14.10 perjantai-iltapäivää vietettiin Origossa tutustuen matematiikan opiskeluun, matemaatikkojen työhön sekä Flatlandin asukkaisiin. Kumpulaan saapui klo 12 ryhmä lukion ekaluokkalaisia Kallion lukiosta. Ryhmä jaettiin heti alkuun puoliksi ja toinen ryhmä matkasi Julia Halosen johdolla Kemian laitokselle laboratorioluokka Gadoliniin ja toinen minun johdollona Exactumin kolmanteen kerrokseen matikkaluokka Origoon.
Aluksi ryhmät saivat kuulla matematiikan ja muiden aineiden opiskelusta yliopistolla sekä ihmetellä opiskelua helpottavia keksintöjä kuten valkotaulupöytiä. Tämän jälkeen lukiolaiset pääsivät itsekin hieman kokeilemaan, miten pöytiin piirtäminen sujuu, kun vuorossa oli ristinollan pelaamista erilaisilla pinnoilla. Erilaisiin pelipintoihin tutustuttiin katsomalla diasarjaa, joka kertoi Flatlandin asukkaista. Yksi tiedonjanoinen asukki halusi nimittäin kumota uskomuksen, jonka mukaan Flatland olisi ääretön litteä pinta. Aluksi huomattiin, että Flatland voisi olla nauha/pallo, jonka jälkeen ristinollaa pelattiin nauhalla. Seuraavaksi Flatlandin pääteltiin olevan munkkirinkilän muotoinen torus, mikä taas hieman nosti pelin vaikeustasoa. Lopuksi ehdittiin vielä ihmetellä Kleinin pulloksi paljastutta Flatlandia ja kokeilla ristinollaa Kleinin pullolla. Perinteisesti niin yksinkertaisesta ristinollasta pystyy näillä variaatioilla saamaan hermoja kirvelevän matsin aikaiseksi. Tälläkin kertaa moninaiset apuruudukot ja vaihtoehdot pääsivät sekoittamaan muutaman pelaajan ajatuksia niin, että he miettivät vain omia voittomahdollisuuksiaan ja unohtivat siinä sivussa ottaa huomioon myös vastustajan seuraavan siirron. Seuraavalla pelikierroksella, tämäkin erehdys ehti korjaantua.
Ristinollan pelaaminen toruksella vaatii apuristikkojen takia useita rasteja per vuoro.
Molempien ryhmien vierailtua sekä Origossa että Gadolinissa, pääsivät lukiolaiset vielä yhtenä isona ryhmänä tutustumaan Fysiikan laitokseen.
Torstaiaamu 6.10 oli Origossa kiireinen. Yliopisto-opiskelijat pohtivat laskuharjoituksiaan luokassa siihen asti, että Helsingin saksalaisen koulun kolmasluokkalaiset saapuivat luokan ovelle. Luokka saatiin kuitenkin nopeasti siistiin kuntoon, jotta pienemmät oppilaat pääsivät aloittamaan vierailunsa puhtailta pöydiltä.
Oppilaiden aivonystyrät lämmiteltiin ongelmanratkaisukuntoon sammakko-pulman avulla. Luokasta löytyi innokkaita vapaaehtoisia ja ratkaisijoita jopa kuuden sammakon ja seitsemän lumpeenlehden ongelmaan asti. Parin pattitilanteen jälkeen päästiin nopeasti kartalle siitä, miten sammakoiden tuli loikkia, ja lopputulos selvisikin melko nopeasti. Seuraavaksi pöytäryhmät saivat pohdittavakseen susi-lammas-kaali-ongelman. Tämäkin pulma ratkesi ripeästi puupalikoiden toimittaessa tarinan päähenkilöiden ja veneen virkaa.
Kaalina toimi vihreä palikka, lampaana valkoinen, sutena sininen, paimenena oranssi ja veneen virkaa toimitti keltainen palikka.
Seuraavaksi oppilaat pääsivät vieruskaverin kanssa siirtelemään tornipaloja Hanoin tornipulman merkeissä. Kolmen ja neljän tornin ongelmat ratkesivat nopeasti ja muutama pari eteni jopa seitsemän palan korkuisen tornin siirtämiseen ja onnistui siinä myös!
Tornipalojen siirtely oli vauhdikasta puuhaa.
Lopuksi saatiin vielä rakennella pikkukaupunkeja pilvenpiirtäjä-pulman parissa. Helpot pelilaudat ratkesivat nopeasti ja osa ehti parin minuutin ajan pohtimaan myös vaikeaa pelilautaa. Sitä ei kuitenkaan ehditty rakentaa loppuun asti, sillä aika loppui kesken.
Keskiviikkona 5.10 Origossa vieraili peräti neljä ryhmää Jakomäen peruskoulusta: kaksi ykkösluokkalaisten ryhmää ja kaksi kakkosluokkalaisten ryhmää. Jakomäen koulussa oli juuri meneillään ilmiöviikko, jonka teemaksi oli valikoitunut ”ympyrä”.
