mcheiska’s blog

27.2.2023

 

Yliopistolla tein kartan työttömien osuudesta korkeakoulutettujen kesken. Alueita minulla oli useampi, kun käytin Helsingin kaupungin postinumeroalueita. Karttapohjan löysin Helsingin kaupungin sivuilta, jonka sain tuotua QGIS:iin WFS tietona. Sen lisäksi löysin Helsingin kaupungin työttömien ja korkeakoulutettujen osuudet postinumeroittain, jotka muokkasin excelissä sopivaksi taulukoksi. 

 

QGIS:ssä homma sujui suhteellisen nopeasti alun vaikeuden jälkeen, kun olin lisäämässä dataa ja postinumeroalueista poistui ensimmäiset nollat. Sen jälkeen käytin JOIN komentoa, jonka avulla sain liitettyä attribuutti tietoa toiseen taulukkoon. Tämän jälkeen käytin field calculatoria.

Kartassa Suomi näkyy mustana ja Helsingin postinumeroalueet näkyvät väritettyinä. Kartta on koropleettikartta. Karttaan lisäsin lopussa mittakaavan, pohjoisnuolen ja Legendan. 

20.2.2023

 

Harjoituskerran alussa lähdimme kiertelemään Kumpulan kampuksen lähialueita ja arvioimaan viiden eri omavalintaisen alueen turvallisuutta ja viihtyvyyttä. Käytimme apuna Epicollect 5 sovellusta, joka toimii paikannuksen avulla ja sovelluksessa arvioimme kohteen. Palattuamme takaisin luokkaan oli vastauksia noin 100. Siitä teimme interpolointi kartan turvattomuuden mukaan.

Kartalla näkyvät tummanpunaiset alueet ovat turvattomia alueita ja sijoittuvat suuren autotien jalankulkijoiden ylitys paikkoihin. Siniset alueet ovat taas todettu turvallisiksi.

 

Sen lisäksi teimme eri karttoja hasardeista. Maanjäristyksiä, tulivuoria ja meteoriitteja. Ensimmäisessä kartassa näkyy Maapallon tulivuoret ja maanjäristykset, jotka ovat yli 5.5 magnitudia. 

Kartasta huomaa sen, että suurin osa maanjäristyksistä ja tulivuorista on mannerlaattojen reunoissa, jossa mannerlaatat ovat kontaktissa muiden mannerlaattojen kanssa, joko erkaantumassa tai törmäämässä, millä on merkitystä maanjäristysten ja tulivuorten kannalta.

 

Toinen kartta kuvaa kanssa tulivuoria, yli 5,5 magnitudin maanjäristykset sekä meteoriittien osumisen maapalloon vihreällä värillä.

Kolmas kartta on maanjäristys kartta, joka näyttää kaikki yli 5,5 magnitudin maanjäristykset, mutta alle 8 magnitudin järistykset punaisena pisteenä. Yli 8 magnitudin maanjäristykset näkyvät mustana pisteenä, jolla on valkoiset reunat. Data on vuoden 2000 alusta aina nykyaikaan.

Kartasta näkee, kuinka suuria yli 8 magnitudin järistyksiä on vähän, kun verrataan niitä muihin järistyksiin. Yhteensä yli 8 magnitudin maanjäristyksiä on 27. 

13.2.2023

 

Yliopistolla teimme harjoitusta suhteellisen itsenäisesti. Sain itse valmiiksi itsenäistehtävä 1. Aluksi siirsin QGIS sovellukseen kaikki tarvittavat tiedot ja aloin piirtämään Malmin lentokentän kiitoteitä, jonka jälkeen tein niille bufferialueet, jotta näkisin kuinka moni ihminen asuu bufferialueen sisällä. 

Kartalla olevat pisteet ovat rakennuksia, jotka ovat asuttuja. Punaiset viivat kartan keskellä ovat Malmin lentokentän kiitoradat. Ensimmäinen neonvihreä on 1 kilometrin bufferialue. Violetti alue on taas 2 kilometrin bufferialue. 1 kilometrin alueella asuu 8903 henkeä. 2 kilometrin alueella asuu taas 58 905 ihmistä. 

