Luontoaiheisia runo- ja lorukirjoja

Suomen lasten metsäretkipäivän runokilpailu on vielä reilun viikon ajan käynnissä!

Kokosimme inspiraatioksi ja innoitukseksi muutamia runo- ja lorukirjoja, joita voi lueskella ennen tai jälkeen omien runoiluiden.

Pia Perkiö ja Pia Sakki – Siilin satupuu (2018)

Perkiön lorut ovat mukavaa luettavaa jo pienille runoilijoillekin. Lorut ovat lyhyitä, mutta kieleltään hauskoja ja oivaltavia. Loruissa metsän eläimet puuhailevat arkisten, lapsille tuttujen aiheiden parissa. Sakin leikkisä ja värikäs kuvitus pitää pienet ja isotkin kiinnostuneita – mitä kaikkea kuviin kätkeytyy?

Kesä
Metsä tuoksuu, metsä soi.
Kettupari unelmoi
ja katsoo silmiin toisiaan
eikä muita huomaakaan,
kun jäätelöä lusikoi.

 

Mari Mörö & Marjo Nygård: Helokki ja hiirenvirna – Kukkaretki pihamaalle (2008)

Mörön runot vievät kukkien maailmaa. Osa runoista on nimetty kukkien mukaan, ja näiden runojen avulla voidaan tutustua pihamaan kukkasiin. Nygårdin herkät piirustukset auttavat pääsemään jyvälle, mistä kukasta on kulloinkin kysymys. Mukana on niin puutarhasta tuttuja kesäkukkia (samettikukka, pioni) kuin luonnonkukkia (kissankello, horsma). Muissa runoissa nousevat esiin puutarhan hyönteisten touhut: mitä puuhailee toukka, entäpä leppäkerttu?

Hiirenvirna
Suikertaa pensaasta toiseen
ylettyy sinne tänne,
ehtii monenmoiseen
kukkiva ystävämme.
Se vaatii seuraa
ja seuraa saa.
Kaksin on kaikilla mieluisaa.

Syksyn tullen soimaan jää
siemenien helinää.

Sanna Jaatinen (toim.): Neulaspolku – Meidän lasten runot (2001)

Neulaspolku on luontoaiheisten runojen kokoelma. Se sisältää lähes sata runoa eri aikakausilta. Mieluisia runoja löytyy niin taaperoille kuin kouluikäisillekin. Tästä kirjasta voi poimia uusia runoja lorukortteihin ja tämä sopii erityisen hyvin luettavaksi metsäretkellä.

Kasveja
Metsässä kasvaa karhunsammal,
käenkaali ja kukonkuusi,
ketunleipä ja variksenmarja.
Kun kissankello lyö puoli kuusi,
niin harakankello lyö kaksitoista.
Kurjenpolvi ei siedä moista;
se kissankäpälää tanssittaa
                                     ja tanssittaa
                                     ja tanssittaa.
Silloin leijonankita aukeaa 
ja tähti metsään putoaa.
Pia Perkiö

Tuomas Väätäinen: Metsätähdet tuikkivat – lastenrunoja (2018)

Tämä runoteos esittelee 28 luonnonkukkaa. Jokaisesta kukasta on runo ja myös valokuva kyseisestä kukasta. Tienpientareen kukat tulevat sivu sivulta tutuimmiksi.

Vanamo
Vanamon kukka vaatimaton
metsässä kasvaa saa.
Vanamon varsi rönsyilee
kukkia täynnä on maa.

Vanamon kukka vaatimaton
kesäyössä tuoksu vieno.
Kukka myöskin vaikuttavan
kaunis, hento ja hieno.

Ohjeet runottamiseen

Pienten lasten voi olla vaikea keksiä runoa kylmiltään. Siksi suosittelemme runojen tekemiseen runottamista. Runottaminen pohjautuu sadutusmenetelmään. Saduttamisessa lapsi saa itse kertoa sadun tai tarinan ja aikuinen kirjoittaa sen ylös sellaisenaan. Kun satu on valmis, aikuinen lukee sadun lapselle. Lapselta kysytään, haluaako hän muuttaa tai korjata sitä vielä. Jos ei, satu on valmis. 

Olemme soveltaneet tätä ajatusta runottamiseen. Näihin runottamisohjeisiin olemme lisänneet sen, että aikuinen voi apukysymyksillä auttaa lasta tuottamaan runoa.

