Helsingin yliopisto
Ryhmämentoroinnin välitapaaminen kokosi helmikuun lopussa mentorit yhteen jakamaan kokemuksiaan marraskuussa käynnistyneestä ohjelmasta. Helmi-maaliskuu merkitsee usein valtaosalle ryhmistä yhteisen taipaleen puoliväliä, jolloin on hyvä hetki jakaa toimivia käytänteitä muiden kanssa.
Välitapaaminen järjestettiin marraskuun tilaisuuksien tapaan Zoomissa ja paikalle saapuikin virtuaalisesti ohjelman mentoreita eri puolilta Suomea – ja maailmaa. Ennen varsinaisia ryhmäkeskusteluja mentorit pääsivät kuulemaan urasuunnittelu- ja työnhakuasioista yliopistolla. Anna Storgårds urapalveluista kertoi miten urasuunnittelua tuetaan yliopistolla nyt ja tulevaisuudessa ja mitä uutta tällä rintamalla on tekeillä.
– Meillä urapalveluissa ollaan siirtymässä uuteen teoreettiseen viitekehitykseen, jossa uravalmiuksia hahmotetaan opintoaikana karttuvien viiden eri pääoman avulla. Pääomien alle linkittyvät muun muassa verkostoituminen, alan toimijoihin tutustuminen, erilaisten organisaatioiden kulttuurikoodien hahmottaminen ja urasuunnittelu. Mentoroinnilla on näissä kaikissa keskeinen rooli, Storgårds kertoi.
Erilaisia kokemuksia ryhmien dynamiikasta ja etäajasta
Tälle kaudelle on ollut korona-ajasta johtuen erityistä se, että kaikki tapaamiset on järjestetty etäyhteyksin. Osalle tämä on toiminut hyvin, sillä aikataulujen järjestäminen on ollut helpompaa. Osa aiemmilla kausilla ohjelmaan osallistuneista mentoreista kuitenkin koki, ettei ryhmädynamiikka ole välttämättä päässyt muodostumaan yhtä tiiviiksi, kuin kasvokkaisissa tapaamisissa.
Tapaamisissa jaettiin myös kokemuksia hyvistä toimitatavoista. Osa mentoreista kertoi aktoreiden ottaneen aktiivisen roolin tapaamisten järjestämisessä. Myös työkirjasta oli ollut apua tapaamisten suunnittelussa, sekä aktoreilta heräävien kysymysten teemoittelussa eri tapaamisten aiheiksi.
– Opiskelijat ovat omassa ryhmässäni melko eri vaiheissa elämäänsä, mutta kaikki yhdistää jollain tapaa lähestyvä siirtymävaihe työelämään, kommentoi yksi mentoreista.
Tärkeitä havaintoja keskusteluissa tehtiin myös siinä, mikä on mentorin rooli koko prosessissa. Mentorointi on vapaaehtoistoimintaa perustuva prosessi, jossa mentori voi jakaa vain sitä tietoa ja kokemusta, jota hänellä itsellään on.
– On tärkeää muistaa, että mentorin ei odoteta toimivan terapeuttina, opintojen ohjaajana tai työnvälittäjänä. Mentoroinin on tarkoitus olla prosessina vastavuoroinen kokemus, jossa mentori voi toimia esimerkiksi kuuntelijana ja oman tiedon ja kokemustensa jakajana. Rooli voi vaihdella ja muodostua ryhmän dynamiikan mukaan, muistutettiin tapaamisessa.
Ohjelman koordinointitiimi aikoo kerätä tästä kaudesta palautetta erityisesti etäjärjestämiseen ja -tapaamisten hyviin ja huonoihin puoliin liittyen.
– Tilanne on uusi kaikille, joten tulevia kausia ajatellen on tärkeää kerätä tästä vuodesta arvokkaat opit mentorointiohjelman kehittämiseen. Palautetta ja kysymyksiä voi tietysti lähettää myös milloin vain jo kauden aikana suorana koordinointitiimille, kommentoi Salla Wilén urapalveluista.
Ryhmämentoroinnin kymmenes kausi jatkuu vielä toukokuuhun saakka, jolloin vietetään yhteistä päätöstilaisuutta. Vallitsevasta koronatilanteesta johtuen kausi jatkuu kokonaisuudessaan etänä.
Urapalveluiden muut sisällöt ja palvelut (mentoroinnin lisäksi) työnhaun ja urasuunnittelun tueksi opiskelijoille ja vastavalmistuneille on koottu Harjoittelu ja Työ ja Ura –osioihin Opiskelijan ohjeet -sivustolla.
Mentorit ja aktorit voivat olla yhteydessä koordinointiiimin milloin vain kauden aikana osoitteeseen careerservices(at)helsinki.fi