Aluksi luokkaan tullessaan oppilaat saivat pohtia, mitkä kaikki asiat olisivat neliön, nelikulmion, kolmion, ympyrän tai pallon muotoisia. Lapset olivat nokkelia keksimään paljon kunkin muotoisia asioita. Luokastakin löytyi useita sopivia ehdokkaita: mm. liitutaulu, pistorasia ja viirinauha.
Seuraavaksi työskenneltiin pöytäryhmissä muodostaen kehoilla neliö, kolmio ja ympyrä. Neliössä ja kolmiossa oli hieman haasteellista saada kaikki ryhmän jäsenet mukaan kuvion muodostamiseen, kun taas ympyrä oli useimmille ryhmille helpoin muodostettava.
Ympyrän piiri mitattiin narunpätkän ja viivottimen avulla
Tämän jälkeen päästiin tekemään jotain sellaista, mitä ei yleensä saa missään tehdä. Nimittäin nyt sai piirtää pöytiin. Pari sai yhteisen kynän, jossa oli kiinni naru. Narun pää teipattiin pöytään ja kaverin pidellessä narun päätä ja teippiä paikoillaan, sai toinen piirtää ympyrän. Teipin paikkaa vaihtamalla, sai toinenkin piirtää oman ympyrän, toisen vastaavasti pidellessä narua paikoillaan. Välillä ympyröistä meinasi tulla perunan muotoisia tai spiraaleja, kun naru lähti kiertymään kynän ympäri. Ympyröiden piirien pituudet mitattiin narun pätkällä ja viivottimella.
Narun asetteleminen pallon ympärille oli tarkkaa puuhaa
Osa ryhmistä ehti lisäksi tutkia pallon ympärysmittaa tai loikkivien sammakoiden pulmaa. Puolitetun pallon leikkauspinta oli myös ympyrä. Sammakoilla ehdittiin loikkimaan neljän sammakon ja viiden lumpeenlehden yhdistelmään asti. Punaiset ja keltaiset sammakot liikkuivat aluksi lumpeenlehdillä edestakaisin, kunnes pari sammakkoa pääsi uusille oikeille paikoilleen, jonka jälkeen loppujärjestykseen loikkiminen olikin jo helppoa.
Tiistaina 4.10. saimme vieraita Vantaalta Jokiniemen koulusta, kun 4.-6.-luokkalaisten valinnaisryhmä saapui Kumpulaan. Vieraiden toiveissa oli ohjelmointia ja ongelmanratkaisutehtäviä. Ohjelmaksi valikoitui vanhojen tuttujen pulmien Sammakot ja Pilvenpiirtäjät lisäksi kaksi erilaista toiminnallista peliä, joissa päästiin harjoittelemaan ohjelmoinnillista ajattelua ilman tietokonetta.
Alkulämmittelyn (Sammakot-pulman) jälkeen siirryttiin ensimmäisen järjestysalgoritmin pariin. Järjestysalgoritmissa luvut asetettiin pelialaudan oikeaan reunaan satunnaisessa järjestyksessa. Luvut siirtyivät nuolia pitkin seuraavaan ruutuun aina siten, että jos ruudussa oli kaksi lukua samanaikaisesti, pienempi luku jatkoi pelilaudalla ylöspäin ja suurempi luku alaspäin. Lopulta luvut saatiin numerojärjestyksessä pelilaudan oikeaan laitaan.
Järjestysalgoritmissa luvut kävivät läpi monta vaihetta, kunnes ne saatiin järjestykseen pelilaudan oikeaan reunaan.
Toisena järjestystehtävänä oli Pikajärjestäminen-peli, jossa oli myös tarkoituksena saada luvut numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan. Tässä pelissä satunnainen luku valittiin jakamaan muut luvut pienempien ja suurempien lukujen ryhmiin ja kun toistoja oli tarpeeksi, luvut asettuivat suuruusjärjestykseen.
Pikajärjestämisessä luvut jaettiin satunnaisen luvun mukaan pienempiin ja suurempiin lukuihin ja näin jatkettiin, kunnes luvut olivat suuruusjärjestyksessä.
Vierailun ajankohdasta huolimatta vieraat jaksoivat keskittyä pulmiin oikein hyvin ja lopuksi ehdittiin pelata vielä Pilvenpiirtäjät-peliä. Ennen pelin aloittamista täytyi rakentaa erikorkuisia pilvenpiirtäjiä, mihin tarvittiin hieman voimaa. Lopulta päästiin kuitenkin itse pelin pariin ja luokasta poistuttiin innostuneissa tunnelmissa evästauon kautta koulua kohti.
Tiistaina 27.9.2016 puoliltapäivin saapui Origoon joukko kutosluokkalaisia Siltamäen ala-asteelta. Vierailun ohjelmaksi oli toivottu murtolukuja, sillä ne olisivat käsittelyssä myös koulutunneilla syys-lokakuussa. Oppilaita oli juuri sopivasti 16, jotta pystyttiin jakautumaan neljän hengen ryhmiin.
Vierailu aloitettiin toiminnallisella Reps! -repäisypelillä, jossa A4 -kokoista paperia pienittiin aina vain pienemmäksi murtolukunopan näyttämän silmäluvun mukaan. Osa ryhmistä ehti pelata kaksikin kertaa ja tulokseksi saatiin aina vain pienempää ja pienempää paperisilppua.
