Kuukausi: kesäkuu 2019

Kurssikerralla paneuduin pisteaineistojen esittämiseen kartalla itsenäistehtävän avulla. Epicollect tehtävän toteutin jo vuoden 2017 puolella, jolloin kiersin pitkin Kumpulaa arvioiden maiseman miellyttävyyttä Sadun ja Milenan seurana.

Toteutin tehtävän Artun tarjoamien avoimien tietolähteiden kautta. Muutin internetistä saamani tiedot Excelin avulla csv-muotoon, jonka avulla siirsin tiedot QGIS-ohjelmistoon esitettäväksi. Ensimmäisessä kartassa halusin tarkastella maanjäristysten esiintymistä. Kartta esittää Richterin asteikolla voimakkuudeltaan yli 6:n magnitudin maanjäristyksiä 2000-luvulla (Kuva 1). Käytännössä Richterin asteikko perustuu logaritmiin ja yli 6:n magnitudin järistykset luokitellaan voimakkaiksi, hyvin voimakkaiksi tai erittäin voimakkaiksi (Seismologian instituutti). Voimakkaat maanjäristykset myös esiintyvät huomattavasti harvemmin kuin pienet. Suvi Salonen onnistui blogissaan esittämään voimakkuuksiltaan eri asteiset järistykset tehokkaammin, merkiten ne selvästi eri värisiksi.

Seuraavassa karttaesityksessä pyrin esittämään 1964 vuoden jälkeen purkautuneiden tulivuorten vaikutusaluetta edellisen kurssikerran tehtävästä inspiroituneena (Kuva 2). Kaiken kaikkiaan sain ainakin oikeat tiedot tuotua QGIS:iin. En kuitenkaan kiireessä muistanut muokata karttani esitystapaa mielekkäämmäksi pisteaineiston esitystavan sijaan. Esimerkiksi puskurialue olisi kannattanut muokata polygoniksi tulivuoria esittävien pisteiden ympärille. Lisäksi unohdin täysin lisätä esimerkiksi mitta-asteikon sekä legendan esityksiin.

Jos toisen karttatuotokseni puutteellisen esityksen jättää huomioimatta, on kartat kuitenkin suhteellisen onnistuneet. Pyrin koko harjoituksen ajan pitämään mielessäni voisiko karttoja hyödyntää jonkin asian opetukseen niitä tehdessäni. Halusinkin näyttää, että tulivuorten sijainneilla ja niiden purkauksien vaikutusalueiden laajuuksilla voi olla havaittavissa korrelaatio maanjäristysten sijaintiin. Saavathan molemmat energiansa maapallon sisuksen lämpöenergiasta, joka esiintyy maanpinnalla vaihtelevin ilmenemismuodoin.

 

Lähteet:

Perustietoa maanjäristyksistä (2019). Seismologian instituutti. 12.6.2019

https://www.helsinki.fi/fi/seismologian-instituutti/maanjaristykset/perustietoa-maanjaristyksista-0).

Suvi Salonen (2019). Kurssikerta 6 – aineiston tuottamista ja hasardeja. 12.6.2019

https://blogs.helsinki.fi/marttils/

Uskallan väittää, että viidennen kurssikerran tehtävät aiheuttivat minulle eniten päänvaivaa. Niinkin paljon, että kurssin suorittaminen tyssäsi lähes neljäksi kuukaudeksi. Taustalla ehkä vaikutti myös muiden kurssien sekä töiden suomat kiireet keväälleni. Muutaman tovin kerättyäni rohkeutta uskalsin kuitenkin palata kurssin pariin.

Aloitin kurssikerran harjoitukset käyttämällä bufferointi-toimintoa, eli puskurointia. Muistelisin käyttäneeni bufferointia aikaisemmin jollain toisella menetelmäkurssilla ja periaate oli ainakin tuttu. Olen luonut aiemmin ainakin peltojen läheisyydessä oleville puroille suojelualueet puskurointivyöhykkeiden avulla. Puskurivyöhykettä voi siis esimerkiksi hyödyntää tarkastellessa jonkin ilmiön tai asian vaikutusaluetta. Harjoittelin aluksi luomalla Pornaisten alueen päätien ympärille vaikutusalueen, jonka avulla tarkastelin kuinka monta ihmistä asuu 100 metrin etäisyydellä tiestä.

Seuraavaksi siirryin varsinaisten itsenäistehtävien pariin. Aloitin laskemalla Malmin lentokentän läheisyydessä olevia asukaslukuja, jotka kokosin alla esitettyyn taulukkoon (Taulukko 1).

Etäisyys	Malmin lentokenttä
1 Km	3704
2 Km	56357

Taulukko 1. Malmin lentokentän läheisyydessä asuvien ihmisten lukumäärät esitettynä 1 km ja 2 km säteillä.

 

Malmin lentokentän jälkeen siirryin Helsinki-Vantaan lentokentän pariin. Ensimmäiseksi suoritin samat laskutoimitukset, kun Malmin kentälle. Tämä sujui tässä vaiheessa jo varsin mutkattomasti.  Pahimpien melualueiden (eli 65dB ja 55dB) laskujen jälkeen QGIS kuitenkin romahti ja kaikki tekemäni hävisi kuin tuhka tuuleen. Tästä johtuen alla olevan taulukon luvut, joita en tietystikään muistanut saman tien ottaa ylös, ovat kirjoitettu sen perusteella mitä ulkoa muistin (Taulukko 2).

Kysymykset	Vastaukset
Asukkaat 2 Km säteellä Helsinki-Vantaasta	10374
Asukkaat 65dB melualueella	n. 370
Asukkaat 55dB melualueella	11913

 

QGIS:n kaatumisen jälkeen tehtävien jatkaminen tuntui mahdottomuudelta, joten turvauduin lukemaan ja vertailemaan muiden kurssilaisten blogitekstejä. Kaikilla näytti olevan toisistaan poikkeavia vastauksia tehtäviin, mikä herätti samanaikaisesti kysymyksiä tuottamani tiedon oikeellisuudesta, mutta tuntui myös lohdulliselta.  Kuten Sara Saastamoinen blogissaan tuo esiin, tuottamamme paikkatiedon luotettavuus onkin riippuvaista paikkatieto-ohjelmiston käyttäjästä.

 

Lähteet:

Saastamoinen, Sara (2019). Kurssikerta 5. 11.6.2019 https://blogs.helsinki.fi/saasara/2019/02/19/kurssikerta-5/