Avainsana: syventävät opinnot

Julkaistu

Terveisiä Hollannista

Kävin alkuviikosta Nijmegenissä, Hollannisa, akkreditoimassa Radboud UMC:tä eli paikallisen yliopistosairaalan erikoislääkärikoulutusta osana Euroopan anestesiologiyhdistyksen ESA:n centre of excellence-ohjelmaa. Isännät olivat valmistautuneet vierailuun hyvin ja olin vaikuttunut. Vaikka vierailijan tehtävä oli toimia tarkastajana, olo oli kuin teollisuuvakoilijalla.

Prosessiin kuuluu, että erikoistuvilta pyydetään vastaukset strukturoituun arviointilomakkeeseen ja vastauksia verrataan koulutusohjelman johtajan vastauksiin. Yllättävää kyllä, eniten erikostuvia pohditutti tutkimuksen osuus. Hollannissa jokaisen erikoistuvan on pakko joko julkaista tutkimusartikkeli vertaisarvioidussa julkaisusarjassa tai esittää posteri oman erikoisalan kansallisessa kongressissa. Ilman tätö suoritusta ei erikoislääkärin papereita voi saada.

Koulutussuunnitelmaa lukiessani olin ollut erityisen vaikuttunut tästä kohdasta, sillä vastaavasta on myös Suomessa ollut keskustelua. Perusopetuksen opintosuunnitelmaan kuuluu tutkielma, miksei myös erikoislääkärikoulutukseen? Tässä ajassa tieteen lukutaito on tarpeellisempaa kuin koskaan, sillä valeuutisia ja uskomuksia tulee eteen pyytämättä ja yllättäen.

Kahdenkeskisissä haastalluissa Nijmegenin erikoistuvat täsmensivät tutkimukseen liittyviä huoliaan. Tutkimustyö ei ole itseisarvo ja elämän ruuhkavuosia elävälle se saattaa tuntua ylivoimaiselta. Nollatutkimusta ei kannata tehdä. Olen tästä samaa mieltä, mutta olen myös ohjannut useiden vastahakoisten kandien tutkielmia. Kun oma aihe löytyy, tutkielman tekeminen alkaa sujua.

Hollantilaiset olivat myös paikantaneet toisen kipupisteen eli metodologian. Heidän ratkaisunsa oli vertaistuki eli tohtoriopiskelijat alkavat antaa menetelmäohjausta kollegoilleen. Uusi hieno idea oli Science Cafe, jossa erikoistuvat esittelevät projektejaan toisilleen. Abstrakteja oli tullut määräaikaan menessä 39, erikoistuvia on siis 60.

Tiedekahvila saattaisi olla hyvä idea meillekin. Ongelmat ovat yleensä samoja kaikilla, mutta ratkaisut ovat yksilöllisiä. Muiden ratkaisuja voi harvoin sinällään soveltaa, mutta ideoita niistä voi saada. On monta tapaa tehdä syventäviä!

Julkaistu

Kypsyysnäytteen muistolle

Elo-syyskuun vaihteessa järjestetty AMEE-kongressi oli tiedekunnan voimannäyttö, osallistujia Meilahden kampukselta oli n. 120 ja postereita yhteensä 34. Ennen kongressia kampuksella kuhisi kuin joulupukin työpajassa, sen jälkeen toiminta on käynnistynyt hitaasti, mutta alamme taas päästä vauhtiin.

Kiihkeää keskustelua on herättänyt rehtorin kesäkuussa tekemä päätös luopua erillisestä kielentarkastajan tekemästä kypsyysnäytteen kielen tarkastamisesta. Tutkintoasetuksen (794/2004) mukaan opiskelijat ovat kirjoittaneet kypsyysnäytteen erillisenä opintosuorituksena, josta ei ole annettu opintopisteitä. Käytännössä syventävien opintojen ohjaaja on lähettänyt tenttitilaisuuden valvonnasta vastaavalle opintokoordinaattorille kypsyysnäytteen aiheen, joka on läheisesti sivunnut tutkielman aihetta.

Jatkossa kypsyysnäytteen hyväksyy tutkielman ohjaaja, joka nyt voi keskittyä tarkastelemaan opinnäytteen alaan liittyvää kielenhallintaa. Tämä on usein ongelma, sillä tutkielman kirjallisuuskatsausta kirjoitettaessa tekstiin usein pääsee pujahtamaan englanninkielestä tuttuja lauserakenteita. Itse usein kirjoitan tekstin ja sen jälkeen oikoluen sen suomeksi, mutta opiskelijoilla harvoin energia riittää niin pitkälle. Tämä on ongelma, sillä lääkärin tulee kyetä ilmaisemaan itseään sujuvasti maallikoiden ymmärtämällä tavalla.

Kypsyysnäyte on ollut valmistuvalle opiskelijalle eräänlainen pullonkaula. Tenttitilaisuuden jälkeen prosessissa on yleensä mennyt 2-3 viikkoa, mutta ruuhka-aikoina huomattavasti enemmän. Viime keväänä olin mielestäni hoputtanut opiskelijaa hyvissä ajoin, mutta kielentarkastajan lausunto viipyi. Tarkistin sisäpostilaatikkoni päivittäin yhä kasvavan epätoivon vallassa. Onneksi kielentarkastajan lausunto saapui viime hetkellä niin, että opiskelija pääsi toivomaansa publiikkiin.

Kypsyysnäytettä tulee siis ikävä ja toisaalta ei. Ohjaajana kiinnitän entistä enemmän huomiota myös täsmälliseen äidinkielen ilmaisuun. Opiskelijat osaavat kirjoittaa hyvin, kun vain yrittävät.

Julkaistu

Syvärien tutkielman tärkeät virstanpylväät

Syventävien ohjaus on yksi kiehtovimmista opettajan tehtävistä. Mahdollisuus tehdä omaa tutkimustyötä on useimmille ollut ratkaiseva houkutus hakeutua akateemiseen virkaan ja on hyvin palkitsevaa päästä pohtimaan itselle tärkeitä asioita kiinnostuneen opiskelijan kanssa.

Hyväksi ohjaajaksi ei opi kuin ohjaamalla. Kokemus tuo sekä teknistä osaamista että ennakointikykyä. Joskus projektia kyselevällä kandilla on tiedossa toivottu valmistumisaika, toisille se kirkastuu vasta projektin viime metreillä ja silloin tarvitaan osaamista takaperin laskemiseen.  Datan keruu, analyysi ja tutkielman luonnostelu ovat yleensä leppoisia vaiheita, mutta tutkielman viimeistelyvaiheessa tekijälle tulee poikkeuksetta kiire.

Kypsyysnäyte on asia, joka on syytä hoitaa heti tutkielman kirjoituksen päästyä alkuun, sillä kielentarkastukseen kuluva aika vaihtelee melkoisesti. Kandi valitsee itse tenttitilaisuuden ja ohjaaja lähettää otsikon valvovalle opetuskoordinaattorille tai opintoneuvojalle. Paperissa pitää olla otsikon lisäksi ohjaajan yhteystiedot ja sen pitää olla perillä viikkoa ennen tenttitilaisuutta.  Tästä tulee harvoin ongelmia.

Tutkielman kirjoituksen ollessa loppusuoralla on aika sopia toinen tarkastaja. Itse lähetän tutkielman arviointikriteerit jo alustavaa suostumusta kysellessäni, jotta tarkastaja tietää, mihin suostuu. Valmiin tutkielman lähetän tarkastajalle heti sen hyväksyttyäni, sillä ajasta kaikilla on pulaa. Tarkastajan nimeämisestä on olemassa oma pdf, jossa tärkeitä tietoja ovat tarkastajan oppiarvo, puhelinnumero, sähköposti ja työpaikan osoite. Dekaanin tekemän nimityspäätöksen jälkeen tämä prosessi yleensä etenee juohevasti.

Valmistumisen kannalta kriittisin ajankohta on kuitenkin tiedekuntaneuvoston kokouksen dead-line. Jos se on hyvissä ajoin tiedossa, ohjaaja pystyy ajoittamaan etenemisen eri virstanpylväille. Välillä kieltämättä tulee kiire – jollei viime tippaa olisi, moni asia jäisi tekemättä!