Afrikkaa ja tulvaindeksejä 29.1.2018

Aineistoja Afrikasta

Kolmannella kerralla opettelimme ulkoisen tietojen liittämistä tietokantaan sekä tekemään tietojen perusteella uusia tietojoukkoja. Ensimmäisenä tarkastelimme Afrikan karttaa, sen valtioita, timanttikaivosten ja öljykenttien sijainteja sekä internetin ja facebookin käyttäjämääriä maittain. Ihan ensimmäiseksi yhdistelimme dataa niin, että saimme aineistosta hiukan yksinkertaisemman, kuitenkaan menettämättä mitään tärkeimpiä tietoja.

Maantieteessä innovaatioiden leviämistä kuvataan diffuusiomallilla, joka kuvaa innovaatioiden siirtymistä aluejärjestelmästä toiseen. Yleensä ajatuksena on se, että innovaatio siirtyy ensin suuremmista kaupungista toisiin, sen jälkeen pienempiin kaupunkeihin ja maaseudulle. Tätä kutsutaan myös diffuusion aaltomalliksi, jossa etäisyys määrittää innovaation etenemistä. (Inkinen 2017). Facebookin käyttämisen yleisyyttä ja levinneisyyttä voisi kuvata aaltomallilla ja näin teinkin viime harjoituksessa (Kuva 1).Kuva 1. Facebookin käyttäjien suhteellinen osuus Afrikan maissa vuonna 2017.

Facebookin käyttäjämääriä kuvaavasta kartasta huomaa, että käyttäjiä on suhteellisesti eniten Pohjois-Afrikan maissa. Vähiten käyttäjien on Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, jossa köyhyys ja muut ongelmat ovat yleisiä. Löysin Rosanna (2018) blogista lähteen Actualitix-sivustolle, josta löysin kartan Afrikan köyhyyden jakautumisesta (Kuva 2). Kartoista huomaa, että köyhyys ja facebookin käyttäjien vähäinen määrä korreloivat suhteellisen hyvin.

Kuva 2. Köyhyysrajan alapuolella olevan väestön suhteellinen osuus maittain Afrikassa vuonna 2015 (Actualitix 2015).

Seuraavaksi tarkastelin timanttikaivosten, öljykenttien sekä konfliktien sijainteja Afrikassa (Kuva 3). Konflikteja on erityisesti niillä valtioiden alueilla, joilla on öljykenttiä. Kartan mukaan näyttäisi siltä, etteivät timanttikaivokset aiheuta niin paljoa konflikteja. Toisaalta uskoisin, etteivät öljykentät yksistään aiheuta sotia, vaan taustalla voi olla muitakin  kiistanalaisia asioita. Kun karttaa vertaa köyhyyskarttaan, huomaa, että konflikteja on paljon alueilla, joissa köyhyysaste on suuri.

Kuva 3. Timanttiikaivosten, öljykenttien sekä konfliktien sijainnit Afrikassa.

Tulvaindeksejä

Seuraavaksi siirryimme Suomeen ja tarkastelemaan vesistöalueiden tulvaherkkyyttä. Ensin laskin valuma-alueiden tulvaindeksit. Ne kertovat virtaamien vaihtelua, mitä isompi tulvaindeksi on, sitä suurempi on tulvien todennäköisyys. Tulvaindeksin lisäksi liitin karttaan valuma-alueiden järvisyysprosentin (Kuva 4). Kuva 4. Valuma-alueiden tulvaindeksit sekä järvisyysprosentti.

Kartasta näkee, että tulvaindeksi eli tulvaherkkyys on suurempi rannikkoalueilla kuin Keski-Suomessa. Kuitenkin järviä on eniten Keski-Suomessa, kun tarkastelee järvisyysprosentteja. Rannikkoalueilla, erityisesti pohjanmaalla tapahtuu maankohoamista, minkä vuoksi korkeuserot ovat pienet. Ehkä alava maa voi altistaa tulville? Toisaalta järvet voivat tasata jokien vesimäärää, kuten Rosannakin (2018) blogissaan kirjoittaa. Pohjanmaalla suuria järviä ei juurikaan ole, eikä niiden tasaavaa vaikutusta näin ollen siellä synny.

 

Lähteet:

Actualitix (2015). Afrika – population below poverty line (%). Viitattu 5.2.2018. https://en.actualitix.com/country/afri/africa-population-below-poverty-line.php

Inkinen, T. (2017). Ihmis- ja yhteiskuntatieteen perusteet -kurssi. Maantieteenlaitos, Helsingin Yliopisto.

Rosanna (2018). Afrikka ja Suomen tulvariskialue-sähläämistä eli 3. kurssikerta. Blogikirjoitus. Viitattu 5.2.2018.