Murtolukunoppa määrää kuinka iso osa paperista leikataan pois.
Seuraavaksi kisattiin Pinta-alapelin muodossa. Pöytälevyn alle oli asetettu A3-kokoinen paperi toimittamaan pelialustan virkaa. Jokainen pelaaja aloitti pinta-alan valtaamisen omasta nurkastaan oman värisillä tarralapuilla. Tarralappujen määrä ja koko selvisi heittämällä kahta noppaa erivärisille alustoille. Toinen määräsi osoittajan ja toinen nimittäjän suuruuden. Tämän jälkeen tuli asettaa noppien määräämä määrä lappuja vierekkäin pelialustalle niin, että laput koskettivat toisiaan vähintään nurkista. Jos pelaaja ei pystynyt enää asettamaan lappujaan pelialustalle sääntöjen mukaisesti, hän putosi pois. Voittaja selvisi kuitenkin vasta lopuksi, kun katsottiin kenellä oli suurin määrä omaa väriä pelialustalla. Peli eteni aika nopeaan, sillä osalla pelaajista kävi tosi hyvä tuuri, kun nopista muodostui useita kokonaisia palasia pelialustalle laitettavaksi.
Hanoin tornien siirtelyn lomassa ehtii myös pohdiskella siirtojen lukumäärää yhtälöiden avulla
Kolmantena vuorossa oli Hanoin tornipulma. Oppilaat alkoivat olla jo hieman levottomia, joten osa luokasta sai rauhoittua oman pöydän ääressä yksin pulmaa pohtien. Alkuun lämmiteltiin kolmen palan korkuisella tornilla ja mietittiin, voisiko siirtoja olla vähemmän kuin 7. Kukaan ei kuitenkaan pystynyt siirtämään tornia vähemmällä määrällä siirtoja, ja se olisikin ollut mahdotonta. Osa oppilaista selvisi hienosti neljän, viiden ja jopa kuuden palan torneihin. Siirtojen lukumäärät kasvoivat useisiin kymmeniin ja laskuissa meinasi jo seota. Pulman päätteeksi käytiin vielä taululla läpi, miten voi laskea kuinka monta siirtoa tornin siirtämiseksi vähintään tarvitsee.
Lopuksi rauhoituttiin vielä kisaamaan Pää kii! -pelissä. Alkuun suurin osa oppilaista pelasi niin varman päälle, että jopa ykkösellä ja kakkosella pystyi saamaan itselleen voiton, mutta viimeisellä kierroksella jouduttiin odottelemaan voittajaa lukuun 14 asti. Jäämme odottamaan Origoon vielä lisää Siltamäen kutosia, sillä sieltä saapuu syksyn mittaan vielä kaksi muutakin kutosluokkaa samansisältöisille vierailuille. Tervetuloa!
Syyslukukauden 2016 ensimmäinen Origo-vierailu pidettiin torstaina 22.9., jolloin saimme vieraaksemme lukiolaisia Helsingin luonnontiedelukiosta. Tunnin aikana Origossa ehti vierailla kaikkiaan kolme ryhmää. Samaan aikaan rinnakkaisryhmät tutustuivat fysiikan ja kemian laitoksiin.
Tahti oli kiivas, mutta 15 minuutissa ehdittiin käydä läpi laitoksella opiskelemista sekä tutustua siihen, mitä matemaatikot oikeastaan tekevät. Matemaatikkojen puuhista esiteltiin niin lääketieteellistä kuvantamista, asteroidien mallintamista, synteettistä ääntä kuin biomatemaatikoiden tartuntatautitutkimuksia.
Esimerkiksi puheäänen syntetisoinnista löytyy mielenkiintoinen video, jolla Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen professori Samuli Siltanen kertoo tutkimuksistaan. Video löytyy physicworld.com-sivustolta.
Teksti: Emma Karjalainen Kuvat: Emma Karjalainen, Matias Kaukolinna ja Jenna Tuominen
Leiri alkoi maanantaina 1.8 aurinkoisissa tunnelmissa ulkona nimileikkien ja tutustumisleikkien parissa. Sen jälkeen sisällä päästiin heti tositoimiin, kun aloitettiin ohjelmointiharjoitukset EppaBasicillä. Aluksi piirrettiin palloja ja lumiukkoja sekä määritettiin värejä väritaulukon avulla. Ruokailun jälkeen leiriydyttiin hetkeksi Exactumin takaa löytyvälle nurmialueelle, jossa pelattiin Pokemon Go:ta sekä leikittiin peiliä ja väriä. Iltapäivällä pohdittiin hieman vaikeampia tehtäviä: pallojen porrastusta sekä joulukuusta. Päivän aikana ehdittiin myös tarkastella pikajärjestämisen algoritmia, jonka avulla saatiin leiriläisten nimet aakkosjärjestykseen.
