Neljännen kurssikerran aiheena olivat piste- ja ruutukartat. Harjoittelimme pistemuotoisen tiedon esittämistä kartan päälle tehdyn ruudukon avulla ja varsinaisena työnä oli tarkoitus tehdä ruututeemakartta, jossa kuvataan jotakin ilmiötä pääkaupunkiseudun alueella. Itse päädyin tekemään kartan yli 85-vuotiaiden määrästä pääkaupunkiseudulla.
Kuva 1. Yli 85-vuotiaiden määrä pääkaupunkiseudulla.
Kartalta näkyy, että yli 85-vuotiaat ovat keskittyneet Helsingin puolella erityisesti kantakaupunkiin ja läntiseen Helsinkiin. Muutama keskittymä löytyy myös Itä-Helsingin puolelta. Espoosta ja Vantaalta löytyy myös selkeitä keskittymiä, mutta niissä yli 85-vuotiaiden määrä on kuitenkin pienempi kuin Helsingin suurimmissa keskittymissä. Nelli Aalto on tehnyt samaa teemaa käsittelevästä kartastaan hyviä havaintoja siitä, että yli 85-vuotiaat eivät Helsingissä ole levittäytyneet kovin laajalle vaan keskittyneet selvästi tietyille alueille, eikä heitä myöskään ole määrällisesti kovin paljon. Aalto mainitsi myös erinomaisen pointin vanhainkotien näkymisestä kartalla yli 85-vuotiaiden keskittyminä, mitä en itse tullut ajatelleeksi lainkaan.
Tälläkin kertaa käytin jo kovin tutuksi tulleita luonnollisia luokkavälejä, mutta mitäpä sitä toimivaa pois vaihtamaan: luokittelu on mielestäni selkeä ja onnistunut. Toki ylimmästä luokasta olisi voinut tehdä hieman pienemmän, jolloin korkeimmat arvot olisivat erottuneet vielä selkeämmin, mutta toisaalta keskittymät erottuvat hyvin tälläkin luokittelulla. Nollaluokka olisi tosin ollut kiinnostava, ja sen olisi voinut luokitteluun lisätä. Punainen väri erottuu kartalta selkeästi ja tummanpunainen kuvaa “mummoruuhkaisimpia” alueita hyvin. Toisaalta punainen hieman negatiivissävytteisenä värinä antaa aiheesta ehkä hieman kielteisen kuvan, ja näin jälkeenpäin mietin, olisiko rauhallisempi sininen ollut parempi värivalinta. Toisaalta väestön vanheneminen on Suomessa ongelma, joten siinä mielessä punainen väri sopii aiheeseen.
Olli Rantamäki teki tällä kurssikerralla kartan ruotsinkielisten asumisesta pääkaupunkiseudulla, ja mielenkiinnosta vertasin sitä omaani. Karttoja vertailemalla voidaan yleistäen päätellä, että erityisesti Helsingissä ruotsinkieliset ovat keskittyneet suunnilleen samoille alueille kuin yli 85-vuotiaat, eli kantakaupunkiin ja Länsi-Helsinkiin. Siitä, voiko näiden kahden välisestä mahdollisesta korrelaatiosta tehdä johtopäätöksiä, en uskalla sanoa mitään, mutta ainakin suomenruotsalaiset eiramummot Stockmannin jonossa tuntuvat olevan monelle helsinkiläiselle tuttu ilmiö. Myös Espoon ja Vantaan puolella on havaittavissa yli 85-vuotiaiden ja suomenruotsalaisten keskittyminen samoille alueille, joskin lievempänä kuin Helsingissä.
Yli 85-vuotiaiden keskittymisestä tietyille alueille ei kuitenkaan voi tehdä suoria päätelmiä näiden alueiden ikärakenteesta. Tämän huomasin vertaillessani omaa karttaani Eveliina Ikosen karttaan 21-vuotiaiden määrästä eri puolilla pääkaupunkiseutua. Hänen kartassaan näkyy, että erityisesti Helsingissä samoilla alueilla, joilla yli 85-vuotiaiden määrä on suurin, asuu myös paljon 21-vuotiaita. Pelkästään yli 85-vuotiaiden keskittymisestä tietyille alueille ei siis voi tehdä suoria päätelmiä näiden alueiden ikärakenteesta. Espoon ja Vantaan puolella nämä kaksi ikäryhmää eivät asu yhtä selkeästi samoilla alueilla, mihin uskoisin Helsinkiä matalampien väestöntiheyksien vaikuttavan jonkin verran. Vuoden 2014 lopulla Espoon väestöntiheys oli 850,7 as/km² ja Vantaan 884,4 as/km², kun Helsingissä vastaava luku oli 2 911 as/km². Tämä vaikuttaa siihen, että Helsingissä asutus pakkautuu tiiviimmin ja monilta alueilta löytyy paljon sekä eläkeläisiä että nuorempia ikäluokkia, sillä alueen asukasmäärät ovat muutenkin suuria. Tässä kohden olisi ollut kiinnostavaa tutkia myös esimerkiksi noin 30-60-vuotiaiden työssäkäyvien sijoittumista verrattuna eläkeläisiin sekä omillaan asuviin työssäkäyviin tai opiskeleviin nuoriin, joiden tulot ovat yleensä selvästi pienemmät. Myös esimerkiksi väestön kokonaismäärä tai vuokrataso ja sen mahdollinen vaikutus eläkeläisten sijoittumiseen olisivat olleet mielenkiintoisia aiheita yhdistää tähän karttaan.
Lopuksi vielä yksi oiva huomio, jonka Milla Piispa muistaa blogissaan huomauttaa. Hänkin teki kartan samasta aiheesta eli 85-vuotiaiden määrästä pääkaupunkiseudulla, ja mainitsee, että käytetyt arvot ovat absoluuttisia eikä määrää siis ole suhteutettu alueen koko väestöön. Näin ollen kartalta näkyy siis vain yli 85-vuotiaiden määrä kyseisellä alueella, muttei mitään muita tietoja esimerkiksi kyseisen alueen väkimäärästä. Voi siis olla, että joidenkin alueiden suuri yli 85-vuotiaiden määrä selittyy sillä, että alueen väkiluku on yleisesti ottaenkin korkea.
Ruutujen sivumitta oli päässyt katoamaan päästäni täysin, koska en tyhmänä tajunnut kirjata sitä ylös karttaa tehdessä. Koska Julia Koskinen mainitsee oman karttansa ruutujen sivujen olevan 500 metriä ja omat ruutuni näyttävät tismalleen samankokoisilta, oletan niidenkin pituuden siis olevan 500 metriä. (Näin jälkihuomautuksena tajusin, että olisihan sen tietysti mittakaavastakin näin simppelin luvun kohdalla voinut yrittää tarkistaa. Mutta mukavampi viitata kurssikaveriin.) Tarkoituksenani oli myös tehdä histogrammi yli 85-vuotiaiden määrästä, mutta yllättäen unohdin senkin. Julia Koskisen blogista löytyy kuitenkin hyödyllisen ruutukokotiedon lisäksi myös samasta aiheesta tehty oivallinen histogrammi.
Kaiken kaikkiaan neljäs kurssikerta oli mielestäni kiinnostavin kaikista. Itse työskentely oli aika peruskauraa, mutta blogitekstiä kirjoittaessa pääsin vertailemaan ja tutkimaan eri ilmiöitä kaikista laajimmin. Myös aihepiirit olivat lähempänä yhteiskuntatieteilijän sydäntä kuin esimerkiksi tulvakartat ja valuma-alueet. Onnistuin tällä kerralla ehkä parhaiten kaikista: vaikkei karttani olemaan kovin originaali tai jännittävä, se on kuitenkin informatiivinen ja mielestäni kaikin puolin selkeä, ja blogitekstin kirjoittaminen oli oikeasti hauskaa ja mielenkiintoista.
Lähteet:
Aalto, N. (2015). Kurssikerta 4: Ruututeemakarttat. Nellin PAK-Blogi. <https://blogs.helsinki.fi/neaa/2015/02/15/kurssikerta-4-ruututeemakarttat/> Luettu 13.3.2015
Ikonen, E. (2015). Kurssikerta 4. Even PAK-blogi. <https://blogs.helsinki.fi/eveliiik/2015/02/09/kurssikerta-4/> Luettu 13.3.2015
Koskinen, J. (2015). Neljäs kurssikerta. Julian blogi. <https://blogs.helsinki.fi/juliakos/2015/02/08/neljas-kurssikerta/> Luettu 13.3.2015
Piispa, M. (2015). Kurssikerta 4. Millan paikkatietoblogi. <https://blogs.helsinki.fi/millpiis/2015/02/23/kurssikerta-4/> Luettu 13.3.2015
Rantamäki, O. (2015). Kurssikerta 4 – ruututeemakartta ja hiukan Helsingin historiasta. Olli Rantamäen PAK-blogi. <https://blogs.helsinki.fi/ollirant/2015/02/08/kurssikerta-4-ruututeemakartta-ja-hiukan-helsingin-historiasta/> Luettu 13.3.2015
Wikipedia. Espoo. <http://fi.wikipedia.org/wiki/Espoo> Luettu 13.3.2015
Wikipedia. Helsinki. <http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki> Luettu 13.3.2015
Wikipedia. Vantaa. <http://fi.wikipedia.org/wiki/Vantaa> Luettu 13.3.2015