Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eli tuttavallisemmin soten toimeenpano on jo täydessä käynnissä. Eduskunta hyväksyi sote-uudistusta koskevan lakipaketin kesäkuussa, ja lait tulivat täytäntöönpanoa koskevilta osiltaan voimaan 1.8.2021 alkaen. Sote-uudistuksella ja sen täytäntöönpanolla on suuri vaikutus yliopistosairaalan asemaan.
Sote-uudistuksella on useita hienoja, mutta osin toistensa kanssa ristiriitaisia tavoitteita. Erityistä painoa uudistuksen perusteluissa on annettu palvelujen yhdenvertaiselle saatavuudelle sekä palvelujen perustason vahvistamiselle. Samalla kuitenkin halutaan hillitä sote-kustannusten kasvua. Yliopistosairaala on jäänyt sote-uudistuksessa lapsipuolen asemaan.
HUSin asema sote-uudistuksessa
Sote-uudistus muodostaa Suomeen 21 hyvinvointialuetta, jotka vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Lisäksi Helsingin kaupunki vastaa sote-tehtävien järjestämisestä omalla alueellaan. Tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä horisontaalinen että vertikaalinen integrointi. Uudenmaalla päädyttiin kuitenkin erillisratkaisuun, jossa HUS säilyy omana kokonaisuutena. HUSilla on rajoitettu järjestämisvastuu kaikkein vaativimmista erikoissairaanhoidon palveluista, mutta lähtökohtaisesti hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki vastaavat myös erikoissairaanhoidon järjestämisestä. HUS-kuntayhtymä puretaan osana sote-uudistuksen täytäntöönpanoa vuoden 2022 lopussa, ja sen tilalla aloittaa uusi HUS-yhtymä, jonka perussopimuksen valmistelevat Helsingin kaupungin johdolla Uudenmaan uudet hyvinvointialueet. Helsingin yliopistolla ei HUS-yhtymän perussopimuksen valmistelussa ole mitään virallista roolia.
Nykyisessä HUS-kuntayhtymän perussopimuksessa Helsingin yliopistolla on edustus sekä kuntayhtymän valtuustossa että hallituksessa. Tämä edustus on varmistanut tutkimuksen ja opetuksen merkityksen esiin tuomisen sairaalan hallinnossa. Uuden HUS-yhtymän perussopimukseen ei yliopiston edustusta ole välttämätöntä sisällyttää, vaikka uusi sote-lainsäädäntö siihen antaa mahdollisuuden. Kysymys on tältä osin poliittisesta linjauksesta ja siitä, miten tutkimusta ja opetusta terveydenhuollossa rahoitetaan. Moni nykyinen kuntapoliitikko – ja tuleva aluepoliitikko – katsoo (ainakin kabinettikeskusteluissa), että tutkimuksen ja opetuksen rahoituksen on tultava opetusministeriön budjetista ja että sote-rahoitus on varattava kokonaisuudessaan sairaanhoidon potilaiden hoitoon taikka sosiaalihuollon asiakkaiden palveluun.
Yliopistosairaalalle ei haluttu antaa vahvaa roolia sotessa
Soten valmistelun yhteydessä HUS toi omissa lausunnoissaan useaan kertaan esiin sen, että yliopistosairaalalla on omat erikoistehtävänsä, jotka liittyvät keskeisesti tutkimukseen ja opetukseen. HUS – kuten muutkin yliopistosairaalat – toivoi lausunnoissaan, että yliopistosairaalan määritelmä ja tehtävät olisi kirjattu lainsäädäntöön. Vaikka HUSin esiintuoma ongelma sai huomiota eduskunnan valiokunnissa, ei hallituksen lakiesityksiin tullut eduskunnassa muutoksia.
Samaan aikaan kun sote-uudistusta jo pannaan täytäntöön, on sosiaali- ja terveysministeriö käynnistänyt syyskuussa 2021 selvitystyön siitä, mitä yliopistosairaalalla tarkoitetaan. Selvityksen tavoitteena on tuottaa ehdotus yliopistosairaalan määritelmäksi. Selvityksessä kartoitetaan kehitystarpeita ja mahdollisia huolia yliopistosairaalojen rooliin ja tehtäviin liittyen. Lisäksi selvitetään näkökulmia, jotka tulee huomioida, kun suunnitellaan yliopistosairaalan sijoittumista hyvinvointialueiden organisaatioihin. Sote-uudistukseen liittyy kuitenkin paljon poliittisia intohimoja ja lehmänkauppoja. Pidänkin epätodennäköisenä, että sote-lainsäädäntöön saataisiin enää kuluvan hallituskauden aikana sellaisia muutoksia, jotka vahvistaisivat yliopistosairaalan asemaa.
Soten vaikutus tutkimusrahoitukseen
Hoitokäytännöt kehittyvät lääketieteellisen tutkimuksen avulla, ja oman tutkimustoiminnan laiminlyöminen Suomessa voi johtaa hoitotulosten heikkenemiseen muuhun maailmaan verrattuna. Sote-uudistuksen tavoitteena on perustason vahvistaminen niin terveydenhuollossa kuin sosiaalitoimessa. Kun sote-rahoitus ei uudistuksessa lisäänny, vaan vain jaetaan uudelleen, tapahtuu perustason vahvistaminen melko todennäköisesti erikoissairaanhoidon kustannuksella. Jos HUSin rahoitus ei riitä potilaiden asianmukaiseen hoitoon, on todennäköistä, että ensimmäisenä leikataan yliopistosairaalan tutkimukseen kohdistuvaa panostusta.
Meilahden kampuksen tutkimustoiminnan kokonaisrahoitus on eri selvitysten mukaan runsaat 200 miljoonaa euroa, josta HUS on käytännössä rahoittanut noin puolet. HUSin merkitys on erityisen suuri tutkimusta palvelevan infrastruktuurin rahoittajana. Sekä laboratorioalan että kliinisten alojen tutkimus tarvitsee tuekseen modernit lääkintälaitteet, joiden hankinnat HUS on käytännössä yksin rahoittanut. Sivuvirkajärjestelmä, jossa sama henkilö on voinut toimia sekä sairaalan että Helsingin yliopiston virassa, on pitänyt tutkijoiden palkkatason jotenkuten kohtuullisena. Suoraa tutkimusrahoitusta on HUSin vuoden 2021 budjetissa 17 miljoonaa euroa. On epäselvää, mitä tutkimuksen rahoitukselle tapahtuu, kun soten rahoitus vuoden 2023 alusta siirtyy valtion vastuulle.
Aluevaalit pidetään vuoden 2022 tammikuussa. Vaikka yliopistosairaalan asema ei todennäköisesti nouse keskeiseksi vaaliteemaksi, olisi poliitikkoja hyvä muistuttaa, että sote-uudistus ei saisi johtaa yliopistosairaalan tuhoon.
Lasse Lehtonen
diagnostiikkajohtaja, terveysoikeuden professori, Helsingin yliopisto ja HUS
Lasse Lehtonen | LinkedIn