Metsäretkipäivän runokilpailussa pienten lasten runottaminen on sallittua runon tuottamiseksi. Ihan pienten, juuri puhumaan oppineiden, runot voivat olla myös metsään liittyvien asioiden nimeämistä. Tämä onnistuu helpoiten tekemällä runo metsässä. Haluamme kuulla, mitä ajatuksia lapsilla on metsästä.

Ohjeet runottamiseen:

1) Kerro lapselle, että nyt sinä saat kertoa runon metsästä ja minä kirjoitan sen muistiin. Runo voi alkaa myös spontaanisti lapsen aloitteesta ilman, että tietoisesti teette runoa. Tämä on helpointa toteuttaa metsässä tai metsän läheisyydessä.

2) Jos lapsi ei innostu tai ei tule mitään mieleen, lasta voi ja saa auttaa runottamisessa kysymyksillä, esimerkiksi:

Mitä metsässä näkyy? Miltä metsä näyttää? Miltä metsässä tuoksuu? Mitä metsässä kuuluu? Millainen metsäretki meillä on?

Kysymykset voivat olla myös sellaisia, jotka sopivat juuri teidän runoretkeen. Kysymysten kannattaa olla mahdollisimman avoimia.

3) Kun runo on valmis, runo luetaan lapselle. Kysy lapselta, haluaako hän muuttaa tai korjata sitä. Jos lapsi on tyytyväinen, runo on valmis. Tämän kohdan voi toteuttaa myös sen jälkeen, jos lapsen aihe vaihtuu.

4)  Lähettäkää metsäretkipäivän runokilpailuun!

Esimerkki runottamisesta:

Kävelimme tänään taaperon kanssa metsän vierestä ja lapsi hihkaisi spontaanisti ”Metsä!”. Aika runoilla! Aikuisen apukysymykset ovat suluissa:

Metsä!
(Niin on! Mitä metsästä?)
Haluu mennä sinne!
(Mitä haluat tehdä metsässä?)
Haluu sinne leikkimään!

Ja sitten aihe vaihtui. Tästä hetkestä kirjoitin ylös runon:

Metsä
Haluu mennä sinne
Haluu sinne leikkimään
Enni 2v.

Muistilista metsäretken järjestämiseen

Oletko järjestämässä ensimmäistä metsäretkeä? Pohditko, mitä turvallisuusasioita tulisi ottaa huomioon? Kokosimme metsäretken järjestämisestä muistilistan lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille. Lista on laadittu sillä silmällä, että retki suuntautuu lähimetsää kauemmas.

Metsäretken suunnittelussa olisi hyvä huomioida ainakin seuraavat seikat:

  1. Huolehdi turvallisuudesta. Kertaa ulkona oppimisen turvallisuusohjeet  OAJ:n ja Lyke-verkoston kokoamasta muistilistasta.
  2. Tutustu alueeseen, ja jos mahdollista, vieraile siellä etukäteen.
  3. Suunnittele siirtymät. Pääseekö paikalle jalan vai tarvitseeko varata kuljetuksia tai käyttää julkista liikennettä? Siirtymisiin on hyvä varata runsaasti aikaa.
  4. Suunnittele tehtävät sekä niiden ohjeistus oppilaille ja valmistele tarvittavat materiaalit. Vinkkejä löydät metsäretkiresepteistä! Metsä soveltuu minkä tahansa oppiaineen – ja erityisen hyvin oppiainerajat ylittävään – opetukseen.
  5. Mieti ajankäyttö, varaa riittävästi aikaa ihmettelylle ja eväiden syönnille.
  6. Viesti kotia koulun/päiväkodin käytäntöjen mukaisesti.
  7. Tarvittaessa varaa eväät, tarkista allergiat ja erityisruokavaliot (ja muut mahdolliset lääkitykset).
  8. Muistuta säänmukaisesta vaatetuksesta, kerratkaa yhdessä mitä siihen kuuluu! Ohjeita pukeutumiseen löytyy mm. Lyke-verkoston sivuilta.
  9. Lähtekää ulos, nauttikaa! Ensimmäisen retken ei tarvitse suuntautua lähimetsää kauemmas. Tärkeintä on lähteminen.

Ihania metsäretkiä!

Luontotapahtumia loppuvuodelle

Mitä metsäretkipäivän jälkeen? Listasimme tämän vuoden luontotapahtumia.  Jos joku uupuu, vinkkaa meille luontotapahtuma kommentteihin tai sähköpostitse: metsaretkipaiva@gmail.com.

