Month: February 2024

Ensimmäisessä tehtävässä käsiteltävänä oli Afrikan valtioiden kartta-aineisto. Tässä aineistossa jokainen saari tai muuten erillinen alue oli attribuuttitaulussa omana rivinään. Nämä alueet yhdistettiin toisiinsa Dissolve-työkalun avulla maan nimen perusteella. Lisäaineistoina käytössä oli öljyesiintymät alueina sekä timanttiesiintymät ja konfliktit pisteinä. Tarkoituksena oli vertailla raaka-aine -esiintymien ja konfliktien välistä suhdetta.  Monien maiden osalta oli huomattavissa, että konfliktien ja esiintymien välillä oli päällekkäisyyksiä. Kuitenkin eniten konflikteja oli Etiopiassa, jossa esiintymiä oli melko vähän. Lisäksi esimerkiksi Libyaan ei ollut merkitty yhtään konfliktia, vaikka siellä on viime vuosikymmenellä ollut hyvin levotonta. Aineisto siis lienee melko vanhaa. Minulla ei enää ole projektitiedostoa, joten en saa karttaa tähän blogitekstiin. Sampo Väätäjä teki aineistosta kartan, jossa valtioille on merkitty niiden vuosien määrä, joina konflikteja on ollut. Kartta on mielestäni erittäin kiinnostava ja osoittaa, kuinka pistemäisten aineistojen perusteella voi myös tehdä lukuihin perustuvia teemakarttoja.

Toinen kurssikerralla tekemäni kartta perustuu aineistoon Suomen valuma-alueista. Tilastoluvut tuotiin Excel-taulukosta .csv-muodossa QGISiin, mutta aluejako oli valmiina projektitiedostona. Tilastojen pohjalta laskettiin keskiylivirtaaman ja keskialivirtaaman eli tulvahuipun ja kuivimman kauden keskiarvon välinen suhde. Tämän pohjalta valuma-alueille saadaan tulva-indeksi. Tulvaindeksin lisäksi valuma-alueille merkittiin ympyrädiagrammein aineistossa ollut järvisyysprosentti. Ympyrädiagrammin koko on suhteessa itse valuma-alueen kokoon. Taulukoiden siirtämisessä tapahtui virhe, jonka takia en saanut valuma-alueiden, joiden nimissä on ä- ja ö-kirjaimia, tilastoja karttaan. Tämän vuoksi kartta jää hieman puutteelliseksi, mutta mukana ovat kaikki suurimmat valuma-alueet. Lisäksi olisin voinut muuttaa järvisyyttä kuvaavat ympyrädiagrammit läpinäkyviksi, jotta niiden taakse peittyvien valuma-alueiden tulva-indeksi olisi näkynyt. Lisäksi ympyrädiagrammit olisivat ehkä voineet olla samankokoisia, jotta ne eivät menisi toistensa päälle. Kartasta voidaan kuitenkin huomata, että rannikon pienillä valuma-alueilla tulvaindeksi näyttää olevan kauas sisämaahan ulottuvia valuma-alueita suurempi. Vastaavasti järvisyys on suurempi kauas sisämaahan ja Järvi-Suomeen ulottuvilla valuma-alueilla.

Opin kurssikerralla yhdistämään alueita sekä muuttamaan Excel-tiedoston .csv-muotoon ja siirtämään sen QGISiin. Lisäksi mietin kartan selkeyttä ja luettavuutta, ja tulevaisuudessa kiinnitän tähän enemmän huomiota.

Lähteet

Sampo Väätäjä, 2024: Kolmas kurssikerta (30.1.2024) (https://blogs.helsinki.fi/vsampo/2024/02/02/kolmas-kurssikerta-30-1-2024/) Viitattu 20.2.2024.

MAA-202 -kurssin toisella kurssikerralla jatkettiin karttojen tekemistä QGIS-ohjelmalla. Tunnin pääaiheena olivat projektiot ja niiden väliset erot varsinkin pinta-alan ja etäisyyden esittämisessä. Tunnin aluksi opin käyttämään QGISin valintatyökalua, jonka avulla kartta-aineiston alueita voi valita joko manuaalisesti tai attribuuttitaulun arvojen avulla. Näin saadaan tarkasteluun haluttu alue koko aineiston sijaan. Tämä soveltuu tilanteeseen, jossa halutaan tehdä kartta tietystä alueesta suuremmasta aineistosta. Opin myös karttaprojektion vaihtamisen ja pinta-alojen lisäämisen taulukkoon. Tämän avulla pystyy esimerkiksi vertailemaan karttaprojektioiden vääristymien eroja.

