Tekijä: Risto L O Renkonen

Viime vuoden keväästä alkaen olemme eläneet varsin poikkeuksellisia aikoja koronapandemian takia. Aluksi Suomi oli asetettu poikkeustilaan, ja yhteiskunta oli lähes täydellinen suljettuna, jotta turvattiin, että terveydenhuolto pystyi venymään ja hoitamaan koronan aiheuttaman lisäkuorman tukehtumatta. Samaan aikaan yliopistolla opetus- ja tutkimushenkilökunnalle tuli valtavasti haasteita pystyä suoriutumaan välttämättömistä töistä, ja opiskelijoille tuli paljon uusia haasteita selvitä etänä lähes kaikesta.

Taas havaittiin, että pakko on kohdalle osuessa erinomainen motivaattori. Vuosia puhuttu digiloikka tapahtui sitten oikeasti muutamissa viikossa keväällä 2020. Emme vieläkään ole vielä täysin vapaita toteuttamaan lähityön ja etäilyn yhdistelmää optimaalisesti, koska koronan neljäs aalto on parhaillaan käynnissä. Monet etätyön, etäopetuksen ja etäoppimisen muodot ovat niin hyviä, että ne vakiintuvat ja muuttuvat pysyväksi toiminnaksi koronaepidemian jälkeen. Tämä on erittäin arvokas oppi, jota ei tule unohtaa silloin, kun on taas mahdollista epidemian rauhoituttua ”palata vanhaan”. Tietenkään digimaailma ei korvaa kaikkia aitoja fyysisiä tapaamisia, onhan ihminenkin selvästi sosiaalinen eläin ja kaipaa todelliseen tulokselliseen vuorovaikutukseen, innovointiin ja hyvinvointiin myös aitoja kohtaamisia muitten lajitovereittensa kanssa. Siksi nyt on erittäin tärkeätä kaikkien alkaa aktiivisesti pohtia, mitkä etäilyn muodot jäävät ja mistä voidaan luopua, kun tilanne sen sallii.

Tuoreimmat tartuntaluvut Uudeltamaalta kertovat valitettavasti, että korona ei ole vielä hellittämässä. Päivittäiset luvut ovat nousseet 1 000 tapaukseen vuorokaudessa. Koska rokotekattavuus on koko ajan paranemassa, ja kaikki ikäluokat 12-vuotiaista ylöspäin voivat saada rokotteen, on syytä olla toiveikas, että ehkä nämä lopulta saavat epidemian hallintaan. Muuttuvat viruskannat, kuten deltavariantti, tuovat tähän uuden huolen, sillä uusimman tiedon mukaan ainakin eräiden rokotteiden teho tätä uutta kantaa vastaan on vain puolet siitä, mitä suojateho on alkuperäistä kantaa vastaan.

Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa, mutta korona on edennyt niin arvaamattomasti, että tämän epidemian kulun ennustaminen on aivan poikkeuksellisen vaikeaa. Kesällä 2020 aloimme jo toivoa, että ehkä tämä oli sitten tässä. Valitettavasti näin ei ollutkaan. Syyskuun alussa 2020 lääketieteellinen tiedekuntamme oli esillä hetken valtakunnallisessa mediassa, kun suurehko joukko opiskelijoita infektoitui ja jouduimme siirtämään satoja opiskelijoita etäopetukseen muutamaksi viikoksi. Koska meidän kurssimme alkavat jo pari viikkoa aikaisemmin kuin muualla yliopistossa, olimme tavallaan tiennäyttäjiä muille Helsingin yliopiston opiskelijoille. Näin suuria tartuntaryvästymiä ei sitten muilla kampuksilla nähtykään syksyllä 2020.

Ihmisten aktiviteetit lisääntyvät voimakkaasti kesällä ja nyt kesälomien jälkeen, joten lukukauden alkaessa on todella tärkeää kaikin keinoin rajoittaa infektion leviämistä kansalaisten keskuudessa. Uusien opiskelijoiden opetus alkaa Meilahden kampuksella maanantaina 16.8. Jo moneen kertaan kuullut ohjeet, joita ei kuitenkaan voi liikaa kerrata, ovat edelleen tuiki tärkeitä ohjeita meille kaikille: turvavälien pitäminen, hygieniasta huolehtiminen, käsidesit ja maskit tungoksissa. Tulemme jakamaan kaikille suurempiin läsnäolotilaisuuksiin osallistuville avajaistilaisuuksiin FFP2-maskit, joiden käytöstä varadekaani Marjukka Myllärniemi on tehnyt hienon videon.

Lisäksi toivon, että opiskelijoiden vapaa-ajan tapahtumat, kuten alfajaiset ja muut lukukauden alkuun suunnitellut juhlat, voitaisiin lykätä lokakuun alkuun, jolloin opiskelijoilla alkaa kaikilla olla kaksi rokotetta, mikä mahdollistaa paremmin siirtymisen kohti normaalia eloa.

Lääkiksessä tulevan syksyn ajan isot luennot pidetään etänä, mutta muuten suurin osa pienryhmäopetuksista toteutetaan lähiopetuksena samoin kuin tentitkin. Muutamia isompia ensimmäisten vuosikurssien avajaistapahtumia tullaan järjestämään yliopiston tiloissa tarkoilla turvajärjestelyillä, ohjatuilla sisääntuloilla ja FFP2-maskien suojassa, jotta aloittavat opiskelijat pääsevät heti mukaan yliopistoyhteisöön. Samoin klinikkakursseilla potilasopetukset edelleen järjestetään HUSin turvaohjeita noudattaen.

Lopullisesti korona saataneen hallintaan vasta tehokkaiden ja turvallisten rokotteiden avulla. Nyt ollaan aivan uuden edessä; koronavirus ja sen aiheuttama tauti tunnistettiin ja sen genomi sekvenoitiin tammikuussa 2020. Jo maaliskuussa ensimmäinen rokotekandidaatti oli ensimmäisen faasin kokeissa muutamilla kymmenillä vapaaehtoisilla ihmisillä. Heinäkuussa 2020 muutama lääkeyritys ilmoitti jo kolmannen faasin kokeista, joissa kussakin on mukana jo 30 000 testattavaa. Ensimmäiset rokotettavat saivat pistoksensa jo joulukuussa 2020.

Tämä suoritus on oikeastaan aivan käsittämätön! Uusi patogeeni ja sen aiheuttama infektiotauti tunnistettiin tammikuussa 2020, ja vielä saman vuoden puolella oli kliinisesti erinomaisia ja turvallisia rokotteita tarjolla kansalaisille. Globaali tiedeyhteisö ja tutkiva lääketeollisuus ovatkin näyttänyt tässä yhteisen voimansa. Aikaisemmin pelkästään rokotteiden kehittäminen uutta tautia vastaan kesti vuosikausia, eikä kaikkia infektiota vastaan edelleenkään ole hyviä rokotteita.

Menestystä teille kaikille tulevaan edelleen vähän haastavaan syksyyn, niin lääkiksen väelle opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon parissa toimiville kuin myös kaikille opiskelijoille; hybridimallilla mennään lähi- ja etäopetuksessa.

Hyvää alkavaa lukuvuotta kaikille!

Risto Renkonen
dekaani, lääketieteellinen tiedekunta
glykobiologian professori, HY, ylilääkäri, HUS
risto.renkonen@helsinki.fi

Helsingin yliopistolla yhdessä pitkään valmisteltu ja lopulta yliopiston hallituksen hyväksymä uusi strategia 2021–2030 on nyt toteuttamista vaille valmis. Mitkä ovat sen keskeisimmät painopisteet, mikä muuttuu ja miten se vaikuttaa tutkijoiden, opettajien, muun henkilöstön ja opiskelijoiden arkeen?

Yliopiston arvot, totuus, sivistys, vapaus ja yhteisöllisyys, ovat kaiken pohjana. Samaan aikaan HUSin tuoreita arvoja, kohtaaminen, edelläkävijyys ja yhdenvertaisuus, on tärkeää kuljettaa yliopiston arvojen rinnalla.

Olisipa hienoa, mikäli saisimme kaikissa arkipäivän toiminnoissa aina mukaan nämä arvot, sillä yhdessä yliopisto ja yliopistosairaala olemme vielä paljon enemmän kuin kumpikaan yksinään.

Ennakointi ja tulevaisuuden suunnittelu keskiöön

Ilman muuta tulevallakin kaudella eli 2020-luvulla meidän keskeisimmät tehtävämme ovat korkeatasoinen tutkimus, siihen perustuva korkeampi opetus ja näiden kautta vaikuttaminen yhteiskunnassa.

Koronan aiheuttama pandemia on sysännyt maailman talouden melkoisen sekaisin, ja siksi ei tarvitse olla kovin suuri visiönääri, jos ennustaa, ettei nyt alkavalla strategiakaudella Suomen julkisen talouden käytössä olevat resurssit kasva, vaan pikemminkin ne voivat vähentyä entisestään.

Siksi ennakointi ja tulevaisuuden suunnittelu on nyt tärkeämpää kuin juuri koskaan aikaisemmin. Kun tavoitteena on tuottaa niukemmilla resursseilla kuitenkin enemmän tulosta niin korkeatasoisessa tutkimuksessa kuin kandidaatin, maisterin, lisensiaatin kuin tohtorin tutkinnoissakin, on selvä, että nykyisiä toimintatapoja on tehostettava.

