Uuden strategiakauden alussa

Helsingin yliopistolla yhdessä pitkään valmisteltu ja lopulta yliopiston hallituksen hyväksymä uusi strategia 2021–2030 on nyt toteuttamista vaille valmis. Mitkä ovat sen keskeisimmät painopisteet, mikä muuttuu ja miten se vaikuttaa tutkijoiden, opettajien, muun henkilöstön ja opiskelijoiden arkeen?

Yliopiston arvot, totuus, sivistys, vapaus ja yhteisöllisyys, ovat kaiken pohjana. Samaan aikaan HUSin tuoreita arvoja, kohtaaminen, edelläkävijyys ja yhdenvertaisuus, on tärkeää kuljettaa yliopiston arvojen rinnalla.

Olisipa hienoa, mikäli saisimme kaikissa arkipäivän toiminnoissa aina mukaan nämä arvot, sillä yhdessä yliopisto ja yliopistosairaala olemme vielä paljon enemmän kuin kumpikaan yksinään.

Ennakointi ja tulevaisuuden suunnittelu keskiöön

Ilman muuta tulevallakin kaudella eli 2020-luvulla meidän keskeisimmät tehtävämme ovat korkeatasoinen tutkimus, siihen perustuva korkeampi opetus ja näiden kautta vaikuttaminen yhteiskunnassa.

Koronan aiheuttama pandemia on sysännyt maailman talouden melkoisen sekaisin, ja siksi ei tarvitse olla kovin suuri visiönääri, jos ennustaa, ettei nyt alkavalla strategiakaudella Suomen julkisen talouden käytössä olevat resurssit kasva, vaan pikemminkin ne voivat vähentyä entisestään.

Siksi ennakointi ja tulevaisuuden suunnittelu on nyt tärkeämpää kuin juuri koskaan aikaisemmin. Kun tavoitteena on tuottaa niukemmilla resursseilla kuitenkin enemmän tulosta niin korkeatasoisessa tutkimuksessa kuin kandidaatin, maisterin, lisensiaatin kuin tohtorin tutkinnoissakin, on selvä, että nykyisiä toimintatapoja on tehostettava.

Tämä ei siis tarkoita, että työntekijöiden tulisi tehdä enemmän töitä, mutta se mitä tehdään, tulisi olla merkityksellistä tavoitteille eikä meidän pidä tehdä turhaa tuottamatonta työtä tai hukkaa.

Hallinnon tehostamisesta merkittäviä parannuksia – lean vauhditti muun muassa tenttien sähköistämistä

Osa tehostamiseen liittyvistä parannuskohteista on lääketieteellisen tiedekunnan ja yliopiston tasolla päätettävissä, ja niitä olisi hyvä alkaa etsiä heti. Kun kehityskohteita löytyy, hallintoa tehostamalla (leanaamalla) voidaan saada merkittäviä parannuksia ja resurssien säästöä aikaan.

Meillä aloitettiin tämä prosessi jo ennen korona-aikaa, kun tehostimme systemaattisesti opintohallinnon prosesseja, kuten meidän hyvin monimutkaisten perusopintojen lukujärjestyksien ja tenttien järjestelyjä. Vaikka viime vuoden poikkeusolot toivat omat haasteensa näihin talkoisiin, tämän projektin avulla olemme muun muassa onnistuneet muuttamaan käytännössä kaikki tiedekunnan tentit sähköisiksi.

Taidamme olla ensimmäinen tiedekunta, joka on onnistunut tässä Helsingin yliopistolla. Haluankin erikseen kiittää koko meidän yliopistopalveluissa toimivaa opintohallintoa sekä tietenkin opettajia tenttien laatimisessa ja korjaamisessa sekä opiskelijoita ennakkoluulottomasta asenteesta uuden edessä osallistuessaan uudenlaisiin tentteihin. Tämä on hieno esimerkki siitä, miten rohkeilla päämäärien asettamisilla ja niiden määrätietoisella toteuttamisella päästään maaliin.

Hyvän käytöksen kampanja jatkuu

Yhden teeman haluan vielä erikseen nostaa Meilahdessa esille. Vuosi sitten käynnistettyä Hyvän käytöksen kampanjaa jatketaan, ja koetamme saada kaikki, niin henkilökunnan kuin opiskelijatkin, mukaan kampanjaan. Ystävällisyys ja hyvät käytöstavat eivät ole koskaan poissa muodista. Ihan tavallinen käytös riittää, ei tämä vaadi mitään sen ihmeellisempää.

Lopuksi, toivotaan, että saamme suomalaiset rokotetuksi tämän vuoden aikana. Sitten vähitellen pääsemme elämään koronaepidemian jälkeistä aikaa tulevan strategiakauden seuraavina vuosina samalla hyödyntäen nyt opittuja uusia toimintatapoja. Näillä sanoilla haluan toivottaa teille kaikille erittäin hyvää uutta vuotta 2021.

Risto Renkonen
Dekaani, lääketieteellinen tiedekunta
Ylilääkäri, HUS Diagnostiikkakeskus

 

Syyslukukausi alkaa – meistä kaikista riippuu, miten koronan toisen aallon käy

Viime keväästä, maaliskuun puolivälistä alkaen olemme eläneet erittäin poikkeuksellisia aikoja koronapandemian takia. Poikkeustila, yhteiskunnan melkoisen täydellinen sulkeminen ja tehokas terveydenhuolto pitävät meidät kuitenkin hyvin pystyssä. Samaan aikaan yliopistolla opetus- ja tutkimushenkilökunnalle tuli valtavasti haasteita pystyä suoriutumaan välttämättömistä töistä. Vastaavasti opiskelijoille ei ollut helppoa jatkaa lähes kaikkea oppimista etänä.

Pakko on toisaalta erinomainen motivaattori. Vuosia puhuttu digiloikka ja siirtyminen digiaikaan tapahtui sitten oikeasti muutamissa viikossa, ja nyt monista se tuntuu luonnolliselta tavalta toimia. Tietenkään digimaailma ei korvaa kaikkia aitoja fyysisiä tapaamisia, mutta on erinomainen väline moniin tilanteisiin.

Kesällä aloimme jo toivoa, että ehkä tämä oli sitten tässä. Valitettavasti näin ei ole. Tuoreimmat tartuntaluvut Uudeltamaalta kertovat valitettavasti, että toinen aalto on meillä alkamassa. Se, tuleeko siitä todellinen aalto vai jääkö se vain pieneksi liplatukseksi, on oikeastaan meistä kaikista kiinni. Kesän suvantovaiheen jälkeen elokuun alussa infektioiden määrä on selvästi nousussa.

Ihmisten aktiviteetit lisääntyvät voimakkaasti kesälomien jälkeen, joten syksyn alkaessa on todella tärkeää kaikin keinoin rajoittaa infektion leviämistä kansalaisten keskuudessa. Uusien opiskelijoiden opetus alkaa kampuksella tänään 17.8. Jo moneen kertaan kuullut ohjeet, joita ei kuitenkaan voi liikaa kerrata, ovat edelleen tuiki tärkeitä ohjeita meille kaikille: turvavälien pitäminen, hygieniasta huolehtiminen, käsidesit ja maskit tungoksissa.

Lääkiksessä tuleva syksy mennään opetuksen osalta pääsääntöisesti etänä. Muutamia ensimmäisten vuosikurssien tapahtumia tullaan järjestämään yliopiston tiloissa, jotta aloittavat opiskelijat pääsevät heti mukaan yliopistoyhteisöön. Samoin klinikkakursseilla on edelleen osa opetuksista mahdollista järjestää HUSin turvaohjeita noudattaen.

Korona tuo nyt yhteiskuntaan, yliopistoon, lääkikseen ja HUSiin merkittävästi ylimääräistä riesaa. Tulevina kuukausina meidän kannattaa kuitenkin kääntää nämä harmit positiivisuudeksi. Etsitään uusia keinoja torjua sosiaalisten kontaktien puutteen tuomaa yksinäisyyttä, vaikka säännöllisillä virtuaaliaamukahveilla kurssi- tai työkavereiden kanssa. Hyödynnetään digiloikan tarjoamia uusia mahdollisuuksia.

Klinikkameetingien ja Biomedicumin maanantailuentojen digitaalisuus sallii laajan ulkomaisten puhujien osallistumisen hyvin vaivattomasti. Myös väitöstilaisuuksissa on jo opittu hyödyntämään korkeatasoisia ulkomaisia vastaväittäjiä, joiden ei enää tarvitse käyttää 3-4 vuorokautta tullakseen väitökseen Helsinkiin. Samoin HUSissa ovat monet klinikat kevään aikana nopeasti alkaneet käyttää virtuaalivastaaottoja, joista mm. ihotautien poliklinikalla on erinomaisia kokemuksia ja joita voidaan jatkossa varmasti hyödyntää myös kandiopetuksessa.

Lopullisesti korona saataneen hallintaan vasta tehokkaiden ja turvallisten rokotteiden avulla. Tiedemaailma onkin näyttänyt tässä voimansa.