 

GIS työskentely on mielestäni hauskaa puuhaa, joka vaatii kuitenkin harjoittelua, jotta sitä pystyy tekemään. Eteen on tullut ja tulee jatkossa varmasti ongelmatilanteita. Itse olen pyrkinyt katsomaan apuvideoita ja lukemaan eri juttuja QGIS sovelluksesta ongelman ollessa edessä. Olen todennut sen hyväksi tavaksi harjoitella QGIS:n käyttöä. QGIS:n kanssa mikään ei ole vielä hallussa 100 prosenttisesti, joten tarvitsisin harjoitusta vielä jokaisessa osa-alueessa. 

 

Puskurivyöhykkeitä voi käyttää useaan eri tarkoitukseen. Tällaisia tarkoituksia voi vaikka olla vaikutusalueet, esimerkiksi metroaseman vaikutusalueet tai juna-asemien vaikutusalueet.

 

QGIS:n avulla pystyy tekemään paljon erilaisia karttoja eri ongelmiin, voidaan selvittää, että minne olisi hyvä sijoittaa paloasema tai voidaan tehdä teemakarttoja. Ohjelmaa käyttäessä pitää olla oikeanlaista dataa, jotta sovellusta voidaan käyttää sen päätarkoitukseen.

6.2.2023

Tunnilla aloitimme tekemään pääkaupunkiseudun kunnista Helsingistä, Espoosta, Kauniaisista ja Vantaasta ruudukon. Siitä keräsimme datan grid-tietokantaan. Tein lopulta kartan, joka kertoo ruotsinkielisten osuuksista muunkielisten osuuksiin pääkaupunkiseudun kunnissa. 

Kartasta näkee, miten tummemmilla alueilla on enemmän ruotsinkielisiä, kun verrataan muunkielisiin. Karttaan voisi lisätä selvemmin eri kuntien nimet ja rajat, sekä mahdollisesti merkitä jotenkin kaupunginosittain. Kartasta on suhteellisen hankalaa tarkastella tarkasti, missä kohti mikäkin ruudukko on. Ruututeemakartalla on hyvä kertoa absoluuttisia lukuja, sillä kaikki vertautuu ruudun neliökokoon. 

Karttani ei ole onnistunut täydellisesti, koska siitä on hankala tulkita eri kaupunginosia ja sitä mitä yksi ruutu kuvaa. 

30.1.2023

 

Kolmannella harjoituskerralla käytiin läpi QGIS:sä eri tasojen yhdistämistä samaan attribuuttiin. Sen lisäksi käytiin läpi myös samannimisten attribuuttien yhdistämistä keskenään, jotta saataisiin yhteinen tieto esimerkiksi valtion pinta-alasta. Esimerkiksi siten, että on kaksi Egypti kohtaa ja ne yhdistettiin yhdeksi. 

 

Sen lisäksi kävimme ja teimme Afrikan kartan, johon oli liitetty tietoja Afrikan valtioista, kuten timanttikaivoksista, öljykentistä ja konflikteista. Yhdistimme kaikki tiedot yhteen attribuuttitaulukkoon, josta näimme ja pystyimme päättelemään konfliktien laajuuden ja keston sekä mahdollisen osasyyn timanttikaivosten ja öljykenttien kanssa.

Harjoituskerralla en ehtinyt kunnolla aloittamaan uutta työtä Suomen tulvaindeksikartasta, joten se jäi kotiin.

 

5.2.2023

 

Kotona kolmannen harjoituskerran jälkeen aloin tekemään tulvaindeksikarttaa. Kartan tekemisessä ei ollut suurempia ongelmia, mutta katsoin silti muutaman opetusvideon viime harjoituskerran aiheista, jotta asiat palaisivat paremmin mieleen. 

 

Avasin QGIS projektin ja liitin attribuutit yhteen taulukkoon. Ja aloin laskemaan tulvaindeklsiä. Sen jälkeen liitin excel tiedoston QGIS ohjelmaan, kun sain muutettua tiedoston oikeaan muotoon. Sen jälkeen tein saman homman ja liitin sen attribuuttitaulukkoon. 

