Antisiiloutuminen

Hyvä me-henki lisää työhyvinvointia ja on mille tahansa työyhteisölle erittäin tavoiteltava tila. Erityisen tärkeää me-hengen vaaliminen on organisaatioille, joissa työskentelee koulutustaustaltaan ja osaamiseltaan hyvin erilaisia ihmisiä. Lääketieteellinen tiedekunta (LTDK) on kaikista Helsingin yliopiston tiedekunnista poikkitieteellisin, ja uuden systeemisen onkologian tutkimusohjelman (ONCOSYS) johtajana onkin ollut mielenkiintoista nähdä ja kokea LTDK:n ja laajemmin Meilahden kampuksen me-henkeä.

Pienissä ryhmissä hyvän me-hengen luominen on usein helpompaa kuin suurissa. Yksi syy lienee se, että kun kaikki ryhmän jäsenet tuntevat toisensa, on helpompaa luoda puitteet hyvälle me-hengelle. On arvioitu, että keskiverto yksilö pystyy ylläpitämään sosiaalisia suhteita noin 150:een henkilöön (nk. Dunbarin luku). Niinpä voisi ajatella, että reilusti yli 200 hengen yksiköissä ihmisillä saattaa olla vaikeuksia kokea me-henkeä. Koska ihmiset tyypillisesti haluavat kuulua johonkin, on tavallista, että isoissa organisaatioissa muodostuu pienempiä ryhmittymiä, joihin on helpompi tuntea kuuluvansa.

Sinänsä pienempien ryhmien muodostuminen ei välttämättä ole ongelma. Lukuisten pienten ryhmittymien kehittyminen saattaa kuitenkin johtaa tilanteeseen, jossa pienten ryhmien edun koetaan olevan ristiriidassa isomman, ”oikean” organisaation edun kanssa. Lisäksi yksi helpoimmista tavoista kohottaa me-henkeä on löytää vihollinen ja sitä kautta luoda koheesiota tätä, todellista tai imaginääristä, uhkaa vastaan. Jos isohko organisaatio jakaantuu useisiin pieniin ryhmittymiin, joilla on vahva me-henki ja jotka taistelevat saman organisaation muita ryhmittymiä vastaan, ei ole vaikea nähdä mitä tapahtuu tuloksille ja työhyvinvoinnille.

Meilahdessa ei varsinaisesti ole pulaa pienemmistä ryhmistä, joilla on vahvasti oma identiteetti ja me-henki. Eikä vastakkainasettelu ole mitenkään harvinaista, vaikka paperilla ja puheissa kaikkien tavoite tuntuu olevan edistää lääketieteellistä tutkimusta ja opetusta ja potilaiden hoitoa. Itse olen päässyt osallistumaan tai seuraamaan vierestä mm. seuraavia vastakkainasetteluita: Medicum vs. Clinicum vs. Tutkimusohjelmayksikkö; LTDK vs. HiLIFE; kliininen tutkimus vs. perustutkimus; Haartman Instituutti vs. Biomedicum.

Avoin keskustelu, kärkäskin, on usein lopulta kaikkien etu, mutta joskus tällaisista vastakkainasetteluista on aitoa haittaa koko yhteisölle. Esimerkiksi uusien ryhmänjohtajien rekrytointi on tärkeää LTDK:n strategiassa. Viimeisimmässä HiLIFE:n organisoimassa ryhmänjohtajahaussa hakijoita oli yli 400. Lääketieteelliseen tiedekuntaan ei valikoitunut yhtään. Miksi? Syitä lienee monia, mutta vastakkainasettelu LTDK vs. HiLIFE ei varmasti helpottanut tilannetta.

Toinen esimerkki on tilanne, jossa ONCOSYSin johtajana etsin syväpakastintilaa uusille ryhmille. Yhteen viestiini sain vastauksen, että uusi säilytin on varattu Haartmaninkatu 3:ssa olevien ryhmien käyttöön. Ilmeisesti se, että kuuluu samaan tiedekuntaan ei riitä, vaan ryhmän tilojen tulee myös olla oikeassa kiinteistössä. Vaikka tilanne lopulta ratkesi onnellisesti, on vaikea keksiä selkeämpää esimerkkiä siitä kuinka pienemmän ryhmän me-henki vaikuttaa negatiivisesti koko organisaatioon.

Ongelmien esiintuominen on ensimmäinen askel niiden ratkaisemiseksi mutta tarvitaan muutakin. Sivumennen sanoen, tämä blogivuoro on palkinto, jonka sain yllä mainitun pakastinongelman ratkaisuehdotuksesta tiedekunnan johdon lähettämisestä antisiilouudelleenkoulutusleirille Pohjois-Koreaan, perusteena se, että johto on vastuussa työhyvinvoinnista ja siten myös työtä haittaavien vastakkainasetteluiden poistamisesta.

Niin houkuttelevalta kuin ajatus johdon lähettämisestä Pohjois-Koreaan saattaisikin tuntua, on selvää, että jokainen on omalta osaltaan vastuussa me-hengen luomisesta. Jokaisessa keskustelussa ja sähköpostissa on mahdollisuus lisätä tai murtaa me-henkeä.

Hyvä alku lienee keskustella muidenkin kuin oman klaanin ihmisten kanssa. Kaikilla tuntuu nykyään olevan kiire ja niinpä onkin tärkeää varmistaa, että ihmisillä on mahdollisuus tavata ja jutella myös rennossa hengessä. LTDK:n yhteiset pikkujoulut ovat olleet erinomainen tilaisuus saada koko tiedekunta yhteen ja päästä keskustelemaan rauhassa muidenkin kuin oman ryhmän kanssa.

Kannan pienen korren LTDK:n me-hengen rakentamiseen ja mainostan ONCOSYSin tupareita, jotka ovat lokakuun puolivälillä. Erityisen tervetulleita tutustumaan tutkimukseemme ja meihin ovat ne, joiden verenpaine nousee kun kuulevat esimerkiksi sanat ’tutkimusohjelma’, ’syöpätutkimus’, tai ’Biomedicum’.

Sampsa Hautaniemi
Professori, ONCOSYS-tutkimusohjelman johtaja, Helsingin yliopisto

Tekijä: Deleted User

Special user account.

Yksi ajatus artikkelista “Antisiiloutuminen”

Kommentit on suljettu.