Nopeasti edennyt covid-19-rokotteen kehittäminen tullaan muistamaan lääketieteen suursaavutuksena. Tehokkaita rokotteita saatiin käyttöön vajaassa vuodessa virusgenomin sekvenoinnin jälkeen. Kaksi annosta covid-rokotetta vähentää dramaattisesti vakavan taudin riskiä ja on sitä kautta pienentänyt tautiin kuolleisuutta.
Miksi rokotushalukkuus näyttää nyt hiipuvan niin Suomessa kuin muualla maailmassa?
Syitä on monia, kuten taudin vaikeuden aliarviointi, epäily rokotteiden vaarallisuudesta, joissain maissa epäluottamus viranomaisiin ja maaseudulla pitkät matkat rokotuspaikoille. Vahvasti mediassa näkyvä syy on rokotevastainen agitaatio. Se ei ole mikään uusi ilmiö, vaan näkyi jo 1800-luvulla ensimmäisten rokotusten tullessa käyttöön (Sivelä ym. 2018). Suomalaiset ovat perinteisesti maailman mallikansaa lasten rokoteohjelman toteuttajina. Muutamia paikkakuntia lukuun ottamatta lasten rokoteohjelman kattavuus lähentelee sataa prosenttia (Väliverronen ym. 2020). Nyt tilanne on vähän toinen.
Valeinformaatio tehoaa
Valheelliset tai liioitellut tiedot covid-19-rokotusten riskeistä leviävät tehokkaasti somessa. Ja valeinformaatio tehoaa – tutkitusti.
Keväällä 2021 ilmestyi Nature Human Behaviour -lehdessä satunnaistettu ja sokkoutettu tutkimus siitä, miten informaatio sivuvaikutuksista vaikutti ihmisten halukkuuteen ottaa covid-rokote (Loomba ym. 2021).
Kontrolliryhmä sai oikeaa tietoa rokotteen haittavaikutuksista. Testiryhmälle tarjottiin valheellista informaatiota, jossa liioiteltiin sivuvaikutuksia. Se vähensi merkittävästi ihmisten halua tulla rokotetuksi – niidenkin joukosta, jotka alun perin ilmoittivat ehdottomasti haluavansa rokotteen. USA:ssa heidän halukkuutensa tulla rokotetuksi putosi 6,2 ja Briteissä 6,4 prosenttia. Lisäksi tutkijat osoittivat, että ”tieteelliseksi” verhottu valetieto pienensi kaikista tehokkaimmin rokotusintoa.
Kärkkäinen: ”Nuorten rokottaminen on mielisairasta”
Tuorein esimerkki tästä on torstain 19.8.2021 Iltalehden etusivun otsikko: ”Kärkkäinen kehotti työntekijöitä kieltäytymään rokotuksesta”.
Lehden haastattelussa Juha Kärkkäinen kertoo covid-rokotuksen haittavaikutuksista seuraavasti: ”Veritulppia, aivoverenvuotoja ja ihan puhtaita kuolemia. Nuorten rokottaminen on mielisairasta. Yhtään alle 30-vuotiasta ei ole kuollut koronaan, mutta aletaan rokottaa nuoria ja lapsia. Sehän on sairasta. Vaikutukset ovat tuhat kertaa isommat kuin koronan haittavaikutukset”.
Hän on myös jakanut linkkiä Magneettimedia-lehteensä, jossa ”tiedemiehet ja professorit… puhuvat siitä asiasta”. Magneettimedia-lehti tunnetaan huuhaa-terveyskäsityksistä ja lisäksi antisemitismistä. Missään yhteydessä ei mainita, että covid-19-rokotteilla on saatu pandemiaa kuriin ja vähennetty kuolleisuutta.
Rokotevastaisuus nousee otsikoihin lähes päivittäin:
”Hoitohenkilökunnan rokotekattavuus on usein paikoin liian alhainen”
”Kieltäytymiset Modernan rokotteesta ihmetyttävät Suomessa”
”Israel oli koronarokotusten mallimaa, kunnes jarrut iskivät – tämän takia kunnianhimoinen tavoite on yhä saavuttamatta”
”Oppilaille lähetettiin rokotevastaista sisältöä Wilmassa”
”Lasten koronarokotuksia vastustava ryhmä on ottanut käyttöönsä nimen Pelastetaan lapset, joka muistuttaa erehdyttävästi Pelastakaa Lapset ry:tä.”
