Helsingin yliopisto
Tällä kurssikerralla harjoituksia puuhasteltiin aiempaa enemmän itsenäisesti. Harjoitusten ohjeissa ei määritelty kohta kohdalta käytettäviä työkaluja ja tarvittavia työvaiheita, joten pääsin vihdoin toden teolla tunnustelemaan, kuinka hyvin kurssin tähänastiset sisällöt ovat painuneet mieleen. Oli helpottavaa huomata, että harjoitukset sujuivat hyvin; ilmeisesti ei siis ole kaikki asia mennyt toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos kuten olin pelännyt.
Piirtelyä ja bufferointia
Ensimmäisissä itsenäisissä harjoituksissa piirreltiin lentokenttien kiitoratoja ja laadittiin bufferivyöhykkeitä, sekä hyödynnettiin select by location -työkalua oikein urakalla. Yksityiskohtaisten rakennustietokantojen avulla tarkasteltiin esimerkiksi lentokenttien meluhaitta-alueilla asuvien määriä ja asukasmääriä julkisen liikenteen asemien läheisyydessä. Alla taulukossa on koottuna vastauksia harjoituksen kysymyksiin.
Buffereilla voidaan näppärästi tarkastella kaikenlaisia vaikutusalueisiin liittyviä ilmiöitä. Kaikki ilmiöt eivät tietenkään vaikuta ympäristössään yhtä symmetrisen alueellisesti kuin QGIS:in kauniin säännölliset bufferivyöhykkeet, vaan niihin vaikuttavat lukemattomat ympäristön ominaisuudet. Buffereilla voidaan kuitenkin vähintäänkin suuntaa-antavasti hahmotella esimerkiksi juuri melusaasteen kantautumista, kaikenlaisia turvavyöhykkeitä tai kuten Ronja Sonninen blogissaan kirjoitti, alueen asukaskannan ja suunnitteilla olevan kauppakeskuksen yhteensopivuutta.
Putkiremontti-indeksi
Vapaavalintaisista tehtävistä poimin projektikseni putkiremonttitalojen kartoittamisen. En ole sataprosenttisen varma, osasinko käyttää joka työvaiheessa optimaalisia työkaluja, mutta luulisin päässeeni haluttuun lopputulokseen. Erottelin aineistosta 1965–1970 rakennetut talot, joita oli yhteensä 6286, ja näistä kerrostaloja oli 1206. Kyseisissä kerrostaloissa oli asukkaita 65206, ja asuntoja 39002. Hieman päänvaivaa aiheutti rakennusten tietojen yhdistäminen pääkaupunkiseudun pienalueisiin, sillä QGIS herjasi viallisista geometriatiedoista. Nopea googlaus tarjosi taas onneksi yksityiskohtaiset ohjeet ongelman korjaamiseksi, ja sain siistittyä pienalueaineiston käsiteltävään muotoon.
Kuvassa 1 on lopputuloksena syntynyt kartta. Olisin halunnut kartalle myös tiedon alueiden kerrostalojen kokonaismäärästä, mutta ainakin lukuarvojen ja pylväiden lisääminen teki lopputuloksesta hankalasti luettavan, koska alueita on niin paljon ja osa niistä on todella pieniä. Tähän tarkoitukseen tarvittaisiin melkeinpä interaktiivinen kartta, staattinen blogikuva kun voi sisältää kovin rajallisen määrän tietoa ja olla samalla kuitenkin selkeä. Päädyin nyt esittämään kartalla siis pelkän putkiremontti-indeksin.
Yleistä QGIS-reflektointia
Oma tunne on, että olen vieläkin hädin tuskin vasta-aloittelija QGIS:in käytössä, mutta toisaalta kurssin harjoitukset ovat sujuneet melko kivuttomasti, joten osaaminen on tällä hetkellä ehkä juuri sellaisella mukavalla perustasolla kuin tässä vaiheessa voi odottaakin. Olisi tietty hirveän mukavaa, jos aina saman tien muistaisi käyttötarkoitukseen soveltuvan työkalun nimen ja kaikki toiminnot löytyisivät ruudulta käden käänteessä, mutta tällaisen vaivattomuuden saavuttamiseen ei auta muu kuin armoton kertaus ja toisto. Tähänastinen GIS-näpertely on ollut mielestäni ennen kaikkea todella hauskaa ja mielenkiintoista, ja odotan innolla tulevia haasteita. Loppuhuomiona: on ollut ilo huomata, että QGIS on sen verran laajalti käytetty ohjelmisto, että netistä kyllä löytyy lähes aina vastaus ongelmaan, kun meinaa tulla tenkkapoo.
Lähteet:
QGIS Tutorials and Tips. Handling Invalid Geometries (QGIS3). Haettu 23.2.2022 osoitteesta https://www.qgistutorials.com/en/docs/3/handling_invalid_geometries.html
Sonninen, Ronja (17.2.2022). Tiedon analysointia. Ronjan GIS-blogi. Haettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/sronja/tiedon-analysointia/