Ensimmäisen kurssikerran tavoitteena oli tutustua QGIS-ohjelmiston perusteisiin sekä luoda koropleettikartta, joka kuvastaa Itämerta reunustavien valtioiden typpipäästöjä. Tämän jälkeen tarkoituksena oli vielä tehdä teemakartta opitun perusteella. Muista kurssilaisista poiketen olen ehtinyt jo opetella QGIS-ohjelmiston perusteet edeltävillä kursseilla, minkä johdosta ensimmäisen kurssikerran tehtävä tuntui suhteellisen helpolta. Toki ohjelmiston opettelu uudelleen tauon jälkeen vei oman aikansa.
Typpipäästöjä kuvaavasta koropleettikartastani tuli hyvin pelkistetty (Kuva 1). Useiden valtioiden rajat hävisivät jo varhaisessa vaiheessa taiteillessani karttaa, enkä saanut niitä usean yrityksenkään jälkeen palaamaan. Toisaalta kartta on ainakin yksinkertaisuudessaan helppolukuinen. En myöskään muistanut korostaa Itämerta juurikaan, vaikka kartan tarkoituksena oli vertailla, kuinka suuri osuus kullakin valtiolla on Itämereen ajautuvista päästöistä. Typpi ajautuu Itämereen pääasiassa yhdyskunnista sekä maataloudesta, jossa sitä hyödynnetään ravinteena viljelykasveille (SYKE 2018). Typen ajautumisella vesistöihin on suora vaikutus ravinnepitoisuuksien kasvuun, joka rehevöittää Itämerta ja voi sitä kautta muuttaa koko alueen ekosysteemiä (Furman et al. 2014)
En myöskään tiennyt minkälaista luokittelutapaa tehtävässä tulisi käyttää: luonnollisia luokittelurajoja, tasavälejä vai kvantiileita. Päädyin käyttämään kvantiileita, jossa jokaisessa luokassa on yhtä monta havaintoa. Luokitteluvirheen johdosta esimerkiksi Ruotsin ja Puolan päästöt näyttävät yhtä suurilta, vaikka Puolan osuus on pyöristettynä yli 30%, kun taas Ruotsin osuus on lähempänä 10 %. Vilma Pylkön kartta onkin mielestäni tietosisällöltään oikeellisempi kuvaus typpipäästöjen suuruuksista.
Toisen tehtävän aiheen valitsin suoraan kurssikansiosta saatavilla olleista aineistoista. Vertailin vuokra-asuntojen osuutta asumismuotojen kokonaismäärästä kunnittain (Kuva 2). Vuokra-asuntojen määrä on kasvussa isoissa kaupungeissa, etenkin yliopistokaupungeissa (Tilastokeskus 2018). Tämä mielestäni tuleekin hyvin esille kartastani. Tällä kertaa myös luokittelin aineiston luonnollisin luokittelurajoin ja uskoisinkin, että tuotos on edellistä oikeellisempi.
Lähteet:
Itämeren typpikuorma Suomesta (2018). Suomen Ympäristökeskus. 21.1.2019 https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Meri/Mika_on_Itameren_tila/Itameren_typpikuorma_Suomesta(31457)
Eeva Furman, Mia Pihlajamäki, Pentti Välipakka & Kai Myrberg (2014). Itämeri – Ympäristö ja ekologia. Suomen Ympäristökeskus. 21.1.2019 http://www.syke.fi/fi-FI/Julkaisut/Esitteet/Itameri__ymparisto_ja_ekologia_tietopake(28801
Pylkkö, Vilma (2019). Ensiaskeleet QGISillä. 21.1.2019 https://blogs.helsinki.fi/vipy/
Vuokra-asuminen yleistyy – pienet asunnot useimmiten vuokralla (2018). Tilastokeskus. 21.1.2019 https://www.stat.fi/til/asas/2017/01/asas_2017_01_2018-10-10_tie_002_fi.html