University of Helsinki
Ensimmäisessä tehtävässä käsiteltävänä oli Afrikan valtioiden kartta-aineisto. Tässä aineistossa jokainen saari tai muuten erillinen alue oli attribuuttitaulussa omana rivinään. Nämä alueet yhdistettiin toisiinsa Dissolve-työkalun avulla maan nimen perusteella. Lisäaineistoina käytössä oli öljyesiintymät alueina sekä timanttiesiintymät ja konfliktit pisteinä. Tarkoituksena oli vertailla raaka-aine -esiintymien ja konfliktien välistä suhdetta. Monien maiden osalta oli huomattavissa, että konfliktien ja esiintymien välillä oli päällekkäisyyksiä. Kuitenkin eniten konflikteja oli Etiopiassa, jossa esiintymiä oli melko vähän. Lisäksi esimerkiksi Libyaan ei ollut merkitty yhtään konfliktia, vaikka siellä on viime vuosikymmenellä ollut hyvin levotonta. Aineisto siis lienee melko vanhaa. Minulla ei enää ole projektitiedostoa, joten en saa karttaa tähän blogitekstiin. Sampo Väätäjä teki aineistosta kartan, jossa valtioille on merkitty niiden vuosien määrä, joina konflikteja on ollut. Kartta on mielestäni erittäin kiinnostava ja osoittaa, kuinka pistemäisten aineistojen perusteella voi myös tehdä lukuihin perustuvia teemakarttoja.
Toinen kurssikerralla tekemäni kartta perustuu aineistoon Suomen valuma-alueista. Tilastoluvut tuotiin Excel-taulukosta .csv-muodossa QGISiin, mutta aluejako oli valmiina projektitiedostona. Tilastojen pohjalta laskettiin keskiylivirtaaman ja keskialivirtaaman eli tulvahuipun ja kuivimman kauden keskiarvon välinen suhde. Tämän pohjalta valuma-alueille saadaan tulva-indeksi. Tulvaindeksin lisäksi valuma-alueille merkittiin ympyrädiagrammein aineistossa ollut järvisyysprosentti. Ympyrädiagrammin koko on suhteessa itse valuma-alueen kokoon. Taulukoiden siirtämisessä tapahtui virhe, jonka takia en saanut valuma-alueiden, joiden nimissä on ä- ja ö-kirjaimia, tilastoja karttaan. Tämän vuoksi kartta jää hieman puutteelliseksi, mutta mukana ovat kaikki suurimmat valuma-alueet. Lisäksi olisin voinut muuttaa järvisyyttä kuvaavat ympyrädiagrammit läpinäkyviksi, jotta niiden taakse peittyvien valuma-alueiden tulva-indeksi olisi näkynyt. Lisäksi ympyrädiagrammit olisivat ehkä voineet olla samankokoisia, jotta ne eivät menisi toistensa päälle. Kartasta voidaan kuitenkin huomata, että rannikon pienillä valuma-alueilla tulvaindeksi näyttää olevan kauas sisämaahan ulottuvia valuma-alueita suurempi. Vastaavasti järvisyys on suurempi kauas sisämaahan ja Järvi-Suomeen ulottuvilla valuma-alueilla.
Opin kurssikerralla yhdistämään alueita sekä muuttamaan Excel-tiedoston .csv-muotoon ja siirtämään sen QGISiin. Lisäksi mietin kartan selkeyttä ja luettavuutta, ja tulevaisuudessa kiinnitän tähän enemmän huomiota.
Lähteet
Sampo Väätäjä, 2024: Kolmas kurssikerta (30.1.2024) (https://blogs.helsinki.fi/vsampo/2024/02/02/kolmas-kurssikerta-30-1-2024/) Viitattu 20.2.2024.