Kesäkuu
9.6.–10.6.2018 Birdlife: Pönttöbongaus
Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle.

9.6.–10.6.2018 Luonto-liiton Kevätseuranta
Viimeinen Kevätseuranta-viikonloppu! Viikonlopun teemana on lepakot.

17.6.2018 Luonnonkukkien päivä
Yhteispohjoismaisen Luonnonkukkien päivän tavoitteena on kasvituntemuksen ja -harrastuksen edistäminen sekä yhteisten luontokokemusten tarjoaminen mahdollisimman monelle.

Heinäkuu

Lomakuukausi!

 

Elokuu
20.8.–26.8.2018 Puunhalausviikko
Valtakunnallinen puunhalausviikko kannustaa ihmisiä halaamaan puita ja osoittamaan, että he arvostavat omaa lähiympäristöään.

25.8.2018 Suomen luonnon päivä
Suomen luonnon päivää juhlitaan elokuun viimeisenä lauantaina rennosti ja pilke silmäkulmassa. Liputa Suomen luonnolle ja lähde liikkeelle luontoon. Kutsu kaverisi mukaan tai järjestä oma tapahtuma – tyyli on vapaa.

Syyskuu
8.9.2018 Nuku yö ulkona
Suomen Latu haastaa suomalaiset nukkumaan yönsä ulkona. Majoitteena voi olla teltta, tarppi, laavu tai vaikka kuusen alus. Tärkeintä on nauttia luonnosta ja jokamiehenoikeuksien suomasta mahdollisuudesta yöpyä ulkona.

27.9.2018 Valtakunnallinen puun päivä
Puun päivänä kehoitetaan ihmisiä istuttamaan puita yksin ja yhdessä. Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota puiden ja metsien merkitykseen ja suojeluun.

Lokakuu
6.10.–7.10.2018 Birdlife: EuroBirdwatch18
EuroBirdwatchin tärkein tavoite on herättää kiinnostusta muuttolintuja ja niiden suojelua kohtaan. Tapahtumaan osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä sekä yleisötapahtumissa että omatoimisesti retkeillen.

Aina voi retkeillä!

Suomen lasten metsäretkipäivä 2018

Ilman teitä ei olisi meitä, te teette Suomen lasten metsäretkipäivän.
Kiitos kaikille Metsäretkipäivään ja Ulkoluokkapäivään osallistuneille!

Keräsimme retkihetkiä torstailta. Lisää retkikokemuksia ympäri vuoden voi lähettää meille osoitteeseen metsaretkipaiva@gmail.com.

Pohjoisseudun Toimintayhdistys ry

”Olemme kolmatta vuotta mukana Metsäretkipäivässä. Tänä vuonna valloitimme Punkalaitumen korkeimman kohdan!”

Kuva: Johanna Hirvonen
Kuva: Johanna Hirvonen

Päivähoitoryhmä Poutapilvet, Äänekoski

”Lähdimme pyörillä paikkakunnalla sijaitsevalle Riihivuorelle. Meillä oli mukana ruokatarpeet, joista valmistimme itse nuotiolla jauhelihakeiton. Lasten repuissa kulkeutuivat myös halot ja nuotiopaikalle tarvittavat kivet. Metsässä oli sekä ohjattua leikkiä että tilaa vapaalle leikille.
Parasta lasten mielestä oli näköala, ruoka, se, että sai pilkkoa perunoita ja leikkiminen”

Kuvat: Päivähoitoryhmä Poutapilvet

Päiväkotiryhmä, Naantali

”Meidän metsäpäivänä joku oli roskastanut. Niitä kerättiin ja päiviteltiin. Samalla kyseltiin, mihin mikäkin roska pitäisi laittaa. Päädyimme pelastamaan Aku Ankka -sarjakuvat päiväkotiin – kierrätystä! Osan roskista veimme päiväkodin lähellä olevaan kierrätysrinkiin. Lopuksi söimme eväät ja oli vapaata leikkiä. Loppulauluksi lauloimme piirissä ”Tikka hakkaa nokallansa” ja kaikilla oli luontopalikat. ”

Perhepäivähoitoryhmä, Espoo

”Kolmen hoitajan perhepäivähoitoryhmä tallusti metsäretkipäivänä lähialueella uuteen metsään. Tutustuttiin metsään, huomattiin luonnon herääminen ja löydettiin valtavan iso muurahaispesä. Sitten lauloimme parit metsälaulut, syötiin eväät ja nautittiin vapaasta leikistä ja auringosta.”