Tämä ei siis tarkoita, että työntekijöiden tulisi tehdä enemmän töitä, mutta se mitä tehdään, tulisi olla merkityksellistä tavoitteille eikä meidän pidä tehdä turhaa tuottamatonta työtä tai hukkaa.

Hallinnon tehostamisesta merkittäviä parannuksia – lean vauhditti muun muassa tenttien sähköistämistä

Osa tehostamiseen liittyvistä parannuskohteista on lääketieteellisen tiedekunnan ja yliopiston tasolla päätettävissä, ja niitä olisi hyvä alkaa etsiä heti. Kun kehityskohteita löytyy, hallintoa tehostamalla (leanaamalla) voidaan saada merkittäviä parannuksia ja resurssien säästöä aikaan.

Meillä aloitettiin tämä prosessi jo ennen korona-aikaa, kun tehostimme systemaattisesti opintohallinnon prosesseja, kuten meidän hyvin monimutkaisten perusopintojen lukujärjestyksien ja tenttien järjestelyjä. Vaikka viime vuoden poikkeusolot toivat omat haasteensa näihin talkoisiin, tämän projektin avulla olemme muun muassa onnistuneet muuttamaan käytännössä kaikki tiedekunnan tentit sähköisiksi.

Taidamme olla ensimmäinen tiedekunta, joka on onnistunut tässä Helsingin yliopistolla. Haluankin erikseen kiittää koko meidän yliopistopalveluissa toimivaa opintohallintoa sekä tietenkin opettajia tenttien laatimisessa ja korjaamisessa sekä opiskelijoita ennakkoluulottomasta asenteesta uuden edessä osallistuessaan uudenlaisiin tentteihin. Tämä on hieno esimerkki siitä, miten rohkeilla päämäärien asettamisilla ja niiden määrätietoisella toteuttamisella päästään maaliin.

Hyvän käytöksen kampanja jatkuu

Yhden teeman haluan vielä erikseen nostaa Meilahdessa esille. Vuosi sitten käynnistettyä Hyvän käytöksen kampanjaa jatketaan, ja koetamme saada kaikki, niin henkilökunnan kuin opiskelijatkin, mukaan kampanjaan. Ystävällisyys ja hyvät käytöstavat eivät ole koskaan poissa muodista. Ihan tavallinen käytös riittää, ei tämä vaadi mitään sen ihmeellisempää.

Lopuksi, toivotaan, että saamme suomalaiset rokotetuksi tämän vuoden aikana. Sitten vähitellen pääsemme elämään koronaepidemian jälkeistä aikaa tulevan strategiakauden seuraavina vuosina samalla hyödyntäen nyt opittuja uusia toimintatapoja. Näillä sanoilla haluan toivottaa teille kaikille erittäin hyvää uutta vuotta 2021.

Risto Renkonen
Dekaani, lääketieteellinen tiedekunta
Ylilääkäri, HUS Diagnostiikkakeskus

 

Viime keväästä, maaliskuun puolivälistä alkaen olemme eläneet erittäin poikkeuksellisia aikoja koronapandemian takia. Poikkeustila, yhteiskunnan melkoisen täydellinen sulkeminen ja tehokas terveydenhuolto pitävät meidät kuitenkin hyvin pystyssä. Samaan aikaan yliopistolla opetus- ja tutkimushenkilökunnalle tuli valtavasti haasteita pystyä suoriutumaan välttämättömistä töistä. Vastaavasti opiskelijoille ei ollut helppoa jatkaa lähes kaikkea oppimista etänä.

Pakko on toisaalta erinomainen motivaattori. Vuosia puhuttu digiloikka ja siirtyminen digiaikaan tapahtui sitten oikeasti muutamissa viikossa, ja nyt monista se tuntuu luonnolliselta tavalta toimia. Tietenkään digimaailma ei korvaa kaikkia aitoja fyysisiä tapaamisia, mutta on erinomainen väline moniin tilanteisiin.

Kesällä aloimme jo toivoa, että ehkä tämä oli sitten tässä. Valitettavasti näin ei ole. Tuoreimmat tartuntaluvut Uudeltamaalta kertovat valitettavasti, että toinen aalto on meillä alkamassa. Se, tuleeko siitä todellinen aalto vai jääkö se vain pieneksi liplatukseksi, on oikeastaan meistä kaikista kiinni. Kesän suvantovaiheen jälkeen elokuun alussa infektioiden määrä on selvästi nousussa.

