Categories
Uncategorized

Viikko 4

Ruututietoa

Aloitimme kurssikerran tutustumalla ruutuaineiston tuottamiseen tehtävällä, jossa pääkaupunkiseudun asutustietoa sisältävää pistemuotoista aineistoa yhdistettiin itse muotoiltuun ruudukkoon. Pohjalla toimi pk-seudun pistetietokanta, joka sisälsi tietoa kaikista rakennuksista, joissa asuu vähintään yksi ihminen. Tietoa yhdistelemällä ja ominaisuustietotaulukkoa hieman supistamalla saatiin lopputuloksena ruututietoa, joka sisälsi tietoa ruudun alueella asuvan väestön kokonaismäärästä, sekä muun muassa ruotsinkielisten, muunkielisten ja ulkomaan kansalaisten määrästä.

Alla olevassa kartassa (kuva 1) näkyy kurssikerran aikaansaannos ruotsinkielisen väestön absoluuttisista määristä pääkaupunkiseudun alueella. Kartasta huomataan, että eniten ruotsinkielisiä on keskustan alueella ja sen läheisyydessä. Karttaa tarkastellessa täytyy kuitenkin muistaa, että näillä alueilla on myös tihein asutus. Mikäli tarkoituksena on välittää yksinkertaisesti tietoa siitä, millä alueilla ruotsinkielisiä on eniten, onnistuu kartta siinä melko hyvin. Koska kartasta ei ilmene mitään muuta väestötietoa (esimerkiksi asukastiheyttä tai kokonaisväestön määrää), ei kartan avulla onnistuta kuitenkaan tekemään suurempia johtopäätöksiä asiasta.

Kuva 1. Ruotsinkielisten asukkaiden määrä 1 km2 ruuduissa pääkaupunkiseudulla.

Tarkastelin myös ulkomaan kansalaisten suhteellista määrää, eli sitä, millä alueilla asuu eniten ulkomaan kansalaisia alueen kokonaisasukasmäärään nähden. Sain tämän tiedon laskutoimituksella: ulkomaan kansalaiset x 100 / asukkaiden kokonaismäärä. Alla olevasta kartasta (kuva 2) nähdään, että eniten ulkomaan kansalaisia suhteessa muuhun väestöön on etenkin Itä-Helsingissä, Leppävaara-Kannelmäki akselilla, Vantaan Koivukylän alueella, sekä yksittäisissä ruuduissa ympäri pääkaupunkiseutua. Helsingin keskustan alueella ja sen lähistöllä ulkomaan kansalaisten osuus on selvästi pienempi, kuin kauempana keskustasta. Kartan luettavuutta olisi ehdottomasti parantanut se, jos kartassa olisi ollut näkyvissä paikannimet, sekä vaikkapa suurimmat keskukset, valtatiet ja raidelinjat. Näin kartta olisi ollut jo itsessään havainnollisempi ja lisäksi sen avulla olisi pystynyt tekemään monipuolisempaa päättelyä väestön sijoittumiseen liittyen.

Kuva 2. Ulkomaan kansalaisten osuus (%) kokonaisväestöstä 1 km2 ruuduissa pääkaupunkiseudulla.

Kävin jälkeenpäin tutkiskelemassa myös muiden kurssilaisten aikaansaannoksia, ja huomasinkin, että samasta aineistosta oli saatu aikaiseksi todella mielenkiintoisia karttoja. Mieleen jäivät muun muassa Sannan rakennusten käyttöönottovuosien mediaaneja kuvaava kartta, Ronin vanhimpia kiinteistöjä esittävä kartta, sekä Annikan hienosti visualisoidut, muunkielisten osuutta ja asukkaiden keski-ikää esittävät kartat.

