Viime vuoden keväästä alkaen olemme eläneet varsin poikkeuksellisia aikoja koronapandemian takia. Aluksi Suomi oli asetettu poikkeustilaan, ja yhteiskunta oli lähes täydellinen suljettuna, jotta turvattiin, että terveydenhuolto pystyi venymään ja hoitamaan koronan aiheuttaman lisäkuorman tukehtumatta. Samaan aikaan yliopistolla opetus- ja tutkimushenkilökunnalle tuli valtavasti haasteita pystyä suoriutumaan välttämättömistä töistä, ja opiskelijoille tuli paljon uusia haasteita selvitä etänä lähes kaikesta.
Taas havaittiin, että pakko on kohdalle osuessa erinomainen motivaattori. Vuosia puhuttu digiloikka tapahtui sitten oikeasti muutamissa viikossa keväällä 2020. Emme vieläkään ole vielä täysin vapaita toteuttamaan lähityön ja etäilyn yhdistelmää optimaalisesti, koska koronan neljäs aalto on parhaillaan käynnissä. Monet etätyön, etäopetuksen ja etäoppimisen muodot ovat niin hyviä, että ne vakiintuvat ja muuttuvat pysyväksi toiminnaksi koronaepidemian jälkeen. Tämä on erittäin arvokas oppi, jota ei tule unohtaa silloin, kun on taas mahdollista epidemian rauhoituttua ”palata vanhaan”. Tietenkään digimaailma ei korvaa kaikkia aitoja fyysisiä tapaamisia, onhan ihminenkin selvästi sosiaalinen eläin ja kaipaa todelliseen tulokselliseen vuorovaikutukseen, innovointiin ja hyvinvointiin myös aitoja kohtaamisia muitten lajitovereittensa kanssa. Siksi nyt on erittäin tärkeätä kaikkien alkaa aktiivisesti pohtia, mitkä etäilyn muodot jäävät ja mistä voidaan luopua, kun tilanne sen sallii.
Tuoreimmat tartuntaluvut Uudeltamaalta kertovat valitettavasti, että korona ei ole vielä hellittämässä. Päivittäiset luvut ovat nousseet 1 000 tapaukseen vuorokaudessa. Koska rokotekattavuus on koko ajan paranemassa, ja kaikki ikäluokat 12-vuotiaista ylöspäin voivat saada rokotteen, on syytä olla toiveikas, että ehkä nämä lopulta saavat epidemian hallintaan. Muuttuvat viruskannat, kuten deltavariantti, tuovat tähän uuden huolen, sillä uusimman tiedon mukaan ainakin eräiden rokotteiden teho tätä uutta kantaa vastaan on vain puolet siitä, mitä suojateho on alkuperäistä kantaa vastaan.
Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa, mutta korona on edennyt niin arvaamattomasti, että tämän epidemian kulun ennustaminen on aivan poikkeuksellisen vaikeaa. Kesällä 2020 aloimme jo toivoa, että ehkä tämä oli sitten tässä. Valitettavasti näin ei ollutkaan. Syyskuun alussa 2020 lääketieteellinen tiedekuntamme oli esillä hetken valtakunnallisessa mediassa, kun suurehko joukko opiskelijoita infektoitui ja jouduimme siirtämään satoja opiskelijoita etäopetukseen muutamaksi viikoksi. Koska meidän kurssimme alkavat jo pari viikkoa aikaisemmin kuin muualla yliopistossa, olimme tavallaan tiennäyttäjiä muille Helsingin yliopiston opiskelijoille. Näin suuria tartuntaryvästymiä ei sitten muilla kampuksilla nähtykään syksyllä 2020.
Ihmisten aktiviteetit lisääntyvät voimakkaasti kesällä ja nyt kesälomien jälkeen, joten lukukauden alkaessa on todella tärkeää kaikin keinoin rajoittaa infektion leviämistä kansalaisten keskuudessa. Uusien opiskelijoiden opetus alkaa Meilahden kampuksella maanantaina 16.8. Jo moneen kertaan kuullut ohjeet, joita ei kuitenkaan voi liikaa kerrata, ovat edelleen tuiki tärkeitä ohjeita meille kaikille: turvavälien pitäminen, hygieniasta huolehtiminen, käsidesit ja maskit tungoksissa. Tulemme jakamaan kaikille suurempiin läsnäolotilaisuuksiin osallistuville avajaistilaisuuksiin FFP2-maskit, joiden käytöstä varadekaani Marjukka Myllärniemi on tehnyt hienon videon.
Lisäksi toivon, että opiskelijoiden vapaa-ajan tapahtumat, kuten alfajaiset ja muut lukukauden alkuun suunnitellut juhlat, voitaisiin lykätä lokakuun alkuun, jolloin opiskelijoilla alkaa kaikilla olla kaksi rokotetta, mikä mahdollistaa paremmin siirtymisen kohti normaalia eloa.
Lääkiksessä tulevan syksyn ajan isot luennot pidetään etänä, mutta muuten suurin osa pienryhmäopetuksista toteutetaan lähiopetuksena samoin kuin tentitkin. Muutamia isompia ensimmäisten vuosikurssien avajaistapahtumia tullaan järjestämään yliopiston tiloissa tarkoilla turvajärjestelyillä, ohjatuilla sisääntuloilla ja FFP2-maskien suojassa, jotta aloittavat opiskelijat pääsevät heti mukaan yliopistoyhteisöön. Samoin klinikkakursseilla potilasopetukset edelleen järjestetään HUSin turvaohjeita noudattaen.
Lopullisesti korona saataneen hallintaan vasta tehokkaiden ja turvallisten rokotteiden avulla. Nyt ollaan aivan uuden edessä; koronavirus ja sen aiheuttama tauti tunnistettiin ja sen genomi sekvenoitiin tammikuussa 2020. Jo maaliskuussa ensimmäinen rokotekandidaatti oli ensimmäisen faasin kokeissa muutamilla kymmenillä vapaaehtoisilla ihmisillä. Heinäkuussa 2020 muutama lääkeyritys ilmoitti jo kolmannen faasin kokeista, joissa kussakin on mukana jo 30 000 testattavaa. Ensimmäiset rokotettavat saivat pistoksensa jo joulukuussa 2020.
Tämä suoritus on oikeastaan aivan käsittämätön! Uusi patogeeni ja sen aiheuttama infektiotauti tunnistettiin tammikuussa 2020, ja vielä saman vuoden puolella oli kliinisesti erinomaisia ja turvallisia rokotteita tarjolla kansalaisille. Globaali tiedeyhteisö ja tutkiva lääketeollisuus ovatkin näyttänyt tässä yhteisen voimansa. Aikaisemmin pelkästään rokotteiden kehittäminen uutta tautia vastaan kesti vuosikausia, eikä kaikkia infektiota vastaan edelleenkään ole hyviä rokotteita.
Menestystä teille kaikille tulevaan edelleen vähän haastavaan syksyyn, niin lääkiksen väelle opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon parissa toimiville kuin myös kaikille opiskelijoille; hybridimallilla mennään lähi- ja etäopetuksessa.
Hyvää alkavaa lukuvuotta kaikille!
Risto Renkonen
dekaani, lääketieteellinen tiedekunta
glykobiologian professori, HY, ylilääkäri, HUS
risto.renkonen@helsinki.fi