Perhepäivähoitoryhmä Menninkäiset, Pirkkala

”Perhepäivähoitoryhmämme vietti kolmatta kertaa metsäretkipäivää. Tällä kertaa vietimme sitä Pirkkalan seurakunnan omistamassa Pappilan kodassa ja sen luonnossa. Aloitimme päivän vieton jo heti aamusta, kun vanhemmat toivat lapset hoitoon suoraan Pappilaan. Kodassa nautimme aamupuuron, jonka jälkeen lähdimme luontoon.

Olimme jo edellisenä päivänä askarrelleet lasten kanssa kivistä hiiret, joille retkipäivänä lapset saivat kerätä pesät kenkälaatikoihin. Tämä oli mieleistä puuhaa ja hienoja pesiä rakentui. Metsässä mukana oli myös kiikareita, luuppeja ja suurennuslaseja, joiden parissa lapset viihtyivät pitkään.

Aika vierähti nopeasti ja oli aika siirtyä takaisin kodalle lounaalle, jonka jälkeen oli vuorossa päivän ehkä jännin vaihe, kun lapset pääisivät kömpimään kodan ”parvelle” makuupusseihin päiväunille. Useille ensimmäinen kerta, kun edes näkivät makuupussin 😉 Pian unentuhina, kuitenkin valtasi kodan. Parhautta ❤ Tässä välissä oli meidän hoitajien hyvä nauttia nokipannukahvit 😊 Vielä välipalaksi lettuja ja sitten kodan lähimaastoon odottelemaan vanhempia. Vuoden paras päivä!”

 
Kuvat: Perhepäivähoitoryhmä Menninkäiset

Päiväkoti Poutapilvi, Kuopio

”Ryhmämme Vesikirput (3-5v.) retkeili Kuopion lähiluonnossa. Retken päätepaikalla keräännyttiin ensin juomatauolle ja aloitettiin ympäristön siivous luontoon kuulumattomista roskista. Aikuisilla oli hanskat ja roskapussit ja lapset etsivät innoissaan roskia, pysähtyivät niiden viereen ja huusivat ”Täällä! Täällä!”.

Siivouksen jälkeen lapset saivat vapaasti leikkiä alueella. Riemunkiljahduksista päätellen hauskinta oli juosta muurahaisia pakoon. Osa lapsista heitteli kiviä veteen, osa ihasteli valkovuokkoja. Kaksi kaverusta juoksivat kiven ympäri ja huusivat: ”Meillä on luontoleikki! Meillä on luontoleikki!”.

Kun muurahaisia oli tarpeeksi juostu pakoon, niille alettiin myös rakentaa pesää neulasista. Lapset nauttivat, vaikka loppumatkalla päiväkotiin alkoi jo osalla jalkoja väsyttää. Lapset olivat vanhempien mukaan jutelleet retkestä pitkään. Eli oikein onnistunut reissu!”

Kuva: Päiväkoti Poutapilvi

 

Kiitos tämän vuoden metsäretkistä!

Valtakunnallinen Suomen lasten metsäretkipäivä järjestettiin tänä keväänä 17.5.2018 yhdessä kansainvälisen Ulkoluokkapäivän kanssa!* Metsäretkiä ja ulkona oppimista voi järjestää ympäri vuoden, mutta tänä virallisena päivänä sinäkin voit päästä osaksi yhteisöllistä, arvokasta kokemusta. Viedään yhdessä lapsia nauttimaan suomalaisesta luonnosta ja annetaan heille ihania muistoja. Unelmamme on, että jokainen lapsi pääsee retkelle.

Pieni muistilista (metsä)retken järjestämiseen

Retkien järjestäminen koulussa ja päiväkodissa vaatii hieman ennakkotyötä. Kun pohjatyö on kerran tehty kunnolla, helpottuu retkien järjestäminen tulevaisuudessa. Listasimme asioita, jotka on hyvä selvittää ennen ja jälkeen retken. Sovella tätä muistilistaa sopivaksi omaan ryhmääsi.

Retkelle valmistautuminen
Sovitaan yhdessä vastuut ja tehtävät.
– retken tehtäväpisteiden suunnittelu, tarvittavat varusteet ja  toteutus
– kootaan lähtijämäärä ja eväät
– kuljetuksen järjetäminen (tilausbussi, julkiset liikennevälineet)
– tiedote koteihin (aikataulu, varustus jne.)
– turvallisuuteen liittyvät asia: ensiapulaukku, yhteystiedot
– retkipaikan tiedottaminen (esim. nuotiopaikan varaus)
– yhteisten toimintamallien pohtiminen poikkeustilanteisiin
Lisäksi jokainen opettaja 
– muuttaa tarvittaessa luokkansa lukujärjestystä
– käy yhdessä läpi retken säännöt ryhmänsä kanssa
Retken jälkeen 
– kokemusten ja palautteen kerääminen oppilailta
– henkilökunnan palaute retkestä ja kehittämiskohteista

Muista myös OAJ:n ja LYKE-verkoston tuottama ohjeistus Oppimaan koulun ulkopuolelle. Siitä saat lisätietoa mm. turvallisuusasioihin.

Enemmän kuin metsäretki: kummikoulun kanssa Nuuksiossa

Viime viikon perjantaina pääsin mukaan kummikoulumme Keinumäen koulun metsäretkipäivään. Aamu aukesi sumuisena ja harmaana, kun bussi lähti koululta kohti Nuuksiota.

Kun pääsimme perille, pilvet olivat hälvenneet ja aurinko paistoi. Mikä ihana sää! Meillä oli kolme opasta luontokeskus Haltiasta ja jakauduimme kolmeen ryhmään punarinnan kierrokselle. Meidän retkiryhmämme aloitti retken pienellä metsäverryttelyllä: miten keho taipuu männyksi, entäpä tikaksi?

Tutustuimme luontoon eri aistein pienillä toiminnallisilla tehtävillä. Keräsimme polulta pieniä aarteita, joita tunnustelimme sokkona. Aarteet kiersivät kädestä käteen: jotain pehmeää, jotain kosteaa, jotain sileää. Aarteiksi paljastui mm. kiemurainen norkko, kauniita kiviä ja kostea puunkappale. Kuuntelimme metsän ääniä. Hassua, miten paljon ääntä metsään mahtuu, kun malttaa hiljentyä. Ihastusta herätti erityisesti sepelkyyhkyn ääntely.

Keinumäen koululla luonto on tiivis osa opetusta. Koulun laaja-alainen erityisopettaja Mari Nuutinen pitää tärkeänä, että lapset pääsevät luontoon ja saavat kokemuksia luonnossa olemisesta.

– Luonto herkistää lapsen elämän ja luonnon monimuotoisuuden äärelle. Luonto antaa tilan hiljentymiselle ja aistien luontaiselle vahvistumiselle. Lapsen uteliaisuudelle, innostukselle, ihmettelylle ja ihastelulle löytyy luonnosta loputtomasti tilaa ja tilaisuuksia.

Ihmetystä tosiaan riitti alkumetreiltä aina retken loppuun asti. Miltä puron solina kuulostaa? Miten luonto tekee omaa vaahtoa? Mitä eri suotyyppejä löytyy? Mikä lintu siellä laulaa? Onpa kauniin vihreää! Onneksi oppaamme tarjosi vastauksia kiperiinkin kysymyksiin. Kuljimme reittiä verkkaiseen tahtiin. Jokaisella oli aikaa tutkia, ihmetellä ja oppia. Siinä intoutui itsekin tasapainottelemaan juurakossa ja pomppimaan kiveltä toiselle.

Eväshetki Mustalammen rannalla

Tuntuu, että metsässä myös oppiminen tapahtuu kuin itsestään. Jokaikiseltä pulpahteli jotain kysyttävää. Myös onnistumisen kokemukset ovat metsässä hyvin vahvasti läsnä. Jokainen löytää jonkin äänen, jonkin aarteen ja pääsee olemaan metsässä sellainen kuin on. Oppilaiden kanssa retkeily on enemmän kuin vain retkeilemistä, siksi se on tärkeää niin opettajalle kuin oppilaalle.

– Retket ovat kuin seikkailuja, joissa piilee uusien löytöjen ja yllätysten mahdollisuus. Kouluympäristö on koulua, mutta retkillä opettaja ja lapset pääsevät toisenlaiseen vuorovaikutukseen. Tällöin kuva oppilaasta täydentyy ja tärkeä opettaja-oppilas -suhde syvenee, kuvailee Mari.