Suurin osa leiriviikosta kului ohjelmoinnin parissa, mikä olikin leiriläisten mielestä parasta,
Tiistaiaamun happihyppelyssä kaksi ryhmää kilpaili toisiaan vastaan järjestysalgoritmikisassa. Toinen ryhmä ryhmä järjestäytyi alogoritmia käyttäen aakkosjärjestykseen 30 sekuntia nopeammin kuin toinen ryhmä. Palkkioksi nopeimmille luvattiin tikkarit. Ohjelmointitehtävät jatkuivat satunnaismuuttujan käytön harjoittelulla. Päivän aiheena oli kinkkiset todennäköisyydet ja Eppabasicillä saatiin ratkottua mm. todennäköisyys sille, että noppaa heitetään kaksi kertaa ja silmälukujen summa on vähintään 10. Myös kolikon kruunat ja klaavat tulivat tutuiksi. Ruokailun jälkeen käytiin tutustumassa matematiikan laitoksen tietokonehuoneeseen eli ”Ukko-klusteriin”, missä suoritetaan tutkijoiden raskaita ohjelmia. Iltapäivällä luokassa pohdittiin kuuluisaa syntymäpäiväongelmaa ja täytyihän se myös testata käytännössä, ja luokasta löytyi kuin löytyikin kaksi saman syntymäpäivän omaavaa leiriläistä! Lisäksi yhdellä leiriläisellä oli sama syntymäpäivä kuin yhdellä ohjaajalla. Päivän päätteeksi saatiin vielä opiskella javascriptiä vierailija Henrikin johdolla.
Mutta ehdittiin leirillä viettää aikaa ulkonakin.
Keskiviikkona pureuduttiin rekursioon ja animointiin mm. pöytäliinaa piirtämällä. Päivän tehtävät sujuivat hyvin ja ne tulikin suurimmaksi osaksi tehtyä jo aamupäivän aikana. Leiriläiset keksivät myös omia tehtäviä, kuten sahalaitakuviota tekevän pallon ongelman. Ohjaaja Jenna kehitteli myös tuulimyllyohjelman. Ennen ruokailua ehdittiin vielä pohtia kekojärjestämisalgoritmin toimintaa pelinappuloilla. Iltapäivällä tutustuttiin ”norjalaiseen ohjelmointiin” hauskan jalkaleikin avulla. Happihyppelyä jatkettiin tutustumalla kiihdytinlaboratoriorakennukseen ulkoa käsin. Sisällä perehdyttiin toisen maailmansodan aikaiseen salauslaite Enigmaan ja sen toimintaperiaatteeseen. Leiriläisiltä tuli hyviä tietopläjäyksiä laitteen historiasta, sillä jotkut heistä olivat nähneet dokumentin aiheesta. Päivän lopuksi leiriläiset saivat vielä kisata salakirjoitetun viestin purkamisella.
Keskiviikkona tutustuttiin salauslaite Enigmaan.
Torstaiaamuna aivonystyrät heräteltiin käyntiin täyttämällä japanilaisia ristikoita. Aivojumpan jälkeen siirryttiin ulos jumppaamaan aivojen lisäksi myös jalkoja järjestäytymällä eilisestä tutulla kekolajittelulla aakkosjärjestykseen. Luokassa päästiin taas ohjelmoinnin pariin suunnittelemaan mahdollisimman tehokasta tekoalyä nim-peliin. Tekoälyn kehittäminen vangitsi leiriläiset tiukasti pauloihinsa, joten lounasruokailu tarjosi hyvän ajattelutauon, jonka aikana ehti pohtia uusia strategioita, joilla tekoälyn saisi paremmaksi. Iltapäivän ulkoilu piti perua sateen vuoksi, joten teimme lyhyen tutustumiskierroksen kampuksen nähtävyyksiin: Fysiikan laitoksen pyörivä kivipallo ja Suomen kallioperäkartta, kirjaston kirjat ja designtuolit sekä Ilmatieteenlaitoksen aallonkorkeusmonitori sekä aurinkopurje. Tämän jälkeen lapsilla olikin jo kiire koneen ääreen koodaamaan. Iltapäivä sujui tekoälyn parissa.
Torstain tutustumiskierroksella vierailtiin mm. kampuskirjastossa.
Perjantaiaamu aloitettiin täyttämällä tutkimuslomakkeita, jonka jälkeen päästiin taas tekoälyn kimppuun. Aamupäivän aikana tehtiin vielä parannuksia moneen tekoälyyn iltapäivän kilpailua silmälläpiten. Ruokailun jälkeen reippailtiin Exactumin neljänteen kerrokseen ihailemaan näköaloja sekä tietokoneilla lämmitettyä kasvihuonetta kattoterassille. Tämän jälkeen osa bittileiriläisistä osallistui leirien väliseen vaahtokarkkikilpailuun. Vaahtokarkin saaminen mahdollisimman korkealle vain spagetin, teipin ja narunpätkän avulla oli yllättävän haastavaa. Välipalan jälkeen alkoikin jo saapua huoltajia katsomaan odotettua tekoälykilpailua. Kisaan osallistui 16 eri tekoälyä, joista 5 parasta pääsi finaaliin. Tekoälykoodia oli kirjoitettu leiriläisten toimesta tuhansia rivejä, joten ohjaajat jännittivät jaksaisiko Eppabasic pyörittää näin isoa koodia. Kisaohjelma kuitenkin pyöri sujuvasti ja voittajakin selvisi satojen nopeutettujen pelikierrosten jälkeen. Leiriläiset saivat myös tulla eteen esittelemään tekemiään ohjelmia kaikille katsojille ja edessä nähtiin hienoja eppabasicillä, html:llä ja javascriptillä tehtyjä teoksia.
