Geoinformatiikan menetelmäkurssin ensimmäisellä kerralla käytiin läpi paikkatietojärjestelmiä, jotka koostuvat sijaintitiedosta ja ominaisuustiedoista. Katsottiin myös vektori- ja rasterimuotoisten paikkatietojen omainaisuuksia.
Tämän jälkeen harjoiteltiin QGIS-ohjelman käyttöä ja käytiin yhdessä läpi sen perusominaisuuksia ja -nappuloita. Opin, että QGIS:ssa käytettävät tietokannat ovat .shp loppuisia. Yleensä käytettävät tietokannat koostuvat vähintään neljästä eri tiedostosta, mutta tiedostoja voi olla enemmänkin.
QGIS:ssa tallennetaan omat työt projekteina, jotka sisältävät ns. “ostoslistan” työssä käytettävistä tietokannoista. Huomioitavaa on, että tietokantoihin tehdyt muutokset eivät tallennu projektiin.
QGIS:ssä tarkasteltiin kurssikerran aikana yhdessä tietokantaa, jossa oli Itämeren alueen valtioiden aiheuttama typpiravinteiden kuormitus Itämereen.
Jostain syystä en ollut saanut tallennettua karttaa kuvana kurssikerran aikana, joten jouduin tekemään sen uudestaan kotona ja muistelemaan, miten saan sen aikaiseksi. Jonkinlaisen tuotoksen sain tehtyä ja liitettyä tähän blogiin jonkin aikaa blogin editointia ihmeteltyäni (Kuva 1).
Kuva 1. Itämeren typpipäästöt valtioittain. Suurimmat Itämeren kuormittajat on merkitty karttaan tumman punaisella värillä.
Seyraavaksi siirryin tekemään kotitehtävää. Oli aika vaikea muistaa kaikkea tunnilla läpikäytyä, mutta harjoitusmoniste auttoi, kun malttoi sitä jonkin aikaa lukea ja muistella, mitä tunnilla tehtiin. Lopulta sain aikaiseksi alla olevan kartan Suomen kuntien väkiluvuista (Kuva 2).
Kuva 2. Suomen kuntien väkiluku vuonna 2021.
Huomasin Joanna Nuutisen blogista (Nuutinen, 2023) hänen tehneen kartan kuntien asukasluvuista. Joannan kartta näyttää viimeistellymmältä kuin omani ja hänen blogissaan on myös hyvää pohdintaa siitä, tulisiko asukasluku esittää lukuarvoina vai prosenttiosuuksina maan väkiluvusta. Hänen kartassaan on viisi eri luokkaa, samoin kuin minun kartassani, mutta hän oli säätänyt luokkarajoja selkeämmiksi. Kunnat on siten Joannan kartassa jaoteltu eri luokkiin kuin minun tekemässäni kartassa ja suurimman asukasluvun kuntia (<200.000 asukasta) on Joannan kartassa kolme, kun minun kartassani suurimpaan luokkaan kuuluu kolmisenkymmentä kuntaa. Luulisin, että sopiva määrä kuntia ylimmässä luokassa voisi olla kymmenen kunnan luokkaa. Tällöin kartasta voisi nähdä yhdellä silmäyksellä mitkä nuo kymmenen asukasluvultaan Suomen suurinta kuntaa ovat.
Lähteet:
Nuutinen, J. (2023). Joanna Nuutisen kurssinblogi. Geoinformatiikan menetelmät I. Viitattu 29.1.2023. https://blogs.helsinki.fi/joznuuti/
Hi, this is a comment.
To get started with moderating, editing, and deleting comments, please visit the Comments screen in the dashboard.
Commenter avatars come from Gravatar.