Categories
Uncategorized

Viikko 7

Oman kartan tekoa

Noniin, viimeinen kurssiviikko! Tällä kurssikerralla tarkoituksena oli etsiä itse tietoa ja tehdä valitsemiensa aineistojen pohjalta vapaavalintainen karttaesitys. Minulla kesti todella pitkään päättää, mistä alueesta ja millaista tietoa sisältävän kartan haluaisin tehdä. Päädyin tekemään karttani tehtävänannon esimerkkiä 3 mukaillen, mikä osoittautuikin mielenkiintoiseksi, mutta haasteelliseksi projektiksi. Valitsin kohteeksi karttalehden numero V4142R, joka sijoittuu Pohjois-Suomeen, Enontekiön kaakkoispuolelle. Tarkoituksena oli tehdä kartta, joka kuvaisi alueen erityispiirteitä sopivan tarkasti, jotta alueesta olisi mahdollista saada yleiskäsitys. Koska kartan alueella sijaitsee osa kansallispuistoa, halusin kartan olevan hyödynnettävissä myös retkeilyssä.

Aloitin projektin lataamalla Paitulista Maanmittauslaitoksen tuottaman maastotietokannan (shapefile) ja korkeusmallin (tiff). Tehtävänannossa varoiteltiin maastotietokannan olevan iso, ja sitä se todellakin oli. Säikähdin jopa aluksi QGIS:n näytölle avautuvaa näkymää (kuva 1), sillä kartasta ei saanut mitään selkoa.

Kuva 1. Ensisilmäys aineistoon.

Karttatasoja oli runsaasti ja niitä ei ollut nimetty järkevästi, toisin kuin kurssin aiemmissa harjoitustehtävissä yleensä on ollut. Kun klikkailin auki tasojen ominaisuustietotaulukoita, en saanut aluksi niistäkään mitään selkoa, sillä kohteilla ei ollut nimiä, vaan ne oli merkitty koodeilla. Lähdin liikkeelle siitä, että avasin toiselle näytölle Maanmittauslaitoksen tuottaman PDF tiedoston, joka sisälsi tietoa maastotietokohteista ja koodit, joilla kohteet aineistossa esitettiin. Sitten aloin käymään aineistoa taso tasolta läpi ja yritin parhaani mukaan löytää karttakohteille selityksiä. Tätä tehdessä nimesin tasoja ja erottelin kustakin tietokannasta haluamiani kohteita omiksi tasoikseen. Select features by value -valintatyökalu oli tässä kovassa käytössä.

Otin mukaan myös korkeusmallin, jonka yhdistin yhdeksi rasteritasoksi build virtual raster -työkalun avulla. Sen pohjalta tein hillshade-analyysin, joka tuotti rinnevarjostus-tason. Kokeilin myös sitä, miten maastotietokannan korkeuskäyrät vastasivat hillshade-analyysin avulla saatuja pinnanmuotoja (kuva 2).

Kuva 2. Korkeuskäyrät ja hillshade analyysin avulla saatu rinnevarjostus.

Kun aineisto alkoi selkeytyä ja korkeusmalli oli testattu, aloin valitsemaan kartalla esitettäviä kohteita ja visualisoimaan niitä havainnollistavin värein ja symbolein. Kohteita valitessa halusin pitää kartalla näkyvien kohteiden määrän maltillisena, jotta kartta pysyisi selkeänä. Esitettävät kohteet valikoituivat lähinnä kartan käyttötarkoituksen mukaan ja siksi kartta korostaa mm. vesistöjä, polkuja, autiotupia ja suotyyppejä. Legendaa silmällä pitäen yhdistelin hieman joitakin kohteita (kuten puuttomat ja puulliset suot), jotta karttamerkkejä ei tulisi kymmeniä erilaisia. Myös nimistöön valitsin kohteita rajoitetusti ja nimesin ainoastaan suurimmat vaarat ja järvet. Alla valmis kartta (kuva 3).

Kuva 3. Kartta Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueesta. Lähde: Maanmittauslaitos.

Kokeilin lisäksi myös viewshed-analyysiä, jota olin jo muutama viikko sitten yrittänyt, mutta huonolla menestyksellä. Selvisi, etten ollut edelliskerralla tajunnut asettaa pistettä, josta katsominen tapahtuu, joten ei ihmekään, etten sitä silloin saanut tehtyä. Tällä kertaa valitsin kartta-alueeltani kolme pistettä, joissa ympäristöä tarkkailtiin 2 m korkeudelta. Analyysin tuloksena kartta näyttää ne vähintään 1 m korkuiset kohteet, jotka katsoja näkee ympyrän keskellä seisoessa (kuva 4).