Viikon loppuhuipennuksena leiriläisten koodaamat tekoälyt kilpailivat toisiaan vastaan nim-pelissä.
Bittejä ja algoritmeja -leiri järjestettiin 1.-5.8.2016 Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella. Leiri oli suunnattu syksyllä 7.-9.-luokan aloittaville nuorille. Leirin järjestivät Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen resurssikeskukset Linkki ja Summamutikka. Lisää kuvia leiristä löydät täältä.
Teksti ja kuvat: Anni Jyrinsalo, Anne Kivistö ja Noora Nuutinen
Maanantaina 1.8. alkoi kesän toinen Mieletöntä Matikkaa- leiri. Aloitimme leirin erilaisin nimi- ja tutustumisleikein. Tutustumisen jälkeen leiriläiset miettivät ryhmissä leirille sääntöjä ja niistä koottiin yhteiset toimintaohjeet. Ruokailun jälkeen leikimme ulkona hippaa ja erilaisia ryhmäytymisleikkejä. Ulkoilun jälkeen aloitimme varsinaiset ja toivotut matikkajutut! Päivän aiheena oli pulmatehtävät. Leiriläiset pääsivät ratkomaan mm. Pilvenpiirtäjien ja loikkivien sammakoiden ongelmia. Välipalan jälkeen leiriläiset askartelivat itselleen oktaedripohjan, johon kirjoitetaan leiriviikon tapahtumista. Päivä päätettiin yhteiseen numeroleikkiin.
Maanantaina pohdittiin erilaisia pulmatehtäviä, kuten Pilvenpiirtäjiä.
Tiistai 2.8. Aamuna leiriläiset halusivat jatkaa edellisen päivän pulmien ratkaisemista. Tämän jälkeen leikittiin hämähäkin verkko -leikkiä ja suuren suosion saanutta kuumaa perunaa. Sitten leiriläiset rakentelivat rallirullia, jonka jälkeen otettiin rallikilpailut pieneltä rampilta alas. Leiriläiset innostuivat rakentelusta ja matkojen mittailuista. Iltapäivällä ulkoilimme ja pelasimme muun muassa jättishakkia ja hypimme hyppynarua. Loppu iltapäivä sujui erilaisten pelien parissa.
Tiistaina etsittiin parhaiten vierivää rallirullaa.
Geometriakeskiviikko 3.8. alkoi nimileikein, josta siirryttiin tutkimaan platonin kappaleita. Leiriläiset rakensivat vaahtokarkeista ja hammastikuista platonin kappaleita varjokuvien avulla. Lopuksi leiriläiset saivat tehdä vapaasti rakennelmia vaahtokarkeista ja tikuista. Ruokailun jälkeen ulkona leikittiin kirkkistä, hypittiin hyppistä ja pelattiin jättishakki. Yhteisenä leikkinä leikittiin geometrista maa-meri-laiva -leikkiä. Iltapäivällä leiriläiset saivat miettiä pentaminopaloja ja muodostaa paloista kuvioita. Iltapäivän suosikki leikiksi nousi kuka minä olen -arvausleikki. Päivän päätteeksi leikittiin lännen nopeinta matemaattisella vivahduksella ja leiriläisten lempileikkiä kuumaa perunaa.
Päivittäin leikittiin myös ulkona.
Torstaina 4.8. leiriläiset pääsivät tutustumaan salakirjoitusten maailmaan. Päivä alkoi rikkinäisellä puhelimella, josta leiriläiset siirtyivät ratkomaan mm. takaperin-, numero- ja atbash-salausta. Torstaina sää oli sateinen, eikä ruokailun jälkeen päästy aiemmin totuttuun tapaan ulkoilemaan. Sen sijaan taukojumppaa päädyttiin tekemään Exactumin ensimmäisessä kerroksessa. Ennen välipalaa leiriläiset saivat ratkottavakseen pikseliväritystehtäviä ja paikalle saapui vierailija esittelemään matemaattisia taikatemppuja. Päivä päätettiin keskiviikon tapaan lännen nopein -matikkaleikkiin.
Leirillä harjoiteltiin myös yhteistyötaitoja.
Perjantai 5.8. lähti käyntiin vauhdikkaalla amazing race -matikkakilpailulla. Leiriläiset pääsivät suunnistamaan ympäri Exactumia karttojen kanssa ja ratkoa laitokselta löytyviä rasteja. Jokainen ryhmä kerkesi suorittamaan kaikki rastit ja palkinnoksi leiriläiset saivat aakkos-karkkeja. Ruokailun jälkeen leikittiin mustekalaa ja viivahippaa ulkona. Tämän jälkeen siirryttiin sisälle kokoamaan maanantaina aluille saadut oktaedrit. Sitten leiriläiset harjoittelivat iltapäivällä vanhemmille esitettyjä pulmia. Leiriläisillä tuntui olevan hauskaa opastaessaan vanhempiaan oppimissaan pulmissa ja kaiken kruunasi herkkutarjoilut luokassa ja diplomien jako. Toivottavasti nähdään ensi vuonna uudestaan!
