Buffereita ja uima-altaita 12.2.2018

Tämän päivän harjoituksessa oli kyllä haastetta. Suurimman osan itsenäistehtävistä sain kyllä tehtyä, mutta yhteen en keksinyt, miten saisin oikean vastauksen tiedostoista kaivettua. Itsenäistehtävänä oli selvittää mm. Helsinki-Vantaan lentokentän ympäristössä sijaitsevien asukkaiden määrää sekä eri melutasoille altistuvien ihmisten määrää. Lisäksi tarkasteltiin juna- ja metroasemien läheisyydessä asuvien ihmisten määrää ja itse tarkastelin vielä lopuksi uima-altaiden ja saunojen määriä pääkaupunkiseudun rakennuksissa.

Tehtävä 1. Lentokentät, melualueet & asemat

Ensin tarkastelin Malmin lentokentän läheisyydessä asuvien ihmisten määrää 1 km ja 2 km etäisyydellä lentokentästä (Taulukko 1). Ja sen jälkeen Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä asuvien ihmisten määrää. Aika paljon ihmisiä asuu lentokenttien läheisyydessä! Seuraavaksi tarkastelin eri melualueita ja niille altistuvien ihmisten määrää. Laskin 65dB melutasolle altistuvien ihmisten määrän suhteessa 2 km etäisyydellä asuvien ihmisten määrään. En siis ottanut mukaan vain 2 km ja 65 dB -melualueella olevia vaan kaikki, jotka asuvat 65 dB melualueella. Tämän vuoksi sain erilaisen tuloksen kuin esim Sini.

Hämmästyttävää on myös se, kuinka moni altistuu vähintään 55 dB melutasolle päivittäin. Yleisten ohjearvojen mukaan asumiseen keskittyvillä alueilla melutaso saisi olla päivisin korkeintaan 55 dB ja öisin korkeintaan 50 dB. Tutkimuksissa on havaittu, että 50 dB melutason yläpuolella melu alkaa vaikuttaa negatiivisesti terveyteen, nostaa verenpainetta sekä häiritä muistia ja oppimista. Univaikeuksia alkaa ilmetä jo 42 dB melutasolla. 60 dB melutasolla riski sepelvaltimotautiin kasvaa (Liikonen 2013).

Taulukko 1. Lentokenttien lähistöllä asuvien ihmisten määrä, eri melutasoille altistuvien ihmisten määrä sekä 500 metrin etäisyydellä asemista asuvien ihmisten määrä.

Malmi, 2 km, asukkaita yht. 57880
Malmi, 1 km, asukkaita yht. 9061
Hki/Vt, 2 km, asukkaita yht. 11348
Hki/Vt, 65 dB, asukkaita yht. 324
Hki/Vt, 65 dB, as/ 2 km as_yht % 2,9
Hki/Vt, vähintään 55 dB, asukkaita yht. 11913
Tikkurila, 60 dB, asukkaita yht. 12630
Seur. teht. käytin pks_vaki -tietokantaa: as_yht. 1042440
<500 m asemasta, asukkaita yht. 265201
<500 m asemasta, asukkaita/koko alueen as_yht_% 25,44
<500 m asemasta, 15-64 -vuotiaat 188583
<500 m asemasta, 15-64 -vuotiaat % 71,1

Ensimmäisessä tehtävässä tarkasteltiin myös alle 500 metrin etäisyydellä juna- tai metroasemasta asuvien ihmisten määrää sekä työikäisten (15-64 -vuotiaat) osuutta näistä. Käytin tehtävässä koko pääkaupunkiseudun väestönmäärää (tietokanta pks_vaki_font_point), jotta pystyin tarkastelemaan koko kartan aluetta.

Tehtävä 2. Taajamat

Toisessa tehtävässä tarkastelin pääkaupunkiseudun asukkaita ja sitä, kuinka moni asuu taajamassa ja kuinka moni taajaman ulkopuolella. Huomasin, että käyttämissäni tietokannoissa saattoi olla jotain häikkää, sillä taajama-alueet eivät kattaneet koko kartan aluetta (oliko esim. Espoon taajamat jääneet pois?) ja toisaalta väestöä ei ollut pohjoisimmilla taajama-alueilla yhtään. No käytin kuitenkin pks_vaki_font_point -tietokantaa ja taajamat -tietokantaa. Sain tulokseksi, että hiukan yli puolet pääkaupunkiseudun väestöstä asuu taajamissa (Taulukko 2). Tilastokeskuksen (2011) mukaan taajama-asteen pitäisi kuitenkin olla lähes 100 % :ia. Eli ehkä olisi kuitenkin pitänyt käyttään Vantaan väestö -tietokantaa tämän tehtävän suorittamiseen…

Taulukko 2. Taajamissa asuvien ihmisten määrä (arvot eivät todellisia). 

Asukkaita koko alueella 1042440
Asukkaita taajamassa 544313
Asukkaat taajamassa % 52
Kouluikäiset alueella yhteensä 103385
Kouluikäiset taajaman ulkopuolella 44637
Kouluikäiset taajaman ulkopuolella % 43,2

Tehtävä 4. Uima-altaat & saunat

Tosiaan, valitsin tehtävän 4 tarkasteltavaksi vapaavalintaisista tehtävistä. Oli mielenkiintoista huomata, että uima-altaita on jopa yli 800 rakennuksessa pääkaupunkiseudulla (Taulukko 3). Asukkaita, joilla on uima-allas kotonaan tai ainakin kotirakennuksessaan on yli 12000! Hauskaa, että eniten uima-altaita on omakotitaloissa.

