Lisää QGissiä ja projektioiden tarkastelua

Toisella kurssikerralla leikimme erilaisten projektioiden kanssa. Lopputuloksena syntyi kaksi eri karttaa, jotka kuvastavat eri projektioiden pinta-alavääristymiä.

Kuva 1. TM35FIN vs World Winkel Tripel pinta-alavääristymän kertoimet 

World Winkel Tripel -projektion vääristymät olivat Suomeen kohdistetun TM35FIN-projektioon verrattuna 1,232-1,555 -kertaisia. Vääristymiä siis on, mutta pinta-aloihin ne eivät vaikuta mitenkään valtavasti. Vääristymä kasvaa pohjoiseen päin siirryttäessä, niin kuin kuvasta 1 näemme. Kuvasta 2 taas näemme sen, miten vaikka pinta-aloissa vääristymät eivät ole niin suuria, muodoissa niitä on taas paljon.

Kuva 2. TM35FIN vs World Winkel Tripel pinta-alavääristymät esitettynä Winkel Tripel  -projektiolla

Toinen projektio jota tutkailin, oli World Mercator -projektio. Niin kuin kuvan 3 legendan arvoista näemme, Mercator-projektiolla pinta-alojen vääristymät ovat todella suuria. Kerroin on 3,95-8,26 ja niin kuin Winkel Tripelin kohdalla, tälläkin projektiolla vääristymä kasvaa pohjoiseen liikuttaessa. Mercator-projektiolla esimerkiksi yksittäisten kuntien muodot eivät ole yhtä vääristyneitä kuin Winkel Tripel -projektiolla, mutta Suomen pohjoisosien paisumisen näkee selvästi (kuva 4).

Kuva 3. TM35FIN vs World Mercator pinta-alavääristymän kertoimet 

 

  Kuva 4. TM35FIN vs World Mercator pinta-alavääristymät esitettynä Mercator-projektiolla

Valitsin kartoissa käyttämäni väriskaalan opettajan esimerkin mukaan, mutta lukiessani Atte Nevalan blogipostausta Projektiot ja niiden aiheuttamat vääristymät (2024), aloin ajattelemaan, olisiko eri värivalinta ollut sittenkin parempi. Tällaisessa aineistossa, jossa luokat menevät suuruusjärjestyksessä eivätkä ole mitään erillisiä luokkia, olisi voinut hyvin käyttää yhden värisävyn skaalaa, joka olisi ehkä paremmin kuvastanut pinta-alakertoimen suuruden kasvua. Nevala käytti kartoissaan vaaleankeltaisesta tummanpunaiseen kulkevaa väriskaalaa, joka oli mielestäni erittäin toimiva.

Toinen kiinnostava asia Nevalan postauksessa oli poikittaisen Mercatorin käyttö, jolloin vääristymä kasvoi sivusuunnassa lännestä itään päin. Pinta-alakertoimet eivät kyseisen projektion kohdalla olleet kovin suuria, ja Nevala pohtikin vahvojen värisävyjen käyttöä sellaisessa tilanteessa, jossa vääristymät eivät oikeasti olekkaan kovin suuria. Tämä oli mielestäni hyvä havainto. Tältä kantilta katsottuna opettajan ehdottama väriskaala olikin ehkä toimivampi, koska värisävyt eivät ole niin ääripäitä, vaan värejä on monia.

Lopuksi

Karttojen tekeminen sujui tunnilla ihan hyvin, mutta QGissin kaatuessa kurssikerran lopussa ennen kuin ehdin tallentaa mitään tekemistäni kartoista, pieni masennus iski päälle. Kun jouduin tekemään kartat uudestaan ilman Artun apua, monet viime viikolla läpikäydyistä toiminnoista olivat ehtineet unohtua. Onneksi on kavereita, jotka osaavat auttaa näissä asioissa, mutta nyt tuli kyllä selkeäksi se, että paljon on vielä QGissin kanssa opeteltavaa ja jos asioita ei kertaa, helpotkin jutut unohtuu.

Lähteet

MAA-202: Geoinformatiikan menetelmät 1 – Kurssikansio 2: kunnat2020_tilastoja.shp

Tilastokeskus – Kartta-aineistot https://www.stat.fi/tup/karttaaineistot/index.html

Nevala, A. (2024). Aten blogi – Projektiot ja niiden aiheuttamat vääristymät. Viitattu 31.1.2024.