Savun tuoksu saavutti retkiseurueemme, eväspaikka oli lähellä. Vielä ennen eväitä teimme loppujumpan, kukin sai esittää jotain näkemäänsä asiaa. Muodostimme näin oman pikku-Nuuksion. Kierroksen päätteeksi jokainen rauhoittui eväineen Mustalammen rantaan. Ei  ollut kiire mihinkään. Aurinko lämmitti ja ihmettelimme lammen hanhien elämää.

Luontokokemukset ovat tärkeitä myös nuorille. Mari kertoo, kuinka eräs oppilaspari kuvasi luontokokemuksiaan Mitä olen oppinut luonnosta -runon säkein:

Olen oppinut monenlaista luonnosta,

tiedän, että luonto on elävä, sitä ei saa turmella.

Olen oppinut, että perhosia on monenlaisia,

Olen oppinut, että puilla voi olla haavoja,

lehdillä suonet ja puolukalla kukkia.

– Luonto antaa kehikon elämällemme. Siitä on hyvä peilata, mitä tekoja teemme, mitä arvostamme, Mari kiteyttää.

– – – – – – – – – – – – – – – – – –  – – – – – – – – – – – – – – – – –

Haltian opastuksiin voit tutustua täällä.

Kannattaa tutustua myös Eräkummi -toimintaan. Eräkummi-verkostoa rakennetaan koko maan kattavaksi.

Pihalle mars! Ensi viikolla paljon ulkoilutapahtumia

Me emme malttaisi odottaa ensi viikkoa! Ensi viikolla on metsäretkipäivän lisäksi monta muuta luontoon ja ulkoiluun liittyvää tapahtumaa. Kokosimme tiedot viikon tapahtumista. Valitse mieluisin tai osallistu vaikka kaikkiin!

Luonto-liiton Kevätseuranta 12.5.–13.5.2018

Tulevana viikonloppuna voi ottaa varaslähdön ja osallistua kuudenteen kevätseurantaviikonloppuun. Tämän viikonlopun teemana on erityisesti siilit. Lapsille löytyy myös oma kevätseuranta, josta saa oivaa tekemistä  tulevaan metsäretkipäivään tai ulkoluokkapäivään!

Lisätietoja kevätseurannasta täällä.

Birdlife Suomen ja Luonto-Liiton Lasten lintuviikko 14.5.–20.5.

Ensi viikon tapahtumat aloittaa Lasten lintuviikko. Lintuviikon tarkoituksena on tutustuttaa lapset lintuihin ja lintuharrastukseen. Tapahtumaviikko on suunnattu niin perheille kuin päiväkotien ja koulujen lapsiryhmille.

Tapahtumaviikon aikana voi järjestää linturetken, jota varten sivuilta löytyy paljon maksutonta materiaalia. Lintuja ei tarvitse edes tunnistaa, vaan voi tutustua lintujen elämään: löytyykö lintujen pesiä? Kuuluuko lintujen ääniä? Viekö jossain emo poikasille syötävää? Jokainen retkeilijäryhmä  voi ilmoittaa linturetkensä havainnot 25.5.2018 mennessä täällä.

Lisätietoja tapahtumaviikosta täältä.

Kalastuspäivä 16.5.2018
Koululuokkien Kalabongauskisa 14.5.–20.5.

Keskiviikkona 16.5. vietetään valtakunnallista kalastuspäivää. Päivän tavoitteena on saada lapset ja nuoret kalaan sekä edistää monipuolista kalastusta ja kalan käyttöä.

Koululuokille on suunnattu oma Kalabongauskisa, joka kestää koko viikon. Kisan tarkoituksena on pyydystää mahdollisimman monta eri kalalajia koko luokan voimin. Luokan bongaamat kalat voi ilmoittaa 21.5.2018 klo 12 mennessä täällä. Eniten lajeja kerännyt luokka saa palkinnoksi kalastusvälineet jokaiselle oppilaalle kesäksi. Lisäksi kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan kalastusvälineitä.

Lisätietoja Kalastuspäivästä täällä.
Lisätietoja Kalabongauskisasta täällä.