Ihmisten aktiviteetit lisääntyvät voimakkaasti kesälomien jälkeen, joten syksyn alkaessa on todella tärkeää kaikin keinoin rajoittaa infektion leviämistä kansalaisten keskuudessa. Uusien opiskelijoiden opetus alkaa kampuksella tänään 17.8. Jo moneen kertaan kuullut ohjeet, joita ei kuitenkaan voi liikaa kerrata, ovat edelleen tuiki tärkeitä ohjeita meille kaikille: turvavälien pitäminen, hygieniasta huolehtiminen, käsidesit ja maskit tungoksissa.

Lääkiksessä tuleva syksy mennään opetuksen osalta pääsääntöisesti etänä. Muutamia ensimmäisten vuosikurssien tapahtumia tullaan järjestämään yliopiston tiloissa, jotta aloittavat opiskelijat pääsevät heti mukaan yliopistoyhteisöön. Samoin klinikkakursseilla on edelleen osa opetuksista mahdollista järjestää HUSin turvaohjeita noudattaen.

Korona tuo nyt yhteiskuntaan, yliopistoon, lääkikseen ja HUSiin merkittävästi ylimääräistä riesaa. Tulevina kuukausina meidän kannattaa kuitenkin kääntää nämä harmit positiivisuudeksi. Etsitään uusia keinoja torjua sosiaalisten kontaktien puutteen tuomaa yksinäisyyttä, vaikka säännöllisillä virtuaaliaamukahveilla kurssi- tai työkavereiden kanssa. Hyödynnetään digiloikan tarjoamia uusia mahdollisuuksia.

Klinikkameetingien ja Biomedicumin maanantailuentojen digitaalisuus sallii laajan ulkomaisten puhujien osallistumisen hyvin vaivattomasti. Myös väitöstilaisuuksissa on jo opittu hyödyntämään korkeatasoisia ulkomaisia vastaväittäjiä, joiden ei enää tarvitse käyttää 3-4 vuorokautta tullakseen väitökseen Helsinkiin. Samoin HUSissa ovat monet klinikat kevään aikana nopeasti alkaneet käyttää virtuaalivastaaottoja, joista mm. ihotautien poliklinikalla on erinomaisia kokemuksia ja joita voidaan jatkossa varmasti hyödyntää myös kandiopetuksessa.

Lopullisesti korona saataneen hallintaan vasta tehokkaiden ja turvallisten rokotteiden avulla. Tiedemaailma onkin näyttänyt tässä voimansa.

Aikaisemmin rokotteiden kehittäminen uutta tautia vastaan kesti vuosikausia. Nyt ollaan aivan uuden edessä; koronavirus ja sen aiheuttama tauti tunnistettiin tammikuussa 2020. Virus sekvensoitiin, ja jo maaliskuussa rokotekandidaatti oli ensimmäisen faasin kokeissa muutamilla kymmenillä vapaaehtoisilla ihmisillä Yhdysvalloissa. Heinäkuussa muutama lääkeyritys ilmoitti jo kolmannen faasin kokeista, joissa kussakin on mukana jo 30 000 testattavaa. Tuloksia näistä on luvassa vielä tänä vuonna.

Milloin sitten voidaan palata ”normaaliin” tai vanhaan? Itse asiassa vanhaan normaaliin ei ehkä sellaisenaan koskaan palata, mikä onkin monilta osin hyvä. Digiloikka on saatu käyntiin, ja se tulee vain jatkumaan ja laajenemaan monille muillekin aloille kuin vain opetukseen ja tutkimukseen, mm. big data tieteessä.

Mikään ei ole niin vaikeaa kuin tulevaisuuden ennustaminen. Kukaan ei oikeasti tiedä, miten pandemia kehittyy maailmalla ja meillä Suomessa. Me voimme ja meidän kannattaa vaikuttaa omilla pienillä toimillamme siihen, että Suomen toinen aalto jäisi pienen liplatuksen tasolle eikä nousisi kevään 2020 aikana nähtyihin lukuihin.

Menestystä teille kaikille tulevaan vähän haastavaan syksyyn, niin lääkiksen väelle opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon parissa kuin myös uusille ja vanhoille opiskelijoille, joilla etäopetus on edelleen pääasiallinen toimintatapa. Yhdessä toimimalla selviämme näistä tulevista, osin hankalista ajoista hyvin. Jälkeenpäin voimme sitten muistella, miten ihmeessä pieni virus saattoikaan saada näin valtavasti hämminkiä aikaan!

Hyvää alkavaa lukuvuotta kaikille!

Risto Renkonen
Dekaani, glykobiologian professori, ylilääkäri
HY ja HUS
risto.renkonen@helsinki.fi