Ruutukarttaa & opiskelijoiden sijainteja 5.2.

Tällä kurssikerralla perehdyimme rasteriaineiston käsittelyyn ja ruutukarttojen tekemiseen. Teimme erilaisia ruutukarttoja pääkaupunkiseudun väestöistä, itse valitsin tarkasteltavaksi nuortean aikuisten eli opiskelijoiden (19-29 -vuotiaat) maantieteellisen sijainnin keskittymät suhteessa muuhun väestöön.

Ensin määrittelimme ruutujen peittämän alueen sekä ruutukoon sopivaksi. Omassa työssäni laiton solukooksi 250 m x 250 m. Seuraavaksi poistimme aineistosta ne ruudut, joissa ei ollut yhtään asuinrakennusta. Näin saimme aineistosta hiukan ”kevyemmän”. Seuraavaksi valitsin tietokannasta vain kyseisiin ikäryhmiin kuuluvat sarakkeet. Näin sain uudesta tietokannasta vieläkin yksinkertaisemman, jotta laskutoimitukset sujuisivat jouhevasti. Tämän jälkeen yhdistin tietokannan aluksi tekemääni ruudukkoon (Kuva 1). Näin sain nuorten aikuisten absoluuttisten sijaintien keskittymät näkymään ruutukartassa.

Kuva 1. Ruutukartta nuorten aikuisten absoluuttisista määristä pääkaupunkiseudulla.

Kartasta huomaa, että nuorten aikuisten, eli opiskelijaikäisten, määrä on suurinta kantakaupungissa ja metron ja junaradan varrella. Kartasta erottuu myös Otaniemi, Leppävaara ja Espoon keskus, joista esimerkiksi Otaniemi on hyvin opiskelijapainotteinen alue. Myös Leppävaarassa ja Espoon keskuksessa on kouluja (Omnia) sekä korkeakouluja (Leppävaarassa Laurea ja Metropolia) ja ne erottuvat kartalta. Kantakaupungin osalta opiskelijakeskittymät ovat Kallio-Kumpula -akselilla, Meilahden lähellä sekä Viikissä. Näillä alueilla on myös Helsingin yliopiston kampusalueita ja opiskelija-asuntoja runsaasti, mikä selittänee kantakaupungin suurta opiskelijaikäisten määrää. Kartassa erottuvat hyvin alueet, joille opiskelijat ovat todellisuudessakin keskittyneet!

Minna Soittila oli käyttänyt myös kartassaan 19-29 -vuotiaiden sijainteja mutta hän oli käyttänyt suhteellisia arvoja. Myös hänen kartassaan Otaniemi ja radan varret korostuvat (todella) hyvin! Hauska, että niin absoluuttisilla kuin suhteellisillakin arvoilla tulokset ovat saman tapaisia. Hänen kartassaan erottuvat paremmin opiskelijavaltaiset alueet.

Absoluuttiset arvot sopivat hyvin ruutukarttaan, koska siinä nähdään todellisuudessa ikäryhmän sijaintien keskittymät. Ruutukartassa jokaisen ruudun pinta-ala on samankokoinen, joten ruutuja pystyy vertailemaan keskenään hyvin absoluuttisilla arvoilla. Karttaa lukiessa pitää kuitenkin pitää mielessä se, että eri alueilla (esim. keskustassa/maaseudulla) on eri määrä asutusta ja ihmisiä ylipäätään. Absoluuttisten arvojen käyttäminen voi korostaa kantakaupungin aluetta, koska siellä kuitenkin asuu eniten ihmisiä.

Koropleettikartassa arvot ovat yleensä aina suhteellisia, koska siinä yleensä vertaillaan jotain muuttujaa eri alueiden välillä (esim. työttömyys). Suhteellisia arvoja tulee käyttää silloin, kun vertailee alueita, koska ne voivat olla pinta-alaltaan (ja väestömäärältään) erilaisia (Tilastokeskus). Esimerkiksi eri maakuntien työttömyysasteen vertailu absoluuttisilla arvoilla on mahdotonta. Suhteelliset arvot kertoisivat jokaisessa ruudussa opiskelijoiden määrän suhteessa muihin asukkaisiin. Tällöin alueita voisi verrata keskenään niin, että voisi sanoa, mikä alue opiskelijavoittoisin. Absoluuttisilla arvoilla voi kyllä vertailla opiskelijoiden määriä toisiinsa eri alueilla mutta ei sitä, kuinka suuri osuus opiskelijat ovat muusta väestöstä.

Mielestäni ruutukartan lukeminen ei ole visuaalisesti niin helppoa kuin koropleettikartan. Kartassani ruudut ovat aika pieniä, jonka vuoksi ne ovat aika tiheästi ja vaikeuttavat hiukan luettavuutta. Olisiin voinut tehdä kartan vähän suuremmalla mittakaavalla lähempää, koska nyt taustalle jää aika paljon tyhjää aluetta, mikä vie turhaa tilaa todelliselta tiedolta. Kartasta kuitenkin erottuvat hauskasti jo edellä mainitut opiskelualueet, mikä on minusta hienoa. Mielestäni onnistuin kuitenkin suhteellisen hyvin tehtävässä, vaikka karttani ei mielestäni ole niin hyvä kuin muut kurssilla tekemäni kartat.

-sitte kaikki meni päin ”%&¤? ja tiedot katos. hienosti. maanantai.- 

Lähteet:

Minna Soittila (2018). Ruututeemakartta. Blogiteksti, kurssikerta 4. Viitattu 14.2.2018. https://blogs.helsinki.fi/soittila/

Tilastokeskus. Tilastokoulu – Koropleettikartta. Viitattu 14.2.2018.          <http://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?course_id=tkoulu_teemak&lesson_id=4&subject_id=2&page_type=sisalto

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *