi. En vain keksi, missä kohtaa menee vikaan, sillä teen ohjeiden mukaan, eikä kovin montaa vaihtoehtoa erehtymisenkään ole. Ei tuo ohjelmanpiru vaan suostu yhteistyöhön. Epätoivoista!
Vastauksia kotitehtävien kysymyksiin:
1. Malmin lentokentän pahimmalla melualueella 2 km säteellä asui sen vielä toimiessa 59429 asukasta ja 1 km säteellä 9523 asukasta (kuva 1).
Kuva 2. Malmin lentokentän 2 km puskurivyöhyke ja sen asukkaat havainnollistettuna kartalle.
Kannustavaa on ollut, että sain sentään QGIS:ssä jotakin aikaiseksi, ja muistin ja osasin ohjeiden avulla tehdä itsenäisestikin. Silti tarvitsisin vielä tarkempia ohjeita, sillä pulmakohdista on hankala selvitä eteenpäin ilman apuja. Uskon, että QGIS:in käyttö kyllä aikaa myöten helpottuisi, jos sitä vain ehtisi harjoitella tarpeeksi ja toistojen kautta ohjelma tulisi tutuksi. Nyt kaikki käyttö on minulla vielä haparoivaa, ja koska en päässyt viime viikolla viimeiselle kurssikerralle työmatkan vuoksi, on edellisestä QGIS:in käyttökerrasta jo pari viikkoa aikaa, joten moni asia on päässyt unohtumaan.
Hyvää QGIS:in käytössä on ollut se, että olen oivaltanut sen käytössä tarvittavaa logiikkaa jonkin verran, ja huomannut, että saan tuotettua ihan oikeaa paikkatietoa ja karttoja ohjelman avulla. Luulen kuitenkin, että itselleni olisi helpompaa käyttää ohjelmaa suomenkielisenä, jolloin käskyt olisi helpompi löytää ja niiden käyttötarkoitus ja -tapa hahmottaa, vaikka englanti sujuukin hyvin ja olen käyttänyt sitä työkielenäkin pitkään. Olen samaa mieltä kuin Mikko Heiskanen blogissaan MCHEISKA’S BLOG, että tarvitsisin vielä harjoitusta QGIS:in kaikilla osa-alueilla, jotta sen käytöstä tulisi sujuvaa ja vähemmän tuskanhikeä otsalle nostattavaa.
Puskurivyöhykkeiden avulla voi selvittää tietyillä etäisyyksillä jostakin kohteesta olevia asioita, kunhan attributtitaulukosta löytyy tarvittava data tai se on sinne lisättävissä tai laskettavissa. Biologina mietin, että tällaisia haluttuja tietoja, paitsi ihmisistä, voisi hakea myös muista eliöistä. Esimerkkinä voisi olla vaikka jonkin metsähakkuualueen vaikutuspiirissä asuvat uhanalaiset eläimet tai muu suojeltava eliöstö.
Tiedon ja saatavilla olevan datan määrä ja laatu vaikuttaa siihen, minkälaisten kysymysten ratkaisuun paikkatietoaineistoa voidaan käyttää. Esimerkiksi riittävä tieto jonkin metsäalueen suojeltavista eläimistä ja kasveista, niiden elintavoista ja vaatimasta elinalueesta ja eliöiden lukumääristä olisi tarpeen silloin, kun halutaan laskea riittäviä suojavyöhykkeitä vaikka luonnonsuojelualueiden ympärille.
Lähteet:
Heiskanen, M. 2023. MCHEISKA’S BLOG. Viitattu 8.3.2023. https://blogs.helsinki.fi/mcheiska/
QGiS:stä ja paikkatiedon tuottamisesta olen mielestäni kurssilla oppinut paljon lisää QGIStä. Vaikka on välillä ollut turhauttavaa, on ollut hienoa silloin, kun on saanut ohjelman toimimaan ja tuotettua karttoja. Selkeästi tarvitsisin vielä paljon treenausta ohjelman käytöstä kaikilta osin, mutta jotain edistystäkin on saavutettu. Myös Taru Tormikoski koki viimeisen tehtävän kanssa turhautumista, mutta kokee oppineensa kurssilla paljon uusia taitoja (Tornikoski, 2022).