Kuva 4. Viewshed analyysin tuloksia.

Karttojen tulkintaa ja oman oppimisen arviointia

Kartan tekeminen osoittautui melko työlääksi prosessiksi, mikä johtui lähinnä suuresta aineistosta ja kohteiden valintaprosessista. Olen kuitenkin melko tyytyväinen karttaan, sillä se esittää erileiset kohteet selkeästi ja sen avulla on mahdollista saada hyvä käsitys alueesta. Kartta tuo mukavan huomaamattomasti esiin myös alueen korkeusvaihteluita. Koska karttaan on merkitty polkuverkosto ja autiotuvat, olisi sitä mahdollista hyödyntää myös retkeilyssä. Kartan suurimmat ongelmat liittyvät legendaan ja karttakohteiden selitteisiin. Koska karttakohteita oli aineistossa todella suuri määrä, joutui mutkia vähän oikomaan suoremmiksi ja yhdistelemään esimerkiksi erityyppisiä teitä, jokia ja suoalueita. Myös legendan ja kartan otsikko jäi vähän mietityttämään, sillä en ole varma, täyttäisikö karttani oikean retkikartan kriteerit (lähinnä retkeilyyn liittyvien kohteiden määrää koskien). Itseäni jäi häiritsemään myös kansallispuiston keskellä olevat tummat rajaviivat, mutta en keksinyt, miten ne saisi pois.

Olen kurssin aikana saanut hyvää harjoitusta QGIS:n erilaisten työkalujen käyttöön, analyysien tekemiseen ja uuden tiedon laskemiseen, joten tämänkertainen tehtävä tarjosi kivaa vaihtelua. Opin tällä kerralla oikeasti perehtymään aineistoon ja ottamaan selvää esitettävän tiedon taustoista. Tehtävä aikana pääsin harjoittelemaan kohteiden esittämistä, valintaa ja nimeämistä, sekä kartan yleisilmeen luomista. Myös viewshed analyysi tuli tutummaksi.

Yhteenveto tällä viikolla opituista ja käsitellyistä asioista:
-metatiedot ja aineiston tunteminen
-yleistäminen, kohteiden valinta
-karttakohteiden luokittelu
-visualisointi
-group selection – karttatasojen ryhmittely
-select features by value – valintatyökalujen hyödyntäminen
-viewshed-analyysi
-build virtual raster -työkalu

Lopputerkut

Tämä kurssi on aiheuttanut paljon harmaita hiuksia, mutta tarjonnut sitäkin enemmän oppimisen ja oivaltamisen iloa, sekä uusia taitoja. Olen aina vähän karttanut tällaisia tietoteknistä osaamista vaativia tehtäviä, mutta kurssin myötä olen päässyt kehittymään paljon, ja jopa vähän innostunut paikkatiedosta ja karttojen tekemisestä! Itselleni myös etäopetus toimi paremmin kuin hyvin ja koin suurta hyötyä muun muassa siitä, että luentotallenteita oli mahdollista katsoa jälkikäteen ja kertailla asioita omalla ajalla. Myös blogiympäristön hyödyntäminen oli hauska erikoisuus, joka tuki omaa oppimistani. Blogeista sai vastauksia moniin ongelmiin ja oli muutenkin kivaa käydä katsomassa kanssakurssilaisten tekemiä hienoja karttoja ja hyviä analyysejä. Kaiken kaikkiaan mukavat 7 viikkoa QGIS:n ja paikkatiedon parissa! 😊

Lähteet:

Maanmittauslaitos. 2020. Maastotietokanta 1:10 000. Karttalehti V4142R.
<https://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/asiantuntevalle-kayttajalle/tuotekuvaukset/maastotietokanta-0>

Maanmittauslaitos. 2008–2020. Korkeusmalli. Karttalehdet V4142H, V4142G, V4142E, V4142F.
<https://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/asiantuntevalle-kayttajalle/tuotekuvaukset/korkeusmalli-2-m>

Maanmittauslaitos. 2018. Maanmittauslaitoksen maastotietokohteet. Viitattu: 5.3.2021.
<https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2018/03/Maastotietokohteet_0.pdf>

Leave a Reply

Your email address will not be published.