Teksti: Johanna Joentausta ja Johanna Helle
Kuvat: Johanna Helle
Keskiviikkona 15.3 saimme Origoon vieraiksi joukon Pakilan yläasteen seitsemäsluokkalaisia. Tavoitteenamme oli näyttää, että matikka on muutakin kuin vain kirjasta laskemista ja monenlainen puuha voi olla matematiikkaa. Aikaa meillä oli vain tunti ja tehtäviksi oli valittu Pentamino, Hanoin torni sekä Pilvenpiirtäjät. Ihan niitä samoja tehtäviä, joita voi tehdä paljon nuorempienkin kanssa!
Pentaminoista torni saatiin ratkottua suit sait sukkelaan ja useimmat ehtivät tehdä molemmat pienet suorakaiteet ja pääsivät näin ollen suuren suorakaiteen kimppuun.
Hanoin tornien siirtelyä.
Hanoin tornia jaettiin suoraan 7 palaa jokaiselle, aloitimme toki vain kolmella palalla. Kolmen, neljän ja viidenkin korkuinen torni oli äkkiä ratkottu. Lisätehtävänä oli laskea kuinka monta siirtoa vähintään tarvitaan ja miettiä olisiko siinä joku säännöllinen kaava. Yksi pari tämän keksikin: he kokeilivat 3, 4 ja 5 korkuisilla torneilla, saivat tulokseksi 7, 15 ja 31 siirtoa ja päättelivät tästä, että seuraavan korkeuden siirtomäärä on aina kaksi kertaa edellisen korkeuden siirrot plus 1.
Pilvenpiirtäjien ratkaisemisessa kannattaa aloittaa suunnista, joista näkyy yksi tai neljä taloa.
Lopputunnin teimme pilvenpiirtäjiä ja nekin sujuivat oikein mukavasti. Kaikki pulmat tuntuivat olevan oppilaiden mielestä kiinnostavia ja jokainen sai onnistumisen tunteita. Ennen vierailun päättymistä ohjaajat kertoivat vielä vähän yliopisto-opiskelusta.
Teksti: Azira Abbasli ja Johanna Helle
Kuvat: Johanna Helle
Malmin peruskoulun 7. luokka pääsi ystävänpäivänä 14.2 vierailemaan matematiikan ja tilastotieteen laitoksella. Kukaan ryhmästä ei ollut aikaisemmin käynyt Kumpulan kampuksella. Ensin kerroimme hieman matematiikan opiskelusta yliopistossa. Sitten pääsimmekin jo ensimmäisten pulmien pariin.
Ensin vuorossa oli pilvenpiirtäjä-peli. Tarkoituksena oli laittaa erikorkuiset pilvenpiirtäjät kaupunkiin vihjeiden mukaan. Jotkut suoriutuivat tehtävästä nopeasti ja ehtivät kokeilla myös hieman haastavampaa pelilautaa. Toisille alku tuotti vähän hämmennystä, mutta lopulta hekin saivat ainakin yhden kaupungin valmiiksi.
Pilvenpiirtänänappulat hajottamalla sai sopivat välineet loikkiviin sammakoihin.
Sitten siirryttiin sammakkoleikkiin. Oppilaista oli hauskaa, kun lumpeenlehdet sai itse piirtää pöytiin. Pulma oli aika kiinnostava, vaikka tuotti haasteita. Jokunen ehti hieman turhautua, mutta ohjaajien vinkeillä saatiin isoinkin sammakkojoukko oikeille lehdille. Onnistumisen ilo oli käsin kosketeltava.
Lumpeenlehdet voi piirtää taulutussilla pleksipöytään.
Nopeimmat ehtivät vielä kerrata kertolaskuja alueen valtausta –pelin siivittämänä. Ennen lähtöä nousi hyviä kysymyksiä yliopisto-opiskelusta. Vaikka yliopisto onkin seiskaluokkalaisille vielä kaukaiselta tuntuva asia, oppilaita kiinnosti kovasti, minkälaista opiskelu täällä oikein on.
Vuoden 2017 vierailukauden käynnisti Kulosaaren yhteiskoulun 7.-8. luokkalaisten erityisluokkalaiset. Luokan pöydät oli työnnetty seiniä vasten ja jokaiselta pöydältä löytyi yksi murtolukuihin tai jakamiseen liittyvä tehtävä. Keskelle luokkaa jätettiin yksi pöytäryhmä, jonka ääreen kaikki oppilaat mahtuivat.