Aikaisemmin rokotteiden kehittäminen uutta tautia vastaan kesti vuosikausia. Nyt ollaan aivan uuden edessä; koronavirus ja sen aiheuttama tauti tunnistettiin tammikuussa 2020. Virus sekvensoitiin, ja jo maaliskuussa rokotekandidaatti oli ensimmäisen faasin kokeissa muutamilla kymmenillä vapaaehtoisilla ihmisillä Yhdysvalloissa. Heinäkuussa muutama lääkeyritys ilmoitti jo kolmannen faasin kokeista, joissa kussakin on mukana jo 30 000 testattavaa. Tuloksia näistä on luvassa vielä tänä vuonna.

Milloin sitten voidaan palata ”normaaliin” tai vanhaan? Itse asiassa vanhaan normaaliin ei ehkä sellaisenaan koskaan palata, mikä onkin monilta osin hyvä. Digiloikka on saatu käyntiin, ja se tulee vain jatkumaan ja laajenemaan monille muillekin aloille kuin vain opetukseen ja tutkimukseen, mm. big data tieteessä.

Mikään ei ole niin vaikeaa kuin tulevaisuuden ennustaminen. Kukaan ei oikeasti tiedä, miten pandemia kehittyy maailmalla ja meillä Suomessa. Me voimme ja meidän kannattaa vaikuttaa omilla pienillä toimillamme siihen, että Suomen toinen aalto jäisi pienen liplatuksen tasolle eikä nousisi kevään 2020 aikana nähtyihin lukuihin.

Menestystä teille kaikille tulevaan vähän haastavaan syksyyn, niin lääkiksen väelle opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon parissa kuin myös uusille ja vanhoille opiskelijoille, joilla etäopetus on edelleen pääasiallinen toimintatapa. Yhdessä toimimalla selviämme näistä tulevista, osin hankalista ajoista hyvin. Jälkeenpäin voimme sitten muistella, miten ihmeessä pieni virus saattoikaan saada näin valtavasti hämminkiä aikaan!

Hyvää alkavaa lukuvuotta kaikille!

Risto Renkonen
Dekaani, glykobiologian professori, ylilääkäri
HY ja HUS
risto.renkonen@helsinki.fi

Kiirastorstaista vappuaattoon: poikkeuksellisia aikoja

Kiirastorstaina (9.4.2020) tuli Unifin linjaus yliopistojen perinteisten, yliopistojen tiloissa järjestettävien valintakokeiden perumisesta. Sen jälkeen eri koulutusohjelmien valtakunnalliset valintatoimikunnat, eri lääketieteellisten tiedekuntien dekaanit ja tietenkin myös lääkiksen sisällä johtoryhmä, OPA opintoasianpäällikön johdolla ja koulutusohjelmien johtoryhmät alkoivat etsiä ratkaisuja.

Aikaa oli vain vähän, vain hieman yli kaksi viikkoa, löytää oikeat ratkaisut, tehdä niistä päätökset ja tiedottaa hakijoille. Tehtävä ei ollut helppo, mutta pakko on hyvä motivaattori.

Pelkästään Helsingin lääketieteellisen tiedekuntaan on lähes 10 000 hakijaa, joista vain hieman alle 300 tultaisiin hyväksymään uusiksi opiskelijoiksi. Oli siis löydettävä keinot, jolla tämä saataisiin ratkaistua meillä Helsingissä hammaslääketieteen, lääketieteen, psykologiaan ja logopedian koulutusten osalta. Samalla tuli varmistaa valtakunnallinen yhteistyö, joka useimmissa koulutusohjelmissa pohjautuu yhteisvalintaan.

Helsingin lääkiksen tiedekuntaneuvosto teki päätökset 28.4. ja seuraavana päivänä muiden yliopistojen vastaavat toimielimet tekivät vastaavat päätökset.

Tämä on esimerkki koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen aiheuttamista haasteista ja erikoisjärjestelystä, jossa poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa ja äärimmäisen lyhyessä ajassa tiedekunnan eri toimijat sekä yhdessä että kansallisten yhteistyöelinten avulla, löysivät käyttökelpoisen lopputulokseen varmistaakseen syksyn 2020 opiskelijaa valintojen onnistumisen.

Risto Renkonen, dekaani, Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta

Tiina Paunio, opetusvaradekaani, Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta

Tiedot opiskelijavalinnoista ja hakukohdekohtaisista valintaperustemuutoksista löytyvät Helsingin yliopiston Opiskelijavalinnat koronavirustilanteessa -sivulta