Rastereita ja oman tietokannan luontia

Kurssikerran toisella puoliskolla harjoiteltiin erilaisen rasteritiedon yhdistämistä, rasteriaineistoille soveltuvien työkalujen käyttöä, sekä rasterianalyysejä. Aineistona käytettiin muun muassa Pornaisten seudun peruskarttalehteä, sekä korkeusmalliaineistoa. Aluksi neljä rasterimuotoista korkeusaineistoa yhdistettiin yhdeksi virtual raster -työkalun avulla. Virtuaalirasterin tarkkuutta valitessa oli kolme vaihtoehtoa; highest, lowest ja average. Käytimme harjoituksessa averagea, mutta esimerkiksi korkeinta resoluutiota käyttämällä olisi kartasta saanut erityisen tarkan. Teimme myös rasterimuotoiselle maanpinnan korkeuseroja kuvailevalle aineistolle hillshade-analyysin, jonka lopputuloksena syntyi rinnevarjostuskartta. Hillshade-karttatason läpinäkyvyyttä ja asetuksia säätämällä saatiin näkyviin myös alla oleva peruskarttalehti, jolloin pinnanmuotoja pystyi tarkastelemaan yhdessä karttakohteiden kanssa. Alla olevassa kuvassa (kuva 3) on näkyvissä, kuinka virtual-taso muuttui hillshade-analyysin seurauksena. Karttalehteen lisättiin myös vektorimuotoiset korkeuskäyrät contour-työkalun avulla. Korkeuskäyrät olivat ehkä turhankin yksityiskohtaisia ja niitä ei sellaisenaan olisi kannattanut esimerkiksi maastokartassa käyttää. Yleistetympiä korkeuskäyriä olisi ollut mahdollista saada valitsemalla virtuaalirasterin tarkkuudeksi alhaisin mahdollinen.

Kuva 3. Vasemmalla virtual-taso ja oikealla hillshade-analyysin tuloksena syntynyt rinnevarjostus-taso.

Olin itse aika hämmästynyt, miten paljon rasterimuotoista karttaa pystyikään muokkaamaan ohjelman avulla ja miten paljon erilaisia työkaluja ja analyysejä tähän löytyi. Kurssikerralla yhdessä tehtyjen analyysien lisäksi kokeilin tehdä myös viewshed-analyysiä, jonka tarkoituksena oli käsittääkseni näyttää ne alueet halutulta etäisyydeltä, jotka kartalle asetetusta pisteestä tietyllä katselukorkeudella näkyisivät. Analyysin tekeminen kuitenkin kaatoi koko QGIS:sin, mikä tosin saattoi johtua myös analyysiin asettamistani valinnoista, joita naputtelin tietämättä tarkkaan, mitä olin tekemässä.

Lopuksi loimme Pornaisten rasterimuotoisen peruskartan pohjalta itse kaksi vektoritietokantaa, johon tallensimme määritellyn alueen tiet viivamuotoisina kohteina ja asutusrakennukset pisteinä. Kohteet piirrettiin manuaalisesti kartalle ja sitten tallennettiin omiksi tietokannoikseen, joita tultaisiin hyödyntämään seuraavalla viikolla. Ajattelin aluksi varsinkin rakennusten merkitsemisen olevan todella työlästä ja aikaa vievää, mutta loppujen lopuksi naputtelu sujuikin melko nopeasti.

Lopputerkut

Tällä viikolla käsiteltiin monipuolisesti erilaisia aineistoja ja opittiin monenlaisen tiedon käsittelyä, sekä uusien työkalujen ja analyysimenetelmien käyttöä QGIS:sä. Odotan jännityksellä ensi viikkoa, sillä meidän käskettiin valmistautua henkisesti rankkaan kurssikertaan.  Olen samaan aikaan kuitenkin innoissani, sillä itsenäinen tekeminen ja ajattelutyö on paras tapa sisäistää asioita, oppia soveltamaan jo opittua tietoa, sekä hahmottaa kokonaisuuksia.

Lähteet:

Innanen, A. 11.2.2021. Harjoitus 4: Väestöteemakartta ruutuaineistosta. Viitattu 1.3.2021.<https://blogs.helsinki.fi/anninnan/2021/02/11/harjoitus-4-vaestoteemakartta-ruutuaineistosta/>

Korpi, S. 15.2.2021. Oma ruutuaineisto (vk4). Viitattu 1.3.2021.<https://blogs.helsinki.fi/sakorpi/>

Kurvi, R. 12.2.2021. Neljäs kurssikerta 12.2.2021. Viitattu 1.3.2021.<https://blogs.helsinki.fi/ronikurv/>

Leave a Reply

Your email address will not be published.