Aluksi oppilaat jakautuivat pareiksi ja asettuivat noin joka kolmannen pöydän ääreen. Työpisteiden tehtäviksi oli valikoitunut useampi erilainen arkkitehtitehtävä, farmieläinten asettelua aitauksiin sekä murtolukuaiheisia muita tehtäviä.
Arkkitehtitehtävässä tulee rakentaa seinä, jossa voi olla useampaa eri väriä. Värien määrä sekä murtolukuosuudet seinästä kerrotaan tehtävässä.
Ylhäällä: Lopuksi rakennettiin oma 4 x 4 seinä, jonka väriosuudet kirjoitettiin taululle. Alhaalla: Farmieläimet sekä arkkitehti
Tunnin mittaisesta vierailusta puolet meni työpisteillä kiertelyyn, jonka jälkeen kokoonnuttiin keskipöydän ääreen kertaamaan arkkitehti-tehtävän tyyppistä seinän rakennusta. Ensin seiniä rakennettiin ohjaajan ilmoittamien väriosuuksien mukaan ja lopuksi jokainen sai rakentaa oman 4 x 4 kokoisen seinän. Seinän valmistuttua jokainen sai kirjata taululle sen väriosuudet. Myös murtolukujen sieventäminen kuului asiaan.
Teksti: Emma Karjalainen Kuvat: Emma Karjalainen, Matias Kaukolinna ja Jenna Tuominen
Leiri alkoi maanantaina 1.8 aurinkoisissa tunnelmissa ulkona nimileikkien ja tutustumisleikkien parissa. Sen jälkeen sisällä päästiin heti tositoimiin, kun aloitettiin ohjelmointiharjoitukset EppaBasicillä. Aluksi piirrettiin palloja ja lumiukkoja sekä määritettiin värejä väritaulukon avulla. Ruokailun jälkeen leiriydyttiin hetkeksi Exactumin takaa löytyvälle nurmialueelle, jossa pelattiin Pokemon Go:ta sekä leikittiin peiliä ja väriä. Iltapäivällä pohdittiin hieman vaikeampia tehtäviä: pallojen porrastusta sekä joulukuusta. Päivän aikana ehdittiin myös tarkastella pikajärjestämisen algoritmia, jonka avulla saatiin leiriläisten nimet aakkosjärjestykseen.
Suurin osa leiriviikosta kului ohjelmoinnin parissa, mikä olikin leiriläisten mielestä parasta,
Tiistaiaamun happihyppelyssä kaksi ryhmää kilpaili toisiaan vastaan järjestysalgoritmikisassa. Toinen ryhmä ryhmä järjestäytyi alogoritmia käyttäen aakkosjärjestykseen 30 sekuntia nopeammin kuin toinen ryhmä. Palkkioksi nopeimmille luvattiin tikkarit. Ohjelmointitehtävät jatkuivat satunnaismuuttujan käytön harjoittelulla. Päivän aiheena oli kinkkiset todennäköisyydet ja Eppabasicillä saatiin ratkottua mm. todennäköisyys sille, että noppaa heitetään kaksi kertaa ja silmälukujen summa on vähintään 10. Myös kolikon kruunat ja klaavat tulivat tutuiksi. Ruokailun jälkeen käytiin tutustumassa matematiikan laitoksen tietokonehuoneeseen eli ”Ukko-klusteriin”, missä suoritetaan tutkijoiden raskaita ohjelmia. Iltapäivällä luokassa pohdittiin kuuluisaa syntymäpäiväongelmaa ja täytyihän se myös testata käytännössä, ja luokasta löytyi kuin löytyikin kaksi saman syntymäpäivän omaavaa leiriläistä! Lisäksi yhdellä leiriläisellä oli sama syntymäpäivä kuin yhdellä ohjaajalla. Päivän päätteeksi saatiin vielä opiskella javascriptiä vierailija Henrikin johdolla.
Mutta ehdittiin leirillä viettää aikaa ulkonakin.