 

Tämän toimenpiteen jälkeen tein koropleettikartan, jossa oli hieman ongelmia, kun en muistanut mistä se saadaan tehtyä. Mutta loppujen lopuksi onnistui sekin. 

Kotona tehty kartta tulvainekseistä valuma-alueittain. Laitoin karttaan 6 eri luokkaa, jotta kartassa olisi enemmän informaatiota, mutta ei liikaa, jotta sitä olisi liian hankala lukea. 

 

Kartasta voi tulkita, että millä valuma-alueilla on korkea tulvaindeksi, esimerkiksi rannikkoalueilla, kuten Pohjanmaalla on korkea tulvaindeksi. 

 

 

 

 

 

 

23.1.2023

Tänään harjoittelimme opetustuntien aikana QGIS:n käyttöä lisää. Alussa harjoittelimme hieman erityyppisten datojen laittamista QGIS ohjelmaan, kuten rajapintoja, jonka jälkeen siirryimme tarkastelemaan eri projektioita ja niiden vaikutuksia. 

 

Tunnilla saatiin aikaan Suomen kartta, josta selvisi vääristymä eri värisävyillä, mitä pohjoisemmaksi mentiin. Sen jälkeen sai itse kokeilla eri projektioita ja katsoa miten se muuttaa karttaa. Itsellä tuli hankaluuksia tämän kanssa sillä poistin jotenkin kaikki attribuuttitiedot. Tämä siis vaatii vielä harjoitusta lisää.

 

29.1.2023

 

Kotona aloin tekemään QGIS:llä eri mittauksia projektioista. Ensimmäisissä mittauksissani tein pinta-ala mittauksia Pohjois-Suomessa viiden eri karttaprojektion kanssa. Tulokset olivat hyvin samantyyppisiä näissä mittauksissa. Kokosin niistä tämänkaltaisen taulukon. 

 

Seuraavaksi tein mittaustyön länsi-itä suunnassa noin Oulun kohdalta Raatteentielle Venäjän ja Suomen rajalle. Myös tässä tulokset olivat hyvin samankaltaisia ja ne heittivät metreillä.

Tämän viikon työ oli hyvin mielenkiintoinen ja odotan innolla tulevaa.

16.1.2023

 

Hei!

 

Alkoi kurssi nimeltä Geoinformatiikan menetelmät 1. Kurssin ensimmäisellä päivällä 4h harjoituksen aikana harjoittelimme käyttämään QGIS sovellusta. Sovellus on hyvin monipuolinen. 

 

4 tunnissa saatiin aikaan kartta, joka kuvaa valtioiden typpipäästöjä Itämereen. Karttaa tehdessä annoimme valtioille, jotka ovat Itämeren alueella punaisen värisävyn ja lopuille valtioille, jotka eivät omista rantaviivaa Itämerellä vihertävän sävyn. Sen lisäksi lisäsimme karttaan Itämeren syvyyskäyrät sekä järvet. Karttaa tehdessä jouduimme myös muuttamaan absoluuttiset päästöluvut suhteellisiksi luvuiksi, jotta saatiin karttaan halutut informaatiot. 

 

Kuva tehdystä kartasta.

22.1.2023 

 

Sunnuntaina aloitin tekemään ensimmäisen harjoituskerran toista tehtävää. Kartta tehtiin koropleettikarttana, siten että alueet oli jaettu Suomen kunnittain. Valitsin karttani teemaksi “Suomen kunnat, joissa ruotsinkieliset ovat yli promillen väestöstä” 

Koropleettikartta

 

Kartasta näkee selkeästi, että ruotsinkieliset ovat jakautuneet Suomen länsi- ja etelärannikolle. 

 

Kartan tekeminen QGIS ohjelmalla ei ollut kovin yksinkertaista useamman päivän jälkeen, kun asioita oli päässyt hieman unohtumaan. Sai taas muistella ja testailla asioita, kunnes tärppäsi. Loppujen lopuksi homma sujui suhteellisen hyvin ja kartan tekeminen oli ihan mukavaa.