Perjantaina pulmanratkaisutaidot esiteltiin huoltajille.
Mieletöntä matikkaa 2 -leiri järjestettiin 1.-5.8.2016 Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella. Leiri oli suunnattu syksyllä 2.-4.-luokan aloittaville nuorille. Lisää kuvia leiristä löydät täältä.
Tekstit: Emma Karjalainen, Suvi-Maria Hautala, Iina Jokinen, Inka Voutilainen, Johanna Göransson ja Lotta Sundelin
Kuvat: Emma Karjalainen
Maanantaiaamuna 13.6 Exactumiin saapui joukko nykyisiä ja tulevia yläkoululaisia, jotka pääsivät aloittamaan rikostutkimukset matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen aiheista. Matematiikassa perehdyttiin henkilötunnuksien aitouden selvittämiseen sekä tutkittiin bakteerien evoluutiopuuta ja metropulmaa. Ruokailun jälkeen oli vuorossa tietojenkäsittelytieteen paketti. Iltapäivän aikana selvitettiin salakirjoituksia, yleisimpiä salasanoja sekä binäärilukujen käyttöä.
Bakteerien evoluutiopuuta ratkomassa.
Tiistaina leiriläisillä oli fysiikkapäivä, sillä päivän ohjelmasta vastasi F2k. Aamupäivällä leiriläiset pääsivät mittaamaan hiustensa paksuutta, tutustumaan kuinka rikospaikalta löytyneitä aineita tunnistetaan röntgensäteiden avulla ja määrittämään henkilön pituutta videolta. Iltapäivällä kuvattiin vesiraketin laukaisua tarkoituksena määrittää raketin lähtönopeus ja tehtiin demonstraatioita tyhjiöpumpulla.
Hiusnäytteitä keräämässä rikospaikalta.
Keskiviikkoaamupäivänä tutustuttiin GPS:n käyttöön ja geokätköilyyn. Tämän jälkeen lapset lähtivät ryhmissä kiertämään valmiiksi laitettua geokätköreittiä. Kätköjä oli yhteensä 12 kappaletta ja lapset lähetettiin hieman eri rasteille eri aikaan ruuhkan välttämiseksi. Lapsilla oli jokaisen rastin koordinaatit paperilla ylhäällä. Uudelle rastille saavuttaessa tuli vastata rastikysymykseen, ottaa ylös rastin kirjain ja lukea vihje seuraavasta rastista. Lapset kävivät niin monella rastilla kuin ehtivät, kaikkien ryhmien ei ollut tarkoituskaan ehtiä jokaiselle rastille. Rasteilta kerätyt kirjaimet muodostivat rastijärjestyksessä sanat NOIDAT RATKOI, jonka selvitettiin olevan anagrammi KOORDINAATIT-sanalle. Rastikysymykset olivat maantiedeaiheisia.
Keskiviikkoiltapäivänä leiriläiset tutustuivat rikostutkintaan liittyvään kemiaan. Leiriläiset selvittivät kuvitteellisen leipomossa tapahtuneen rikoksen ratkaisemalla, kuka leipomon leipureista oli syyllinen. Syyllisen toteamiseksi selvitettiin olivatko leipureiden takeista löytyneet punaiset jäljet verta, mitä ainetta takkien taskuista löytyneet jauhepussit sisälsivät ja mikä oli salattujen kirjeiden sisältö.
Rikospaikalla.
Torstaina leiriläiset pääsivät tekemään rikospaikkatutkimusta etsimällä ja keräämällä biologisia näytteitä lavastetulta rikospaikalta. Kerätyistä näytteistä etsittiin sormenjälkiä ja samalla tutustuttiin sormenjälkien määristysmenetelmään. Lisäksi pohdittiin yhdessä mistä näytteistä on mahdollista eristää DNA:ta, mitä DNA on ja miten rikostutkimuksessa käytetään hyväksi DNA:n geneettistä koodia syyllisen selvittämiseksi. Leiriläiset saivat myös eristää sipulin soluista DNA:ta. DNA-sormenjälkien tutkimisen idea avattiin leiriläisille koodi-tehtävän avulla. Ensin tehtävässä etsittiin DNA-koodista entsyymien katkaisukohdat, jotka ”pilkottiin” saksilla. Tämän jälkeen DNA-sekvenssien erottelu demonstroitiin asettelemalla DNA-pätkät suuruusjärjestykseen. Elektroforeesin (DNA:n erottelumenetelmä) toimintaa taas havainnollistettiin erottelemalla väriaineita elektroforeesilaitteistolla. Näytteistä kerättyjen tietojen avulla leiriläiset ratkaisivat päivän alussa kerrotun rikostarinan syyllisen.
