Nuorten koulustressi, koulukiusaaminen ja mielenterveyshäiriöt 26.2.

Viimeisen kurssikerran työssäni tarkastelin kunnittain suomalaisten 4. ja 5. -luokkalaisten kokemaa koulustressiä ja koulukiusaamista sekä mielenterveyshäiriöihin sairaalahoitoa saaneita 0-17 -vuotiaita lapsia. Kaikki aineistot löysin Sotkanetistä, joka on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä tilastotietokanta suomalaisten terveydestä. Kartan Suomen kunnista löysin toisen kurssikerran aineistosta.

Ensimmäiseksi tarkastelin ainoastaan 4. ja 5. -luokkalaisten kokemaa koulustressiä (Kuva 1). Hämmästyttää, kuinka paljon stressiä kokevat jo näin nuoret, noin 10-11 -vuotiaat lapset. Suurimmassa osassa kunnista stressiä kokevat 30 – 45 % :a  4. ja 5. -luokkalaisista. Pohjois-Suomessa Inarissa, Utsjoella, Kittilässä, Posiolla sekä osassa Keski-Suomen kunnissa koulustressiä kokevat 45-60 % :a oppilaista. Ahvenanmaalla yhdessä kunnassa koulustressiä kokevia lapsia on jopa yli 60 %: a. Kartassa valkoisena näkyvistä kunnista ei ollut aineistoa saatavilla.

Kuva 1. 4. ja 5. -luokkalaisten kokema koulustressi vuonna 2017 (Sotkanet 2017a).

Pitkäaikainen stressi voi aiheuttaa monia terveysongelmia.  Stressistä syntyviä fyysisiä oireita ovat esimerkiksi huimaus, sydämentykytykset, pahoinvointi, flunssakierteet sekä päänsäryt. Psyykkisiä oireita on myös monia: jännittyneisyys, levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, ärtymys, aggressiot, muistiongelmat sekä uniongelmat. Vakava stressi voi johtaa masennukseen ja jopa itsetuhoisiin ajatuksiin ( Mattila 2010).
Mielestäni lasten stressistä pitäisi olla huolissaan, tai minä ainakin olen. Jo alaluokilla olisi hyvä antaa lapsille vinkkejä stressin lievittämiseen. Pitäisi antaa itselle aikaa rentoutumiseen, eikä aina tarvitse olla kiire.

Seuraavaksi liitin karttaan 0-17 -vuotiaat, jotka ovat saaneet sairaalahoitoa mielenterveyshäiriöihin (Kuva 2). Aineisto on tehty niin, että hoitoa saaneet on laskettu suhteessa 1000 saman ikäiseen nuoreen. Pohjois- Suomessa sairaalahoitoa saaneita nuoria on Posiolla, Sallassa ja Kemijärvellä lähes 20 tuhatta saman ikäistä kohti. Posiolla myös koettu koulustressi on suhteellisen korkea. Kainuussa erityisesti Puolangassa, Kajaanissa, Sotkamossa ja Kuhmossa sekä Itä-Suomessa Kaavissa sairaalahoitoa saaneita on myös paljon. Pohjanmaalla Vaasan seudulla sairaalahoitoa saaneita on suhteellisen vähän, mutta siitä etelämpänä Lounais-Suomessa erottuu Pomarkku, Ulvila ja Harjavalta, joissa sairaalahoitoa saaneita on 15-20 tuhatta saman ikäistä kohti. Keski-Suomessa erottuu Kuhmoisen ja Sysmän kunnat ja Etelä-Suomessa Kouvola, Kotka, Hamina, Pyhtää sekä pieni Pukkilan kunta, joissa sairaalahoitoa saaneita on enemmän. Kaikista kunnista aineistoa ei ollut saatavilla.


Kuva 2. 4. ja 5. -luokkalaisten kokema koulustressi (Sotkanet 2017a) sekä mielenterveyshäiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17 -vuotiaat suhteessa 1000 saman ikäiseen (Sotkanet 2016).

Huomattavaa on, että suurimmassa osassa niissä kunnissa, joissa sairaalahoitoa saaneita nuoria on eniten, myös koettu koulustressi on yli 30 % :a. Poikkeuksiakin kuitenkin löytyy, kuten esimerkiksi Kaavi ja Kouvola, joissa koulustressiä koetaan 15-30 % :a. Pohjois-Suomen kunnissa näyttäisi myös olevan enemmän sairaalahoitoa saaneita suhteessa muuhun Suomeen. On huomattava, että aineistossa ovat ainoastaan sairaalahoitoa saaneet nuoret, mielenterveyshäiriöitä sairastavia on paljon enemmän. On arvioitu, että nuorista mielenterveyshäiriöitä sairastaa on noin 20-25 % :a (THL 2016).

Halusin tarkastella vielä koulukiusaamista ja sen mahdollista yhteyttä mielenterveyshäiriöihin sairaalahoitoa saaneisiin nuoriin (Kuva 3). Koulukiusattujen aineistossa on jälleen tarkasteltu 4. ja 5. -luokkalaisia. Valitettavasti aineistoa ei ollut saatavilla kaikista Suomen kunnista.

Kuva 3.  4. ja 5. -luokkalaisten kokema koulukiusaaminen (Sotkanet 2017b) sekä mielenterveyshäiriöihin hoitoa saaneet 0-17 -vuotiaat / 1000 saman ikäiseen vuonna 2016 (Sotkanet 2016).