Tein kolmen eri karttaprojektion vertailusta ETRS-TM35FIN -projektion kanssa kartat. Näissä kartoissa verrataan Suomen kuntien esitettyä pinta-alaa projektioiden välillä. Kartoissa itsessään Suomi on esitetty ETRS-TM35 -projektiolla, mutta jälkikäteen mietittynä paremman kuvan olisi saanut sillä, että esitys olisi ollut vertailuprojektiolla, jolloin karttojen vertailussa erot olisivat olleet selkeämpiä huomata.

Ensimmäinen projektio, josta tein kartan, oli Mercator (Kuva 1). Tässä projektiossa pinta-ala vääristyy merkittävästi varsinkin suhteellisen lähellä napoja sijaitsevilla alueilla, joihin Suomi lukeutuu. Kartasta voidaan huomata, että kaikkein pohjoisimpien kuntien pinta-ala on jopa kahdeksankertainen ETRS-TM35 -projektioon verrattuna. Etelässä Mercator-projektion esittämä pinta-ala on pienimmillään nelinkertainen. Pinta-alan vääristymä kasvaa siis Suomen alueella etelästä pohjoiseen mentäessä yli kaksinkertaiseksi.

Toiseksi projektioksi valitsin Robinson-projektion (Kuva 2). Robinson-projektio on eräänlainen kompromissi siinä mielessä, että siinä vääristyvät sekä pinta-ala että muodot, mutta molemmissa vääristymät ovat suhteellisen pieniä. Tämä on huomattavissa kartassa, jossa vääristymät ovat 1,2-1,4 -kertaisia verrattuna Mercatorin 4-8 kertaisiin vääristymiin. Kuitenkin tässäkin projektiossa Suomi esitetään todellista kokoaan suurempana ja vääristymä kasvaa pohjoiseen mentäessä.

Kolmanneksi projektioksi valitsin Equal Earth Greenwich -projektion, joka perustuu Robinson-projektioon, mutta pyrkii pitämään alueet oikeankokoisina (Kuva 3). Kokoerot ovat siis hyvin pieniä verrattuna ETRS-TM35 -projektioon. Toisin kuin kahdessa muussa vertailuprojektiossa, Equal Earth -projektiossa Suomi esitetään hieman ETRS-TM35 projektiota pienempänä. Vääristymät eivät jakaudu yhtä tasaisesti kuin kahdessa muussa projektiossa. Ensivilkaisulla vääristymä näyttää kaikista suurimmalta länteen päin mentäessä, mutta itäisessä Lapissa sijaitseva Savukoski on manner-Suomen vääristynein kunta. Samoin vääristymä näyttää pienenevän kaakkoiseen mentäessä, mutta vääristymät ovat kaikkein pienimpiä pohjoisen Utsjoella, vaikka sen naapurikunnissa vääristymät ovat suhteellisen suuria. Vääristymien logiikkaa on vaikea ymmärtää, mutta ne ovat suhteessa toisiinsa ja ETRS-TM35 -projektioon häviävän pieniä.

Mirva Kanerva valitsi blogissaan (2024) pinta-alavertailukarttaansa Azimuthal Equidistant -projektion. Tässä projektiossa kiinnostavaa on se, että pinta-ala vääristyy lounais-koillis -suunnassa siten, että lounais-Suomessa vääristymät ovat pienimmät ja koillis-Lapissa suurimmat. Vääristymän vaihtelu ei ole kuitenkaan kovin suurta, välillä 1,2-1,3 verrattuna ETRS-TM35 -projektioon.

Lähteet:

Mirva Kanerva, 2024. Mirvan blogi: Toinen kurssikerta. (Toinen kurssikerta 23.1.2024 – Mirvan blogi (helsinki.fi)) Viitattu 6.2.2024.