Tutkijan työ vaatii keskittymistä.
Perjantai aloitettiin tutustumalla NODES-laboratorioon, johon oli edellisenä iltana murtauduttu. Labrasta löytyi kaksi punaista läikkää, sormenjälkiä sekä muistitikku. Tämän jälkeen leiriläiset jakautuivat tutkimusryhmiin, joissa he seikkailivat ympäri kampusta tutkimassa rikospaikalta löytyneitä todistusaineistoja. Välipala syötiin poikkeuksellisesti ennen lounasta, sillä ruokailuun mentiin vasta rastikierroksen jälkeen. Iltapäivällä koottiin kaikki todistusaineisto yhteen ja mietittiin, kuinka syyttäjä saisi tarpeeksi kriminalisoivaa tietoa epäillyistä, jotta heidät saataisiin tuomittua murrosta. Lopuksi jäi vielä puolisen tuntia vapaa-aikaa, joilloin sai pelailla lautapelejä tai tablet-pelejä.
Kumpulan rikospaikkatutkijat -leiri järjestettiin 13.-17.6.2016 Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella. Leiri oli suunnattu syksyllä 7.-9.-luokan aloittaville nuorille. Leirin järjestivät Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen resurssikeskukset BioPop, F2k, Geopiste, Kemma, Linkki ja Summamutikka. Lisää kuvia leiristä löydät täältä.
Teksti: Aino Haavisto, Anne Kivistö ja Noora Nuutinen
Kuvat: Anne Kivistö ja Noora Nuutinen
Maanantai
Leiri alkoi oikein mukavan sään merkeissä, ja pääsimme ulkoilemaan paljon. Aloitimme leirin tutustumisleikeillä ja juoksemalla hippaa ulkona auringossa. Juuri ennen ruokailua pihalta löytyi jotakin mielenkiintoista: kartta kampusalueesta ja salakielinen viesti. Ruokailun jälkeen lapset saivat pukea tutkijantakit päälleen ja purkaa atbash-salauksella kirjoitetun viestin, jossa kuvailtiin muinaisen Qumpulan temppelin sijainti. Tämän jälkeen lähdimme tietysti etsimään raunioita.
Ihan Kiihdytinlaboratorion tuntumasta löytyikin pieni sammaloitunut temppelinraunio. Itse raunio ei vaikuttanut kovin jännittävältä, mutta sen läheltä löytyi toinen salakielinen viesti. Palasimme jälleen sisälle purkamaan viestin ryhmätyönä, kukin ryhmä oman pätkänsä. Vaikka ikivanhan taulu oli pahasti likaantunut, selvittävät leiriläiset lopulta viestin. Siinä viitattiin temppelin rubiiniin, josta emme olleet kuitenkaan nähneet vielä vilaustakaan.
Seuraavaksi oli kuitenkin välipalan aika, ja rubiininmetsästys jäi seuraavaan päivään. Välipalan jälkeen oli aikaa rennolle hengailulle, ja pelailimme Origo-luokassa erilaisia lautapelejä lopun iltapäivää.
Qumpulan muinaisen temppelin raunioita tutkimassa.
Tiistai
Aloitimme päivän tutustumisleikeillä, joiden jälkeen puimme tutkijantakit päälle ja aloimme miettiä, miten jatkaisimme temppelin tutkimusta. Päätimme lähteä katsomaan, löytyisikö mainittua rubiinia temppeliltä, mutta jalokiven sijaan löysimme hajalleen joutuneita tavaroita ja teltan. Teltasta löytyi vieläpä lompakollinen henkilökortteja, jotka herättivät heti leiriläiset pohtimaan, voivatko ne kaikki olla aitoja.
Palasimme Origo-luokkaan tutkimaan henkilökortteja. Selvitimme jakojäännösten avulla, mitkä korteista kuuluivat kuvitteelliselle ihmisille, ja päätimme jatkaa niiden tutkimista vielä myöhemminkin. Tässä vaiheessa otimme puhelimella yhteyttä poliisiin, joka antoi vihreää valoa tutkimusten jatkamiselle.
Ruuan jälkeen leikimme ulkona hippaleikkejä ja maamerilaiva-leikkiä monikulmioita tunnistaen. Sisällä jatkoimme geometriapuuhia pentaminojen ja pilvenpiirtäjät-rakentelun parissa. Söimme välipalaa käytävällä ja hengailimme sen jälkeen Origossa. Päivä lopetettiin jälleen yhteiseen rauhoittumisleikkiin.
Välillä roolipeli jätettiin hetkeksi sivuun ja leikittiin muuta.
Keskiviikko
Päivä alkoi tutustumisleikeillä, jonka jälkeen pääsimme päivän aiheeseen. Olimme saaneet poliisilta avuksemme rikosrekisterin, jonka avulla pääsimme tutkailemaan mahdollisten rikollisten aikaisempia tuomioita. Edellisten rötösten perusteella saimmekin selville kolme mahdollista rubiinin varastajaa. Ilmoitimme nämä rikolliset poliisille ja poliisi kertoikin meille tehneensä eilen pidätyksen: kaksi rosvoa oli saatu kiinni! Pidätettyjen haastattelujen perusteella saimme selville, että temppelin raunioilta löytyisi vielä lisää vihjeitä rubiinin arvoituksen ratkaisemiseksi.