Miksi pykälää 47 ei ole nostettu julkiseen keskusteluun?
Pakollinen rokotus
”Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää järjestettäväksi pakollinen rokotus, jos kattava rokottaminen on välttämätöntä väestön tai sen osan hengelle ja terveydelle vakavaa vahinkoa aiheuttavan yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi. Pakollinen rokotus voidaan rajoittaa myös tiettyyn väestön osaan, ryhmään tai ikäluokkaan.
Kunnan on järjestettävä 1 momentissa tarkoitettu pakollinen rokotus.”
Pykälä 47 on yksiselitteinen: Tilanteen niin vaatiessa Suomen hallituksella on mahdollisuus rokotuttaa koko kansa, joku riskiryhmä tai tietyn alueen asukkaat. Rokotuspakon käyttöönotto on raju toimenpide, mutta niin on covid-19-tautikin. Mitä nopeammin laumaimmuniteettiin päästään, sitä helpompi olisi avata yhteiskunta ja palata normaaliin järjestykseen. Vaikka täysin rokotettujen osuus on jo lähes puolet väestöstä, deltavariantin tehokas leviäminen antaa syyn pohtia järeitä keinoja suomalaisten suojaamiseksi.
Tartuntatautilakia on täydennetty monelta osin covid-pandemian takia. Etätyöskentely, aukiolo- ja kokoontumisrajoitukset tartuntojen estämiseen on otettu käyttöön. Koronapassi on tulossa. Miksi pykälää 47 ei ole nostettu julkiseen keskusteluun?
Deltavariantin tartuttavuus on vesirokon luokkaa, ja se leviää vauhdilla. Olemme siirtyneet covid-19-taistelussa maratonista pikajuoksuun. Tässä kisassa voitto tulee vain laumaimmuniteetin avulla – vai tuleeko?
Kysyin laumaimmuniteetista HY:n zoonoosivirologian professori Olli Vapalahdelta:
”Siihen vaikuttaa viruksen tartuttavuuden lisäksi esimerkiksi populaation kontaktien määrä. Covid-19-viruksen tartuttavuuteen perustuva arvio on, että laumasuoja saavutettaisiin 80–90 prosentin rokotekattavuudella. Covid-19-deltavariantin erityispiirre on kuitenkin, että osa rokotetuista erittää edelleen virusta ja ainakin periaatteessa voisivat tartuttaa virusta. Sen ja immuniteetin hiipumisen takia väestön rokotekattavuuden pitäisi olla covidin osalta käytännössä yli sata prosenttia, ainakin Aalto-yliopiston mallintaja Pauliina Immosen mukaan. Käytännössä pelkästään rokotuksiin perustuva viruksen kokonaan lopettava laumasuoja voi olla mahdoton.”
Kysyin myös hänen mielipidettään pakkorokottamisesta.
”Siitä voisi tulla haitallinen vastareaktio. Suosin mieluummin pehmeämpiä keinoja, jotka houkuttelevat ottamaan rokotteen. Yhtenä esimerkkinä voisi mainita koronapassin, jonka ovat jo ottaneet käyttöön useat Euroopan maat. Suomalaiset matkustavat runsaasti ja joutuvat joka tapauksessa käyttämään koronapassia ulkomailla. Vaikka en ehdottomasti vaatisi sen käyttöönottoa Suomessa, se saattaisi olla yksi rokotukseen kannustava keino.”
Hannu Sariola
kehitysbiologian professori, Helsingin yliopisto
lastenpatologian ylilääkäri, HUSLAB
Kirjallisuutta:
Loomba S, de Figueiredo A, Piated S, de Graaf K, Larson H. Measuring the impact of COVID-19 vaccine misinformation on vaccination intent in the UK and USA. Nature Human Behaviour 5:337-348, 2021
Sivelä J, Launis V, Jääskeläinen S, Puumalainen T, Nohynek H. Käsitykset rokotuksista ja rokotuskattavuuteen vaikuttavat tekijät. Lääkärilehti 73; 638-653, 2018
Väliverronen E, Sivelä J, Nohynek H. Suomalaisten suhde rokotuksiin – mitä tuoreet kyselytutkimukset kertovat. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 57: 356-365. 2020