Kolmannella kerralla

Tämä toinen kurssikerta käynnistyi edellisen kurssikerran tapaan teoriaosuudesta. Tämän kertainen teoriaosuus käsitteli erinäisiä diagrammeja ja teemakarttoja, ja niiden visualisointi tapoja. Diagrammeja opin käyttämään ja tekemään eri ilmiöiden mittareina. Erilaisia teemakarttoja opimme tekemään luennoitsijan esimerkkiä seuraamalla omalta koneelta. Samasta aineistosta ja teemasta teimme viisi teemakarttaa, jotka olivat Graduated-kartta (kuvaa kartan absoluuttisia arvoja ja eri kohteiden päälle merkitty symboli kasvaa teemoitettavan arvon mukaisesti), Pistekartta (kuvaa absoluuttisia arvoja), Individual-kartta (kuvaa laadullisia arvoja), Grid-kartta (Interpoloimalla aineiston syntyy liukuvärjätty jatkuvapintainen kartta) ja 3D-kartta eli prismaattinen kartta (kolmiulotteinen kartta, joka luo dramaattisen näkökulman alueellisista eroista kartalla). Näiden erinäisten kartografisten esitysten lisäksi opettelimme siirtämään lisää tilastotietoa MapInfon paikkatietoaineistoon SOTKAnet nettisivun avulla. Tämä uusi data muokattiin Excelillä kelvolliseksi MapInfoa varten, jonka jälkeen voimme siirtää tämän uuden datan paikkatietoaineistoa varten.

Tämän teoriaosuuden ja käytännön kokeilujen jälkeen siirryimme varsinaiseen tehtävänantoon liittyen äskeiseen oppiin. Tehtävänä on luoda päällekkäiset teemakartat eli kaksi koropleettiteemaa päällekkäin, ja tietenkin aineistojen on oltavan toisiinsa tukevia. Pitkän pohdiskelun ja eri teemojen yhdistelyn jälkeen päädyn tekemään oman karttani Suomen kuntien eläkkeillä olevien elatussuhteesta. Ensimmäinen teema kuvaa Suomen eläkkeiden määrän prosentuaalisesti kunnittain, tämän päälle liitin kuntien elatussuhteen eli taloudellisen huoltosuhteen. Edellisessä paikkatietoharjoituksessa tein kartografisen esityksen vain taloudellisesta huoltosuhteesta Suomen kunnista, joten päätin tähän teemakarttaan lisätä vielä eläkkeellä olevien tilaston. Yritin kyllä etsiä SOTKAnet-sivustosta etsiä päivitetympää tietoa eläkkeellä olevien määrästä, mutta ei silmään osunut yksikään, joten käytin MapInfon omaa dataa tähän. Uudesta kartografisesta esitelmästä voidaan nähdä näiden kahden asian riippuvuussuhde ja kytkössuhde toisiinsa.

Kuva 2. Suomen eläkkeellä olevat kunnittain ja niiden elatussuhde

Kartan luomisessa ilmentyi omat ongelmansa ja niistä suurin oli luoda toinen teemakartta toisen päälle, ilman että toisen teemakartan luettavuus ei kärsisi. Pyörittelin luokitteluja viidestä kolmeen, erilaisia väriskaaloja luokittelua varten ja erilaisia luokittelukuvioita moneen kertaan, jotta oikeanlainen yhdistelmällisyys löytyisi. Loppujenlopuksi laadin kaksi eri luokittelua kahteen erikarttaan, josta sitten sain valittua sen paremman kartan helposti luettavuuden perusteella.

Karttani tuo onnistuneesti esille kuinka osa Suomen kunnista asuvien eläkeläisten elatussuhde on hyvin alhainen ja osassa kunnassa elatussuhde hyvinkin suuri. Tilastokeskuksen virallisessa nettisivussa elatussuhdetta kuvataan seuravanlaisesti: ”Taloudellisessa huoltosuhteessa verrataan työssäkäyviä muuhun väestöön (eläkeläiset muun muassa). Luvut esitetään usein kuinka monta työtöntä ja työvoiman ulkopuolella olevaa henkeä on yhtä työllistä kohti (muun muassa eläkkeellä olevat).” Eli kartografisen esityksen mukaan tilanne on hyvä keskuksissa (suurkaupungit ja sen lähi-alueet) ja pahin tilanne näyttäsi olevan syrjäseuduilla nuorten työnikäisten lähdettyä keskuksia kohti työn toivossa. Muun muassa pohjoinen karjala on yksi pahimpia alueita, eläkkeellä olevia väestöstä on 32 – 47 % ja elatussuhde alueella 68 – 100. Tilanne on hurja.

Tehtävä kokonaisuudessa oli selkeästi haastavampi kuin edellinen tehtävä, johtuen kartan informaation ja aineiston laajuudesta. Opin kuinka tarkkoja tulee olla luodessa luokittelua koropleettikarttaan sisältyen kaksi eri aineistoa. Sain myös varmuutta Mapinfon käsittelyyn, enkä enää sählää ja panikoi jos asiat eivät suju helposti ja heti kun niiden halutaan sujuvan. Opin myös kantapään kautta että mitä enemmän opimme teemakarttojen luomisesta sitä enemmän aikaa varsinaisten tehtävien luominen vie.

Kun opastetusta harjoitustyöstä oli selvitty, aloitimme ensimmäisen varsinaisen paikkatietotehtävämme. Saimme tehtäväksemme siis tehdä vapaavalintaisen teemakartta (koropleettikartan) käyttäen taustamateriaalina Tilastokeskuksen Suomen valtion kuntia koskevaa paikkatietoaineistoa. Tämän harjoituskerran kartta eli koropleettikartta kuvastaa varsin hyvin suhteellista määrää kartalla jostakin ilmiöstä. Harjoituksessa käytimme aineistojen luokittelumenetelmiä ja erilaisia tilastoja Suomen kunnista. Valitsin teemakarttani aiheeksi Suomen kuntien taloudellisen huoltosuhteen. Taloudellinen huoltosuhde tarkoittaa kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Huoltosuhde lasketaan työttömien ja eläkeläisten ulkopuolella olevan määrän suhteessa työllisten määrään. Tämä huoltosuhde on riippuvainen kansallisesti ja alueellisesti talouden suhdannekehitykseen. Valitsemani aihe on ajankohtainen Suomen talouden kannalta, ja se vaikutti päätökseeni valita tämä. Seuraavassa karttatehtävässä on myös aiheeseen liittyvä kartta, mutta hieman eri teemalla.

Aloitin kartan laatimisen läpikäyden erilaisia aineistoja ja tilastoja huoltosuhteeseen liittyen. Tarkastelin minkälaista dataa MapInfo tarjoaa teemakartan laadintaan, ja sen lisäksi vertailin tätä dataa tilastokeskuksen sivulla olevaan dataan. Aineistojen tarkastelun jälkeen aloin luokittelemaan aineiston, jotta saisin kartasta mahdollisimman luettavan näköisen. Apuna tähän luokitteluun käytin histogrammityökalua. Suurta päänvaivaa minulle aiheutti luokittelujen määrän päättäminen ja löytäminen. Luokittelujen ollessa liian suuret kartan informaatio kärsii ja kartan luettavuus vaikeutuu. Alussa MapInfo tarjosi viisi luokkaa, mutta viisi luokkaa teki teemakartastani sekavan. Lopulta päädyin kolmeen luokkaväliin aineiston luettavuuden perusteella, MapInfosta laatimalla (luonnollinen jako). Luokkajakoni on hyvin suppea varrattuna esimerkiksi Aution blogissa, Antti on käyttänyt viiden luokituksen mahdollisuutta, joka toimii hänen koropleettikarttaan.

Kuva 1. Suomen kuntien taloudellinen huoltosuhde 2011

Onnistuin kartassani erityisen hyvin väriskaalojen tekemisessä. Kartan värit kuvastavat hillitysti huoltosuhteen alueellisuutta, mutta osaa selkeästi painottaa muutamien alueiden huoltosuhteen suuruutta.
Teemakarttani valmistuttua sain hyvin näyttävästi esille taloudellisen huoltosuhteen Suomen kunnissa. Kartta antaa selkeän kuvan missä Suomea on suurin taloudellinen huoltosuhde ja missä pienin. Kuten epäillä saattoikin, suurinta näyttäisi olevan pohjoisessa Lapissa, Pohjoisessa Karjalassa, Kainuussa, pohjoisessa Pohjanmaassa (paitsi Oulun alue ja sen lähikaupunki alueet) ja itäisessä Savossa. Syyt näihin eroihin löytyvät työpaikkojen vähenemiseen syrjäseuduilla ja kaupungistumisen kasvusta. Työpaikkojen siirtyessä keskuksia kohti vähenevät syrjäseutujen työpaikat. Tällöin työttömyys kasvaa ja huoltosuhde suurenee syrjäseuduilla eläkeläisten jäätyä syrjäseuduille.
Kokonaisuudessaan tehtävä oli hyvin yksinkertainen, mutta toteutuksessa oli omat haasteensa. Haasteita sain muun muassa luokituksen kanssa ja kartan värien valinnassa. Monen karttateon yrityksen jälkeen MapInfon käyttö alkoi käydä yllättävän helpoksi, työkalujen erinäiset käyttötarpeet muistuivat nopeasti mieleen. Uskon kuitenkin että seuraavat harjoituskerrat paikkatiedon parissa tulevat olemaan entistä haastavimpia.