             

Suomen lasten metsäretkipäivä ja
Ulkoluokkapäivä 17.5.2018

Meidän kevät huipentuu 17.5.2018 Suomen lasten metsäretkipäivään ja Ulkoluokkapäivään! Tällä hetkellä tapahtumapäivään on osallistunut jo yli 15 000 lasta ja nuorta ympäri Suomen, huikeaa! Vielä ehdit ilmoittautua mukaan osoitteessa www.ulkoluokkapaiva.org

ENO: Puunistutuspäivä 18.5.2018

Perjantaina 18.5.2018 vietetään Puunistutuspäivää. ENO – enviroment online, kestävän kehityksen verkkokoulu, haluaa kannustaa kouluja ja päiväkoteja puiden istuttamiseen. Tämän vuoden teemana on istuttaa hedelmäpuu. Hedelmäpuilla juhlistetaan mehiläisiä ja mehiläisten pölytystyötä. Toukokuun 20. päivää  on ehdotettu maailman mehiläisten päiväksi ja hedelmäpuiden istutuksella voi juhlistaa mehiläisiä jo ennakkoon!

Mukaan tapahtumaan voi ilmoittautua täällä.
Lisätietoja tapahtumasta täällä.

Lopuksi haluamme nostaa vielä esiin valtakunnallisen Leikkipäivän, jota vietetään lauantaina 12.5.2018. Leikkipäivän sivuilta löydät hyviä vinkkejä myös ulkoleikkeihin. Metsät tarjoavat niin ikään paljon virikkeitä erilaisten leikkien järjestämiseen.

MLL: Leikkipäivä 12.5.2018

Tämän viikon lauantaina vietetään valtakunnallista leikkipäivää.  Leikkipäivänä eri-ikäiset heittäytyvät yhdessä leikin riemuun. Kuka tahansa voi järjestää oman leikkitapahtuman, ison tai pienen ja ilmoittaa sen sivuillemme www.leikkipäivä.fi.

Lisätietoja Leikkipäivästä täällä.

Välineitä lajien tunnistamiseen

Minua vaivasi pitkään eräs linnunlaulu. Tiedättekö, se Suomen kesään kuuluva sirkutus, joka kuuluu koivikossa auringon siivilöityessä puiden läpi. Yritin usein edes nähdä tämän linnun, mutta se oli ihan toivotonta. Vihdoin viime viikolla onnistuin kohdentamaan katseeni oikeaan paikkaan.

En kuitenkaan päässyt puusta pitkälle, koska en tunnistanut lintua. Ainut mieleentuleva laji oli satakieli, niinpä googletin sen. Lintu ei ollut satakieli Onneksi kuvahaku ehdotti minulle näkemääni lintua. Arvoitus ratkesi, se oli peippo!

Jotta seuraavalla kerralla ei menisi yli vuotta linnun tunnistamiseen, listasin eri tapoja lajien tunnistamisen tueksi.

Retkikaveriksi lajitietäjä
Metsäretkelle voi pyytää retkikaverin, jolla on hyvä lajitietämys. Jos lähipiiristä ei löydy lajitietäjiä, Birdlife järjestää avoimia linturetkiä. Retkillä on mukana opas, jonka avustuksella pääsee bongailemaan lintuja. Oman seudun retkiä voit etsiä kunkin alueyhdistyksen tapahtumakalenterista. Birdlifen alueyhditykset löytyvät täältä .

Apuna lajikortit
MAPPA-materiaalipankista löytyvät kätevät lajikortit. Kortit voi esimerkiksi tulostaa ja laminoida, jolloin ne on kätevä ottaa metsään mukaan. Niistä voi tehdä myös vaikka lajibingon. Täältä löydät muita tapoja hyödyntää lajikortteja.

Lajitietoutta puhelimessa
LuontoPortti -sivustolla on kattava hakukone lajien tunnistamiseen. Hakukoneesta löytyy omat kategoriat mm. kukkakasveille, puille ja pensaille, linnuille ja perhosille. Lajeja voi hakea ominaisuuksien sekä havaintopaikan ja -ajan perusteella. Kunkin lajin kohdalla on mahdollista laittaa hyvin yksityiskohtaisesti eri ominaisuuksia. Mitä useampia tuntomerkkejä antaa, sitä suppeampi on mahdollisten lajien lista ja tunnistaminen helpottuu. Lajeja pääsee selaamaan myös vapaasti. Hakukone on hyvin kattava ja sivusto toimii myös mobiilissa.

Erikoisesta kasvista voi ottaa myös kuvan ja etsiä ajan kanssa kotona. Uusista ja tuntemattomista lajeista voi esimerkiksi kerätä  digikasvion. Uusien lajien tunnistaminen ja bongaaminen on tosielämän Pokémon-peliä parhaimmillaan.