Keskiviikkona pureuduttiin rekursioon ja animointiin mm. pöytäliinaa piirtämällä. Päivän tehtävät sujuivat hyvin ja ne tulikin suurimmaksi osaksi tehtyä jo aamupäivän aikana. Leiriläiset keksivät myös omia tehtäviä, kuten sahalaitakuviota tekevän pallon ongelman. Ohjaaja Jenna kehitteli myös tuulimyllyohjelman. Ennen ruokailua ehdittiin vielä pohtia kekojärjestämisalgoritmin toimintaa pelinappuloilla. Iltapäivällä tutustuttiin ”norjalaiseen ohjelmointiin” hauskan jalkaleikin avulla. Happihyppelyä jatkettiin tutustumalla kiihdytinlaboratoriorakennukseen ulkoa käsin. Sisällä perehdyttiin toisen maailmansodan aikaiseen salauslaite Enigmaan ja sen toimintaperiaatteeseen. Leiriläisiltä tuli hyviä tietopläjäyksiä laitteen historiasta, sillä jotkut heistä olivat nähneet dokumentin aiheesta. Päivän lopuksi leiriläiset saivat vielä kisata salakirjoitetun viestin purkamisella.
Keskiviikkona tutustuttiin salauslaite Enigmaan.
Torstaiaamuna aivonystyrät heräteltiin käyntiin täyttämällä japanilaisia ristikoita. Aivojumpan jälkeen siirryttiin ulos jumppaamaan aivojen lisäksi myös jalkoja järjestäytymällä eilisestä tutulla kekolajittelulla aakkosjärjestykseen. Luokassa päästiin taas ohjelmoinnin pariin suunnittelemaan mahdollisimman tehokasta tekoalyä nim-peliin. Tekoälyn kehittäminen vangitsi leiriläiset tiukasti pauloihinsa, joten lounasruokailu tarjosi hyvän ajattelutauon, jonka aikana ehti pohtia uusia strategioita, joilla tekoälyn saisi paremmaksi. Iltapäivän ulkoilu piti perua sateen vuoksi, joten teimme lyhyen tutustumiskierroksen kampuksen nähtävyyksiin: Fysiikan laitoksen pyörivä kivipallo ja Suomen kallioperäkartta, kirjaston kirjat ja designtuolit sekä Ilmatieteenlaitoksen aallonkorkeusmonitori sekä aurinkopurje. Tämän jälkeen lapsilla olikin jo kiire koneen ääreen koodaamaan. Iltapäivä sujui tekoälyn parissa.
Torstain tutustumiskierroksella vierailtiin mm. kampuskirjastossa.
Perjantaiaamu aloitettiin täyttämällä tutkimuslomakkeita, jonka jälkeen päästiin taas tekoälyn kimppuun. Aamupäivän aikana tehtiin vielä parannuksia moneen tekoälyyn iltapäivän kilpailua silmälläpiten. Ruokailun jälkeen reippailtiin Exactumin neljänteen kerrokseen ihailemaan näköaloja sekä tietokoneilla lämmitettyä kasvihuonetta kattoterassille. Tämän jälkeen osa bittileiriläisistä osallistui leirien väliseen vaahtokarkkikilpailuun. Vaahtokarkin saaminen mahdollisimman korkealle vain spagetin, teipin ja narunpätkän avulla oli yllättävän haastavaa. Välipalan jälkeen alkoikin jo saapua huoltajia katsomaan odotettua tekoälykilpailua. Kisaan osallistui 16 eri tekoälyä, joista 5 parasta pääsi finaaliin. Tekoälykoodia oli kirjoitettu leiriläisten toimesta tuhansia rivejä, joten ohjaajat jännittivät jaksaisiko Eppabasic pyörittää näin isoa koodia. Kisaohjelma kuitenkin pyöri sujuvasti ja voittajakin selvisi satojen nopeutettujen pelikierrosten jälkeen. Leiriläiset saivat myös tulla eteen esittelemään tekemiään ohjelmia kaikille katsojille ja edessä nähtiin hienoja eppabasicillä, html:llä ja javascriptillä tehtyjä teoksia.
Viikon loppuhuipennuksena leiriläisten koodaamat tekoälyt kilpailivat toisiaan vastaan nim-pelissä.
Bittejä ja algoritmeja -leiri järjestettiin 1.-5.8.2016 Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella. Leiri oli suunnattu syksyllä 7.-9.-luokan aloittaville nuorille. Leirin järjestivät Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen resurssikeskukset Linkki ja Summamutikka. Lisää kuvia leiristä löydät täältä.
Tekstit: Emma Karjalainen, Suvi-Maria Hautala, Iina Jokinen, Inka Voutilainen, Johanna Göransson ja Lotta Sundelin
Kuvat: Emma Karjalainen
Maanantaiaamuna 13.6 Exactumiin saapui joukko nykyisiä ja tulevia yläkoululaisia, jotka pääsivät aloittamaan rikostutkimukset matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen aiheista. Matematiikassa perehdyttiin henkilötunnuksien aitouden selvittämiseen sekä tutkittiin bakteerien evoluutiopuuta ja metropulmaa. Ruokailun jälkeen oli vuorossa tietojenkäsittelytieteen paketti. Iltapäivän aikana selvitettiin salakirjoituksia, yleisimpiä salasanoja sekä binäärilukujen käyttöä.