Kartasta huomaa, että koulukiusaaminen on suhteellisen yleistä monissa kunnissa, joissa myös koettu koulustressi oli suurta. Esimerkiksi Inarissa, Kittilässä, Kemijärvellä, Sysmässä ja Kuhmoisessa näin on. Erityisen paljon koulukiusaamista tämän aineiston mukaan tapahtuu Lounais-Suomessa Marttilassa sekä sen naapurikunnassa Aurassa. Myös Itä-Suomessa Sulkavalla, Keski-Suomessa Petäjävedellä, Sysmässä ja Kuhmoisissa sekä  Pohjois-Pohjanmaalla Pyhännällä koulukiusaamista koetaan paljon. Näistä kunnista (paitsi Sysmästä) ei kuitenkaan ollut aineistoa mielenterveyshäiriöihin sairaalahoitoa saaneista nuorista. Voisi kuitenkin olettaa, että heitäkin näissä kunnissa jonkin verran on. Kartassa on kuntia, joissa koulukiusaaminen sekä sairaalahoitoa saaneiden lasten osuus on suhteellisen suurta, kuten Kaavi ja Sysmä. Yleisestikin näyttää siltä, että mitä vähemmän koulukiusaamista on, sen vähemmän kunnassa on sairaalahoitoa tarvitsevia lapsia, poikkeuksia kuitenkin löytyy.

Joissakin kunnissa, kuten esimerkiksi Loviisassa, koulukiusaamista esiintyy suhteellisen paljon (n. 11-16 % :a) mutta mielenterveyshäiriöihin sairaalahoitoa saaneita nuoria on suhteellisen vähän. Joissakin kunnissa taas, kuten Kouvolassa, koulukiusaamista ja myös koulustressiä on aika vähän, mutta sairaalahoitoa saaneita nuoria enemmän. Tämä kertoo siitä, että mielenterveyshäiriöt voivat johtua monista eri syistä, ei ainoastaan stressistä tai koulukiusaamisesta. Nämä tekijät olisi mielestäni kuitenkin tärkeä ottaa huomioon, kun suunnitellaan ennalta ehkäisevää toimintaa nuorten mielenterveyshäiriöiden puhkeamisen suhteen.

Pohdintaa omasta QGIS-osaamisesta ja muiden töistä

Viimeistä harjoitusta tehdessä tuntemukset olivat ristiriitaiset. Aineistojen löytäminen taisi olla tehtävän haastavin osuus. Kun lopulta löysin sopivat ja mielenkiintoiset aineistot, hämmästyin siitä, kuinka helposti karttojen tekeminen lopulta onnistui.  Minulla oli kuitenkin aluksi pulmia saada muokattua aineisto sopivaksi QGISiin. Kuten Maritakin (2018) blogissaan sanoo, datan muokkaamiseen meni paljon aikaa. Ensin ääkköset aiheuttivat ongelmia, sillä ne muuttuivat hassuiksi neliöiksi aukaistessani aineiston QGISillä, eikä näin ollen Joint- toiminto onnistunut. Excel oli myös innokkaasti muuttamassa aineistoni kasaksi päivämääriä, joten word-excel-QGIS -rataa tuli pyöriteltyä hyvä tovi. Aikana puuhailtua sain kuitenkin aineistot käyttökelpoiseen muotoon ja sain helposti yhdisteltyä aineistoni Suomen kunnat -tietokantaan. Tätä yhdistämistä tuli kuitenkin kokeiltua niin monta kertaa, että nyt osaan sen vaikka unissani.

Toisten blogeja selatessani löysin todella hienoja maastotietokannoista tehtyjä karttaesityksiä! Kim-Henrik (2018) oli tehnyt Juvan Nuutilanmäestä hienon mallinnuksen! Samoin Sini (2018) oli tehnyt karttoja maastotietokannasta, hänen karttansa oli Karjaa-Snappertunan seudulta. Todella hienoa ja avartavaa nähdä näin eri tavalla toteutettuja karttoja verrattuna omiin karttoihini. Mietin itsekin maastotietokantavaihtoehtoa, mutta päädyin sitten lopulta käyttämiini aineistoihin.

Summa summarum: viimeisen kerran lopputulokseen olen tyytyväinen, vaikka alku tuottikin pieniä hankaluuksia. Kurssin alussa en ollut ikinä edes kuullut QGISistä, ja nyt osaan tuottaa kartan itse löytämistäni ja muokkaamistani aineistoista. Aika siistiä!

 

Lähteet:

Kim-Henrik Helanne (2018). Harjoituskerta 7 – Viimeistä viedään. Blogiteksti. Viitattu 5.3.2018. 

Marita Selin (2018). Seitsemäs kurssikerta. Blogiteksti. Viitattu 5.3.2018.

Mattila, A. (2010). Stressi. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 5.3.2018.

Sini Virtanen (2018). Seitsemäs kerta toden sanoo. Blogiteksti. Viitattu 5.3.2018.

Sotkanet (2016). Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0 – 17-vuotiaat / 1 000 vastaavan ikäistä (Yhteensä / 2016). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

Sotkanet (2017a). Koulustressi, % 4. ja 5. luokan oppilaista (2017) (Yhteensä / 2017). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Sotkanet (2017b). Koulukiusattuna vahintään kerran viikossa, % 4. ja 5. luokan oppilaista (2017) (Yhteensä / 2017). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

THL – Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (2016). Nuorten mielenterveys. Viitattu 5.3.2018. 

3 vastausta artikkeliin “Nuorten koulustressi, koulukiusaaminen ja mielenterveyshäiriöt 26.2.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *