Säätiöiden yhteistyö vauhdittaa kansainvälistä tiedevaihtoa

Tutkimusta yliopistoissa rahoitetaan suurimmalta osin julkisin varoin, pääosin OKM:n ja sen alaisen Suomen Akatemian, samoin kuin esim.  STM ja TEM toimesta. Viime aikoina kansainvälisen rahoituksen osuus on kasvanut samoin kuin yritysyhteistyö on tuonut uusia mahdollisuuksia tutkimukseen. Kuitenkin säätiöiden merkitys tutkimusrahoittajana Suomessa kasvaa tällä hetkellä voimakkaimmin. Samaan aikaan, kun julkisia määrärahoja leikataan, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukuntaan kuuluvat lähes 200 apurahoja jakavaa säätiötä rahoittavat tiedettä yhä suuremmin summin, vuositasolla jo noin 300 miljoonalla eurolla. Rahoitus on kohdennettu paljolti nimenomaan tutkijoiden työn tukemiseen.

Pääoman tuottojen tuntuvan kasvun myötä säätiöistä on tullut paitsi vauraita, myös vastuunsa tuntevia ja aktiivisia yhteiskunnan tukipylväitä. Ne onnistuvat kokoamaan päättäviin elimiinsä parhaat asiantuntijat. Nykyisellään säätiöt suuntaavat tukeaan joustavasti todellisiin kipupisteisiin ja voivat olla oma-aloitteisesti jopa muotoilemassa uusia tutkimusohjelmia.

Viime aikoina on korostettu säätiöiden keskinäisen yhteistyön mahdollisuuksia. Eri aloilla on myös ehditty toteuttaa säätiöiden, julkisen sektorin ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kumppanuushankkeita. Yhteisesti voimavaroja keskittämällä voidaan löytää ratkaisuja polttaviin ongelmiin ja väljentää strategisia pullonkauloja.

Vaikka kaikki tieteessä ja kommunikaatiossa on muuttunut digitaaliseksi niin edelleen pääsääntö tutkijan hienolle tiedeuralle on ulkomainen post doc -kausi, jonka rahoittaminen ei aina ole ihan helppoa. Säätiöiden post doc -pooli on hyvä esimerkki siitä, miten säätiöiden pitkäjänteisellä yhteistoiminnalla voidaan saavuttaa kansallisesti merkittäviä tuloksia. Pooli pyrkii turvaamaan Suomen tieteen laadun ja monipuolisuuden vauhdittamalla kansainvälistä yhteistyötä. Jo kahdeksan vuoden ajan toiminut pooli on koonnut kaksitoista säätiötä läheiseen yhteistyöhön rahoittamaan tutkijanuran alkuvaiheessa olevia tohtoreita. Tuki on suunnattu nimenomaan ulkomaisten tutkimusjaksojen rahoittamiseen. Tällä on haluttu rohkaista nuoria tutkijoita luomaan kansainvälisiä verkostoja, jotka koituvat Suomen tieteen hyväksi ja ovat välttämättömiä myös kansallisen kilpailukyvyn kannalta.

Kunkin tutkijan tarpeen mukaan mitoitetut apurahat ovat olleet riittävän suuria ja pitkäaikaisia, jotta perheellisetkin tutkijat ovat päässeet matkaan. Perheen huomioon ottaminen rahoituksessa on herättänyt kateudensekaista ihastelua maailmalla, jossa nuoret tutkijat ovat välttämättömyyden pakosta usein yksinäisiä susia. Tällä tavoin säätiörahoitus on myös vahvistanut tutkijoiden tasa-arvoisia uramahdollisuuksia sukupuolesta ja perhetilanteesta riippumatta.

Säätiöiden post doc -poolin koordinaattori, dosentti Mikko-Olavi Seppälä Helsingin yliopistosta on tehnyt tuoreen yhteenvedon, jonka mukaan kahdeksan vuoden aikana post doc -pooli on rahoittanut jo 500 tohtoria kansainvälistymään. Tähän tarkoitukseen suomalaiset säätiöt ovat käyttäneet noin 25 miljoonaa euroa. Näistä 100 tohtoria on saanut rahoituksen Lääketieteen lukupiirin kautta, mikä osoittaa, että poolilla on erittäin merkittävä rooli meidänkin alan tutkijoiden tukemisessa tuleviksi tiedevaikuttajiksi. Rahoituksen saaneet, jo kotimaahan palanneet tutkijat pitävät tutkimusjakson keskeisenä antina ulkomailla muodostuneita laajoja kansainvälisiä verkostoja, syvällistä ymmärrystä korkealaatuisen tutkimuksen tekemisestä sekä karttuneita kokemuksia erilaisista tutkimus- ja opetusympäristöistä ja kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankkimisesta.

Poolisäätiöiden rahoittamat tutkijat palaavat Suomeen kokemuksista rikkaina, itsenäisinä ja ammattimaisina tutkijoina, jotka ovat oppineet uusia menetelmiä niiden syntysijoilla ja ovat nyt valmiita johtamaan omia tutkimusryhmiään. Vastavuoroisesti he välittävät suomalaista tietämystä ja osaamista ulkomaille ja luovat konkreettista tutkimusyhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen välille. Tiede on kansainvälistä, kun tutkijat ovat kansainvälisiä.

Risto Renkonen, Säätiöiden post doc -poolin puheenjohtaja
risto.renkonen@helsinki.fi
Dekaani, ylilääkäri

Lääketieteellinen tdk, Helsingin yliopisto ja HUS