Bakteerien evoluutiopuuta ratkomassa.
Tiistaina leiriläisillä oli fysiikkapäivä, sillä päivän ohjelmasta vastasi F2k. Aamupäivällä leiriläiset pääsivät mittaamaan hiustensa paksuutta, tutustumaan kuinka rikospaikalta löytyneitä aineita tunnistetaan röntgensäteiden avulla ja määrittämään henkilön pituutta videolta. Iltapäivällä kuvattiin vesiraketin laukaisua tarkoituksena määrittää raketin lähtönopeus ja tehtiin demonstraatioita tyhjiöpumpulla.
Hiusnäytteitä keräämässä rikospaikalta.
Keskiviikkoaamupäivänä tutustuttiin GPS:n käyttöön ja geokätköilyyn. Tämän jälkeen lapset lähtivät ryhmissä kiertämään valmiiksi laitettua geokätköreittiä. Kätköjä oli yhteensä 12 kappaletta ja lapset lähetettiin hieman eri rasteille eri aikaan ruuhkan välttämiseksi. Lapsilla oli jokaisen rastin koordinaatit paperilla ylhäällä. Uudelle rastille saavuttaessa tuli vastata rastikysymykseen, ottaa ylös rastin kirjain ja lukea vihje seuraavasta rastista. Lapset kävivät niin monella rastilla kuin ehtivät, kaikkien ryhmien ei ollut tarkoituskaan ehtiä jokaiselle rastille. Rasteilta kerätyt kirjaimet muodostivat rastijärjestyksessä sanat NOIDAT RATKOI, jonka selvitettiin olevan anagrammi KOORDINAATIT-sanalle. Rastikysymykset olivat maantiedeaiheisia.
Keskiviikkoiltapäivänä leiriläiset tutustuivat rikostutkintaan liittyvään kemiaan. Leiriläiset selvittivät kuvitteellisen leipomossa tapahtuneen rikoksen ratkaisemalla, kuka leipomon leipureista oli syyllinen. Syyllisen toteamiseksi selvitettiin olivatko leipureiden takeista löytyneet punaiset jäljet verta, mitä ainetta takkien taskuista löytyneet jauhepussit sisälsivät ja mikä oli salattujen kirjeiden sisältö.
Rikospaikalla.
Torstaina leiriläiset pääsivät tekemään rikospaikkatutkimusta etsimällä ja keräämällä biologisia näytteitä lavastetulta rikospaikalta. Kerätyistä näytteistä etsittiin sormenjälkiä ja samalla tutustuttiin sormenjälkien määristysmenetelmään. Lisäksi pohdittiin yhdessä mistä näytteistä on mahdollista eristää DNA:ta, mitä DNA on ja miten rikostutkimuksessa käytetään hyväksi DNA:n geneettistä koodia syyllisen selvittämiseksi. Leiriläiset saivat myös eristää sipulin soluista DNA:ta. DNA-sormenjälkien tutkimisen idea avattiin leiriläisille koodi-tehtävän avulla. Ensin tehtävässä etsittiin DNA-koodista entsyymien katkaisukohdat, jotka ”pilkottiin” saksilla. Tämän jälkeen DNA-sekvenssien erottelu demonstroitiin asettelemalla DNA-pätkät suuruusjärjestykseen. Elektroforeesin (DNA:n erottelumenetelmä) toimintaa taas havainnollistettiin erottelemalla väriaineita elektroforeesilaitteistolla. Näytteistä kerättyjen tietojen avulla leiriläiset ratkaisivat päivän alussa kerrotun rikostarinan syyllisen.
Tutkijan työ vaatii keskittymistä.
Perjantai aloitettiin tutustumalla NODES-laboratorioon, johon oli edellisenä iltana murtauduttu. Labrasta löytyi kaksi punaista läikkää, sormenjälkiä sekä muistitikku. Tämän jälkeen leiriläiset jakautuivat tutkimusryhmiin, joissa he seikkailivat ympäri kampusta tutkimassa rikospaikalta löytyneitä todistusaineistoja. Välipala syötiin poikkeuksellisesti ennen lounasta, sillä ruokailuun mentiin vasta rastikierroksen jälkeen. Iltapäivällä koottiin kaikki todistusaineisto yhteen ja mietittiin, kuinka syyttäjä saisi tarpeeksi kriminalisoivaa tietoa epäillyistä, jotta heidät saataisiin tuomittua murrosta. Lopuksi jäi vielä puolisen tuntia vapaa-aikaa, joilloin sai pelailla lautapelejä tai tablet-pelejä.
Kumpulan rikospaikkatutkijat -leiri järjestettiin 13.-17.6.2016 Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella. Leiri oli suunnattu syksyllä 7.-9.-luokan aloittaville nuorille. Leirin järjestivät Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen resurssikeskukset BioPop, F2k, Geopiste, Kemma, Linkki ja Summamutikka. Lisää kuvia leiristä löydät täältä.
Teksti: Emma Karjalainen ja Jenni Räsänen
Kuva: Emma Karjalainen
Kevään viimeisellä viikolla Kumpulaan saapui kolme koululaisryhmää suunnistamaan Amazin Race of Math -matikkasuunnistuksen hengessä.
Ensimmäinen ryhmä oli vierailulla tiistaina 31.5. Kruunuhaan koulusta. Iloinen joukko seitsemäsluokkalaisia lähti sekajoukkueissa kiertämään Exactumia helteisenä aamuna. Joukkueet olivat rasteilla nopeita ja tehokkaita. Yksi ryhmä sai suunnistuksesta täydet 20/20 pisteet ja muillakin suunnistus meni todella hyvin.
Torstaina 2.6. Kumpulassa vieraili kaksi luokkaa. Aamupäivällä Ylä-Malmin peruskoulun 8. luokka vieraili tietojenkäsittelytieteen laitoksen Linkki-luokassa. Ohjelmassa oli koodausta Java-kielellä. Vierailun lopuksi he osallistuivat myös Amazing Race of Math -matikkasuunnistukseen. Vaikka suunnistusaikaa oli alle tunti, nopeimmat ryhmät ehtivät käydä jopa 8-9 rastilla.
Sammakot pomppimassa.
Samana päivänä myös Viikin normaalikoulun 7. luokka vieraili matikkaluokka Origossa ja heilläkin oli aiheena Amazing Race. Kilpailemaan lähdettiin kuuden ryhmän voimin. Suunnistus meni mukavasti, mutta vieraille tuli kiire lähtö takaisin koululle, joten oikeat vastaukset päätettiin tarkistaa vasta koululla.
Vaikka kouluissa vietetäänkin jo viimeisiä päiviä ja vierailut matikkaluokka Origoon ovat tältä lukuvuodelta ohi, Origo-luokka ei kuitenkaan pääse vielä kesälomille. Ensi viikosta alkaen luokan täyttää taas iloinen puheen sorina, kun kesäleirit polkaistaan käyntiin.
Keskiviikkona 11.5 Exactumissa oli vierailulla kolme seitsemännen luokan ryhmää Kulosaaren yhteiskoulusta. Kaksi ryhmää suuntasi Linkkiin ja yksi ryhmä Origoon. Vierailun ohjelmaksi oli toivottu Amazing race of math -kisailua, joka toteutettiin heti vierailun alkuun. Oppilaat kuuntelivat ohjeet ja kirjasivat tarvittavat tiedot kisapassiin reippaasti, jotta pääsisivät mahdollisimman pikaisesti etsimään rasteja.
Osa rasteista osoittautui hieman vaikeiksi, mutta suurimmasta osasta tehtäviä suoriuduttiin hienosti. Suunnistuksen jälkeen koitti lyhyt evästauko, jonka jälkeen oppilailla riitti energiaa vaikka muille jakaa.
Lopuksi rakensimme vielä kaupunkeja pilvenpiirtäjillä. Parit aloittivat helpoilla laudoilla, ja osa siirtyikin nopeaan tahtiin tekemään vaikeampia pelilautoja. Yhden pöydän parien välillä oli selvästi kilpailu käynnissä, kun omaa kaupunkia suojeltiin toisten katseilta ja ohjaaja pyydettiin vuorotellen katsomaan kummankin parin kaupunkeja. Muutaman yrityksen jälkeen molemmat onnistuivat ratkaisemaan vaikeankin pulman.
7.-luokkalaisten matematiikkakilpailun Helsingin finaali pidettiin torstaina 21.4. Kumpulan kampuksella. Alkukarsintaan osallistui huimat 861 kisaajaa, joista 27 selvitti tiensä Helsingin finaaliin.
Sillä välin kun tuomarit tarkastivat kilpailijoiden vastauksia, matikkaluokka Origo tarjosi finalisteille tekemistä odotusajaksi. Tarjolla oli edellisvuoden tapaan monenlaisia lautapelejä ja pulmia pohdittavaksi. Pulmista Einsteinin ongelma herätti eniten mielenkiintoa ja moni kisaaja sen saikin ratkaistua.
Hanoin torni oli myös suosittu pulmatehtävä ja hurjimmat yrittivät saada pulman ratkaistua jopa kahdeksalla palikalla.
Lopulta odottaminen palkittiin ja päästiin jakamaan palkintoja. Ensimmäinen sija jaettiin kahden finalistin kesken, sillä molemmat pojat saivat täydet pisteet. Onneksi olkoon Daniel Arone ja Aaro Niini huikeasta suorituksesta! Onnittelut myös kaikille muille kilpailijoille pääsystä finaaliin ja hienosta suoritumisesta vaikeiden tehtävien kanssa.
Tiistaina 12.4. saimme vieraaksemme matikkapainoitteisen 7. luokan Hyvinkäällä sijaitsevasta Tapainlinnan koulusta. Vuosi sitten samaisen koulun silloinen 7. luokan matikkaluokka vieraili myös Origossa. Niin kuin viime vuonna tämäkin luokka suuntasi Origo-vierailun jälkeen nauttimaan Fazerilan herkuista. Origo-vierailun ohjelma oli kuitenkin eri, sillä vieraamme toivoivat pääsevänsä suunnistamaan Amazing Racen merkeissä.
Kartalta löytyi myös hämyrasti, joka piti ratkaista löytääkseen ”oikean” rastin luo.
Hämyrastilta löytyi outo kartta, johon oli merkitty oransseja ja keltaisia numeroita, sekä lattiaan kiinnitetyt keltainen ja oranssi nuoli. Tehtävänä oli kulkea lattialaattoja pitkin kartassa olevien vihjeiden mukaan. Vihjenumero kertoi, kuinka monta nuolen mittaa tuli liikkua mihinkin suuntaan. Vaikka vektorit eivät vielä yläkoulun opetussuunnitelmassa esiinnykään, kaikki ryhmät suoriutuivat tästä vektorisuunnistuksesta loistavasti!
Hämyrastilta löytyneet nuolet olivat lattialaattojen pituisia.
Suunnistuksen loputtua pisteytettiin vielä ryhmien vastaukset. Oikeasta vastauksesta sai kolme pistettä, väärästä nolla pistettä. Joissakin tehtävissä saattoi saada myös hieman vähemmän pisteitä, jos ratkaisu oli lähes oikein. Pari joukkuetta sai täydet pisteet eivätkä muidenkaan pisteet jääneet kovin kauaksi täysistä pisteistä. Oppilaat olivatkin mielettömän taitavia ongelmanratkojia!
Teksti: Anne Kivistö, Emma Karjalainen ja Tommi Mäkeläinen
Kuvat: Emma Karjalainen
Nöykkiön koulu järjesti 7.-luokkalaisilleen teemaviikon, jonka aikana kaikki seitsemäsluokkalaiset pääsivät vierailemaan matematiikan ja tilastotieteen laitoksen Origoluokassa.
Ohjelmassa oli erilaisia pulmatehtäviä, joita vaihtelimme ryhmäkohtaisesti. Einsteinin ongelmaa pääsivät ratkomaan melkein kaikki ryhmät. Tehtävä osoittautui melko haastavaksi, mutta suurin osa sai ratkaistua ongelman. Kaikki ryhmät kuitenkin tekivät hienosti yhteistyötä ongelman ratkaisemiseksi.
Einsteinin ongelman jalkokiviversio.
Osa ryhmistä pohti Monty Hallin ongelmaa, jota havainnollistettiin pelikorteilla. Pelaajien pelitaktiikkoja vastaavat tulokset kirjattiin taululle, mistä huomattiin toimivin pelitaktiikka.
Pelin edetessä voitot ja häviöt merkittiin kätevästi suoraan pöytään.
Toisten ryhmien kanssa puolestaan pohdittiin portaikko-ongelmaa. Tehtävä aloitettiin kuuntelemalla lyhyt tarina, josta oppilaat taitavasti poimivat tarvitsemansa informaation ja pohtivat ryhmissä mahdollisia ratkaisuja ongelmaan.
