Viimeisellä kurssikerralla pääsin luomaan kartan täysin itsenäisesti aina aiheen ja alueen rajauksesta asti. Suosituksena annettiin, että alueen tulisi jakautua useampaan pienempään osa-alueeseen, kuten valtioon. Alun perin olisin halunnut tarkastella Tunisiaa ja sen Facebook käyttäjien määrän kasvua vuoden 2011 vallankumouksen jälkeen. Facebookilla nähtiin olevan kriittinen rooli Tunisian vallankumouksen varsinaisessa mobilisoinnissa. Olisikin ollut mielenkiintoista tuottaa kartta, josta olisi voinut havainnoida alueellisia eroja käyttäjien nousun kanssa. Ei kuitenkaan tullut suurena yllätyksenä, ettei Tunisiasta ollut saatavilla kaikkia tarvittavia tilastoja ja paikkatietoaineistoja tällaisen vertailun tuottamiseksi. Selvitin kuitenkin omaksi ilokseni, että Dubain hallintokoulun arabien sosiaalisen median raportin mukaan Tunisiassa nähtiin Facebook käyttäjissä jopa 17 prosentin nousu edelliseen vuoteen verrattuna (Huang 2011). Yousri Marzoukin artikkelin The Contribution of Facebook to the 2011 Tunisian Revolution: A Cyberpsychological Insight mukaan sosiaalisen median mahdollistama tiedonvälitys oli elintärkeää Tunisian vallankumoukselle ja Facebook olikin sen tärkein katalysaattori.
Päädyin Tunisia-saagani jälkeen valitsemaan alueeksi tutun ja turvallisen Suomen, sillä taustakarttakin löytyi helposti edellisten kurssikertojen aineistosta. Päätin tarkastella Suomen äänestysprosenttia vuoden 2018 presidentinvaaleissa kunnittain, sillä Tilastokeskuksen tuottamat tilastoaineistot olivat helposti löydettävissä blogissa annetun linkin kautta sekä ovat loogisesti helppo yhdistää karttapohjaani. Koen, että presidentin vaalien äänestysaktiivisuuden tarkastelulla voidaan jollain tapaa nähdä kuntien yhteiskunnallisen osallistumisen tasoa. Kuinka paljon äänestäjät näkevät presidentillä olevan yhteiskunnallista painoarvoa. Kaiken kaikkiaan Tilastokeskuksen aineisto olikin äärimmäisen helppo siirtää Excelin kautta QGIS-ohjelmaan. Soveltamalla kurssilla oppimaani sainkin aikaiseksi ihan toimivan kartan (Kuva 1).
Valitsin karttaani luokitteluvälit, jotka korostavat äänestysaktiivisuuden poikkeamaa. Kuten Helsingin Sanomat uutisoivat, äänestysprosentti koko Suomen osalta oli 69,9% (HS 2018). Kartassani vaalein ja tummin väri edustavat tästä luvusta poikkeavan alhaista tai korkeaa äänestysaktiivisuutta. Pyrinkin ohjaamaan kartan mahdollisen lukijan katseen näihin kuntiin.
Lähteet:
Huang, Carol (2011). Facebook and Twitter key to Arab Spring uprisings: report. The National. http://www.l2f.inesc-id.pt/~fmmb/wiki/uploads/Work/misnis.ref01.pdf
Marzouki, Y., I. Skandrani-Marzouki, M. Béjaoui, H. Hammoudi, T. Bellaj (2012). The Contribution of Facebook to the 2011 Tunisian Revolution: A Cyberpsychological Insight. Cyberpsychology, Behavior, and Social Networking 15: 5.
Kempas, Karla & Pauliina Jokinen (2018) Presidentinvaalien äänestysaktiivisuus jäi 69,9 prosenttiin. Helsingin Sanomat 28.1.2018. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005542934.html
Sauli Niinistö valittiin presidentiksi I vaalissa 2018. Tilastokeskus. 6.9.2019 https://www.stat.fi/til/pvaa/2018/pvaa_2018_2018-01-30_tie_001_fi.html