Month: February 2023

13.2.2023

 

Yliopistolla teimme harjoitusta suhteellisen itsenäisesti. Sain itse valmiiksi itsenäistehtävä 1. Aluksi siirsin QGIS sovellukseen kaikki tarvittavat tiedot ja aloin piirtämään Malmin lentokentän kiitoteitä, jonka jälkeen tein niille bufferialueet, jotta näkisin kuinka moni ihminen asuu bufferialueen sisällä. 

Kartalla olevat pisteet ovat rakennuksia, jotka ovat asuttuja. Punaiset viivat kartan keskellä ovat Malmin lentokentän kiitoradat. Ensimmäinen neonvihreä on 1 kilometrin bufferialue. Violetti alue on taas 2 kilometrin bufferialue. 1 kilometrin alueella asuu 8903 henkeä. 2 kilometrin alueella asuu taas 58 905 ihmistä. 

 

GIS työskentely on mielestäni hauskaa puuhaa, joka vaatii kuitenkin harjoittelua, jotta sitä pystyy tekemään. Eteen on tullut ja tulee jatkossa varmasti ongelmatilanteita. Itse olen pyrkinyt katsomaan apuvideoita ja lukemaan eri juttuja QGIS sovelluksesta ongelman ollessa edessä. Olen todennut sen hyväksi tavaksi harjoitella QGIS:n käyttöä. QGIS:n kanssa mikään ei ole vielä hallussa 100 prosenttisesti, joten tarvitsisin harjoitusta vielä jokaisessa osa-alueessa. 

 

Puskurivyöhykkeitä voi käyttää useaan eri tarkoitukseen. Tällaisia tarkoituksia voi vaikka olla vaikutusalueet, esimerkiksi metroaseman vaikutusalueet tai juna-asemien vaikutusalueet.

 

QGIS:n avulla pystyy tekemään paljon erilaisia karttoja eri ongelmiin, voidaan selvittää, että minne olisi hyvä sijoittaa paloasema tai voidaan tehdä teemakarttoja. Ohjelmaa käyttäessä pitää olla oikeanlaista dataa, jotta sovellusta voidaan käyttää sen päätarkoitukseen.

6.2.2023

Tunnilla aloitimme tekemään pääkaupunkiseudun kunnista Helsingistä, Espoosta, Kauniaisista ja Vantaasta ruudukon. Siitä keräsimme datan grid-tietokantaan. Tein lopulta kartan, joka kertoo ruotsinkielisten osuuksista muunkielisten osuuksiin pääkaupunkiseudun kunnissa. 

Kartasta näkee, miten tummemmilla alueilla on enemmän ruotsinkielisiä, kun verrataan muunkielisiin. Karttaan voisi lisätä selvemmin eri kuntien nimet ja rajat, sekä mahdollisesti merkitä jotenkin kaupunginosittain. Kartasta on suhteellisen hankalaa tarkastella tarkasti, missä kohti mikäkin ruudukko on. Ruututeemakartalla on hyvä kertoa absoluuttisia lukuja, sillä kaikki vertautuu ruudun neliökokoon. 

Karttani ei ole onnistunut täydellisesti, koska siitä on hankala tulkita eri kaupunginosia ja sitä mitä yksi ruutu kuvaa. 

30.1.2023

 

Kolmannella harjoituskerralla käytiin läpi QGIS:sä eri tasojen yhdistämistä samaan attribuuttiin. Sen lisäksi käytiin läpi myös samannimisten attribuuttien yhdistämistä keskenään, jotta saataisiin yhteinen tieto esimerkiksi valtion pinta-alasta. Esimerkiksi siten, että on kaksi Egypti kohtaa ja ne yhdistettiin yhdeksi. 

 

Sen lisäksi kävimme ja teimme Afrikan kartan, johon oli liitetty tietoja Afrikan valtioista, kuten timanttikaivoksista, öljykentistä ja konflikteista. Yhdistimme kaikki tiedot yhteen attribuuttitaulukkoon, josta näimme ja pystyimme päättelemään konfliktien laajuuden ja keston sekä mahdollisen osasyyn timanttikaivosten ja öljykenttien kanssa.

Harjoituskerralla en ehtinyt kunnolla aloittamaan uutta työtä Suomen tulvaindeksikartasta, joten se jäi kotiin.

 

5.2.2023

 

Kotona kolmannen harjoituskerran jälkeen aloin tekemään tulvaindeksikarttaa. Kartan tekemisessä ei ollut suurempia ongelmia, mutta katsoin silti muutaman opetusvideon viime harjoituskerran aiheista, jotta asiat palaisivat paremmin mieleen. 

 

Avasin QGIS projektin ja liitin attribuutit yhteen taulukkoon. Ja aloin laskemaan tulvaindeklsiä. Sen jälkeen liitin excel tiedoston QGIS ohjelmaan, kun sain muutettua tiedoston oikeaan muotoon. Sen jälkeen tein saman homman ja liitin sen attribuuttitaulukkoon. 

 

Tämän toimenpiteen jälkeen tein koropleettikartan, jossa oli hieman ongelmia, kun en muistanut mistä se saadaan tehtyä. Mutta loppujen lopuksi onnistui sekin. 

Kotona tehty kartta tulvainekseistä valuma-alueittain. Laitoin karttaan 6 eri luokkaa, jotta kartassa olisi enemmän informaatiota, mutta ei liikaa, jotta sitä olisi liian hankala lukea. 

 

Kartasta voi tulkita, että millä valuma-alueilla on korkea tulvaindeksi, esimerkiksi rannikkoalueilla, kuten Pohjanmaalla on korkea tulvaindeksi.