Palasimme ryhmän kanssa raunioille, josta löysimme kaksi salakielistä laattaa. Laattojen kirjoituksesta kävi ilmi, että rubiinia ympäröi kirous, jonka voi purkaa joillakin salaperäisillä laatoilla. Epäilimme, että salaperäiset kirouksenpurkulaatat ovat muumiolla, joten laadimme ryhmän kanssa uutisia, joilla muumio voitaisiin houkutella raunioille takaisin. Jäimme odottamaan millainen vaikutus uutisilla on rubiini arvoituksen ratkaisemiseen.
Iltapäivällä ulkoilimme kauniissa säässä ja pelasimme porukalla “miinaharavapeliä”, jossa ryhmän oli tarkoitus päästä ruudukosta läpi osumatta miinoihin. Lisäksi tutustuimme algoritmilliseen ajatteluun pikselivärityskuvien avulla. Päivän lopuksi pelasimme vielä numeropeliä Lännen nopeimman hengessä.
Kivilaattoihin oli kaiverrettu ruudukko-salakirjoitusta.
Torstai
Leikimme aamulla yhden nimileikin, ja jatkoimme sitten kadonneen rubiinin jäljitystä. Katsoimme ensin eilen tehdyt tv- ja sanomalehtiuutsiet, ja lähdimme sitten raunioille katsomaan, tulisiko muumio ilmoitettuun aikaan paikalle. Väijytyksen aikaan sattui ikävästi kova sadekuuro, mutta leiriläiset odottivat silti urheasti muumiota metsässä. Muumio saapui kuin saapuikin paikalle, ja saatuamme hänet kiinni soitimme poliisin poimimaan rosvoksi epäilemämme muumion mukaansa.
Lähtiessään muumio jätti leiriläisille kirouksen purkuun tarvittavat palat, joten palasimme Origo-luokkaan kuivattelemaan vaatteita ja purkamaan arvoitusta. Juuri ennen ruokaa saatiin kirouksen purkuohje selville ja heti ruuan jälkeen pystyimmekin tekemään kirouksen purkurituaalin.
Rituaali, joka sisälsi mm. hyppimistä ja pyörimistä, jälkeen pidimme hieman vapaa-aikaa, ja sitten jatkoimme kahden askarteluohjelman parissa. Puolet luokkaa tutustui nuolenpääkirjoitukseen ja pääsi kirjoittamaan saveen esimerkiksi omia nimiään. Puoli ryhmää rakensi Platonin kappaleita toisessa luokassa. Puolessa välissä vaihdoimme ryhmät päittäin. Vielä välipalan jälkeisellä vapaa-ajallakin osa lapsista jatkoi nuolenpääkirjoituksen ja muiden savitöiden parissa muiden hengaillessa pelaillen Origo-luokassa.
Savilaattaan kirjoitettiin nuolenpääkirjoitusta.
Perjantai
Aloitimme aamun leikkimällä tyynyformulaa ja jo tuttua kuumaa perunaa, ja sen jälkeen oli rubiinijahdin loppuihuipennuksen vuoro. Rosvo oli poliisikuulusteluissa paljastanut rubiinin piilopaikan, mutta antanut meille vielä yhden arvoituksen ratkottavaksi. Saimme neljä rasiaa, joista vain yhdessä olisi rubiini. Leiriläiset ratkoivat arvoituksen nopeasti, ja pääsimme avaamaan oikean laatikon. Sieltä löytyikin upea suuri jalokivi. Otimme yhteiskuvan jalokiven kanssa, ja jatkoimme leiriä ”ohjelmoi kaverin kynää” -leikin parissa.
Ruokailun jälkeen kävimme Physicumin kahvilassa, jossa kukin sai ostaa herkkuja, jos halusi. Herkuteltuamme kisasimme leiriolympialaisissa, jota ei ikävä kyllä huonon sään takia voitu pitää juurikaan ulkona. Lajeina olivat mm. vaahtokarkeista rakentaminen, poliisien sijoittelu rosvojen piinaamaan kylään, salakirjoituksen purku viestinä, ja lopulta viimeisenä ulkolajina pallon tasapainottelu. Sitten olikin jo välipalan ja päivän päättävien esitysten suunnittelu.
Vanhemmat tulivat puoli kolme, ja leirikuvien pyöriessä taustalla kukin olympiajoukkue sai kertoa yhdestä leiripäivästä. Lopuksi jaoimme vielä kaikille leiridiplomit, ja sitten olikin jo aika lähteä kotimatkalle.
Loppu hyvin, kaikki hyvin. Rubiini löytyi!
Kadonneen jalokiven metsästys -leiri järjestettiin 13.-17.6.2016 Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella. Leiri oli suunnattu syksyllä 4.-6.-luokan aloittaville lapsille. Lisää kuvia leiristä löydät täältä.
Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskus | Matematiikan ja tilastotieteen laitos