Taulukko 3. Uima-altaiden ja saunojen sisältämien rakennusten määrä pääkaupunkiseudulla. 

Rak.ennukset, jossa uima-allas 855
Uima-allas & as_ yht 12170
Uima-allas & omakotitalo 345
Uima-allas & paritalo 158
Uima-allas & rivitalo 113
Uima-allas & kerrostalo 181
Rakennus, jossa sauna 21922
Rak. & sauna % 24,24

Tein kartan uima-altaiden sijainneista ja niiden määristää eri alueilla pääkaupunkiseudulla (Kuva 1). Ohjeissa mainittiin, että  pylväsdiagrammit tulisi laittaa karttaan, mutta mielestäni siitä tuli silloin liian sotkuisen näköinen, joten päädyin sitten ottamaan pylväät pois ja kuvailemaan uima-altaiden määriä vain värikategorioiden mukaan. Mielestäni näin kartta havainnollistaa paremmin uima-allasvaltaisia alueita. Kuten kartasta näkyy, Lauttasaaressa ja Pakilassa on eniten uima-altaita. Uima-altaita on paljon myös Munkkiniemessä, Kivinokassa, Kulosaaressa sekä Marjaniemessä. Lisäksi Tammisalo, Yliskylä ja Vartioharju erottuvat hyvin yli 30:llä uima-altaallaan kartasta.

Kuva 1. Uima-altaan sisältävien rakennusten määrä eri alueilla pääkaupunkiseudulla.

QGIS -osaaminen ja puskuripohdintaa

Tämän hetkisen osaamiseni QGIS:n suhteen on vaihtelevaa. Olen kyllä kehittynyt valtavasti verrattuna ensimmäiseen tuntiin. Nyt osaan valita tarvittavat tietokannat, muokata tietokantoja ja tuottaa niistä uusia. Osaan yhdistää Count points in polygon -työkalulla pistemäisiä kohteita polygoni -kohteisiin sekä tehdä buffereita ja tarkastella kohteita, jotka jäävät sellaisen sisään Spatial Query -työkalulla. Kartan visualisoiminen on nopeaa, legendan, mittakaavan ja pohjoisnuolen tekeminen tapahtuu hetkessä.

Jotkut työkalut aiheuttavat kuitenkin päänvaivaa. Esimerkiksi tehtävässä 2. en millään saanut laskettua alueiden lukumäärää, jossa olisi tietyn verran ulkomaalaisia. Jostain syystä en saanut laskettua tietokantaan ulkomaalaisten osuutta asukkaista, vaikka olen aikaisemmissa harjoituksissa tehnyt tällaisia laskuja onnistuneesti. Mysteeriksi jäi tämä tehtävä, valitettavasti.

Puskuritehtävät olivat kyllä mielenkiintoisia. Puskurivyöhykkeitä voi hyvin käyttää juurikin siihen, että katsotaan jonkin kohteen (esimerkiksi juuri lentokentän tai sairaalan) ympäristössä  olevien pistemäisten kohteiden määrää ja tietoja (esim. tietyllä etäisyydellä asuvien ihmisten määrä). Näin voi saadaan selville lentomelulle altistuvien ihmisten määrä tai sairaalan lähellä asuvien ihmisten määrää. Puskurivyöhykkeiden avulla voisi myös suunnitella julkista liikennettä, katsomalla ihmisasutuksen sijainteja. Puskurivyöhykkeillä voisi tarkastella myös suojavyöhykkeitä erilaisille alueille tai kohteille. Tällaisia alueita voisivat olla esimerkiksi luonnonsuojelualueet.

Luonnonsuojelualueilla olisi hyvä olla jonkinlainen suojavyöhyke, jotta negatiivinen reunavaikutus saataisiin pienemmäksi. Reunavaikutus tarkoittaa  sitä, että metsikön reunalla mikroilmasto (mm. valon ja lämpötilan määrä sekä tuulen  voimakkuus) on erilainen kuin metsän sisällä, niin sanotulla ydinalueella. Vaateliaat lajit, jotka vaativat ydinalueiden ympäristöolot, eivät pysty elämään reunavaikutusten alaisilla alueilla, minkä vuoksi luonnonsuojelualueen todellinen suojelulle merkittävä pinta-ala on huomattavasti pienempi kuin suojelualueen todellinen koko. Reunavaikutus voi ulottua jopa 100 metriä metsän reunalta sisälle päin (Hamberg & Löfström 2009)

Lähteet:

Hamberg, L. & I. Löfström (2009). Monimuotoisuuden ja metsän eri käyttömuotojen yhteensovittaminen kuntien virkistysmetsissä ja valtion retkeilyalueilla. Metlan työraportteja 113. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2009/mwp113.pdf.

Liikonen, L. (2013). Meluntorjunnan perusteet – Meluselvitykset ja niiden teettäminen sekä laatu.  UUD ELY-keskuswww.ely-keskus.fi/Liikonen/melu 

Sini Virtanen (2018). Verta, hikeä ja puskureita. Blogiteksti. Viitattu 18.2.2018. https://blogs.helsinki.fi/7k110738/2018/02/13/verta-hikea-ja-puskureita/

Tilastokeskus (2011). Suomessa väki keskittyy taajamiin. Viitattu 18.2.2018.  http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2011-12-16_001.html

 

Yksi vastaus artikkeliin “Buffereita ja uima-altaita 12.2.2018”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *