Ensimmäinen kurssikerta

Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia-kurssin ensimmäisellä kerralla oli tarkoituksena oppia perusteet Mapinfo-ohjelman käytölle. Olin aiemmin käyttänyt toimintaperiaatteeltaan hieman samankaltaisia ArcGIS- ja CorelDRAW-ohjelmia, joihin nähden Mapinfo vaikutti suhteellisen simppeliltä ja mutkattomalta. Perustoimintoja oppi käyttämään jo yhdessä opettajan kanssa tehdyn harjoitusteemakartan myötä, jonka jälkeen oli määrä tehdä vapaavalintainen teemakartta Helsinkiä tai koko Suomea koskeneen valmiin aineiston pohjalta. Itse päädyin väsäämään teemakarttani Helsingin asukastiheydestä aiheen yleisen kiinnostavuuden vuoksi ja siksi, että siitä on jo valmiiksi melko vahvoja mielikuvia joihin saatuja tuloksia voi sitten vertailla.

Helsingin asukastiheys osa-alueittain (Mapinfo 2011).

Helsingin asukastiheys osa-alueittain (Mapinfo 2011).

Valmiissa työpohjassa Helsinki oli jaettu osa-alueisiin. Luokittelutavaksi valitsin kvantiilit, jolloin jokaiseen viiteen luokkaan tuli yhtä paljon muuttujia eli tässä tapauksessa osa-alueita. Legendiä tutkimalla voi nopeasti havaita, että muuten melko tasaisen asukastiheyden Helsingissä on muutamia yksittäisiä selvästi korkeamman asukastiheyden piikkejä. Tämän näkee siitä, että ylimmän kvantiilin luokkaväli (4600-30200 asukasta/km²) on hyvinkin radikaalisti suurempi kuin neljän muun. Tässä luokassa on kuitenkin suunnilleen yhtä paljon muuttujia kuin neljässä muussakin, joten seudun asukastiheys näyttäisi painottuvan pienempiin arvoihin (alle 4600 asukasta/km²).

Itse jätin nimistön teemakartastani pois toisin kuin saman alueen työikäisen väestön määrää kartassaan käsitellyt Jaakko Huttunen (jaahuttu’s blog), sillä asukastiheyttä käsitellessä yksittäisen osa-alueen nimi ei ole kokonaisuuden kannalta niin relevantti. Lisäksi nimien lisääminen teki teemakartastani hieman sekavan, kun osa nimistä oli useamman osa-alueen päällä. Tihein asutus kohdistuu erityisesti kantakapunkiin, joka on yhtenäisin tiheän asutuksen keskittymä ja jossa sijaitevat kaikki korkeimman asutustiheyden osa-alueet; toisin sanoen kaikki yli 10000 asukasta/km² kattavat muuttujat. Sen lisäksi itä-Helsingissä Kontulan ja Vuosaaren tienoilla sekä länsi-Helsingissä Haagassa ja Kannelmäessä on suhteellisen tiheää asutusta. Päärataa seurailee myös hieman keskimääräistä tiheämpää asutusta Pasilasta aina Tapulikaupunkiin saakka. Pienin asukastiheys kohdistuu koillisnurkan osa-alueille ja yksittäisiin teollisuus- ja liikekeskuksiin. Muilla osa-alueilla asukastiheys vaihtelee melko satunnaisen oloisesti keskimmäisten kolmen kvantiilin välillä.

Luokittelutapaa ei ollut kovin helppo valita, sillä muutamien yksittäisten korkeiden asukastiheysarvojen vuoksi jakaumasta tulee auttamatta melkoisen vino, kuten tekemästäni histogrammistakin on selvästi nähtävissä. Valinta kvantiileihin oli kuitenkin siinä mielessä onnistunut, että se erottaa selkeän yhtenäisesti omaksi alueekseen kantakaupungin suuren asukastiheyden keskittymän. Tämän alueen oletinkin olevan se kaikkein tiheimmin asuttu osa Helsingistä. Jakauman vinous aiheuttaa kuitenkin sen, että ylin luokka on hyvinkin laaja. Tämän vuoksi tummimmalla purppuran sävyllä erottuvat osa-alueet voivat poiketa toisistaan hyvinkin merkittävästi, vaikka ne tässä kuuluvatkin samaan luokkaan. Esimerkiksi Maunula ja Vallila kuuluvat ylimpään luokkaan, vaikka jokainen alueilla käynyt tietää jälkimmäisen olevan merkittävästi tiheämmin asuttua. Luonnollinen luokkaväli olisi voinut sittenkin erottaa korkeimmat asukastiheydet havainnollistavammin omaksi luokakseen. Lopputulokseen olen kuitenkin ihan tyytyväinen. Kartta on väreiltään ja yleisilmeeltään harmoninen, ja siitä saa tavallinen tarkastelijakin yleispätevän peruskäsityksen Helsingin asukastiheyden alueellisesta jakautumisesta.

Lähteet:

Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia – Ensimmäinen blogimerkintä, 14.01.2015. jaahuttu’s blog. 14.1.2015. https://blogs.helsinki.fi/jaahuttu/.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *