Rasteriaineistoja

Neljännellä kurssikerralla otimme ensimmäistä kertaa rasteriaineistot käyttöön. Tätä ennen olimme käyttäneet vain vektorimuotoisia aineistoja. Tunnilla käsiteltiin isoja aineistoja ja lopputuloksena syntyi kuvan 1 kartta, joka kuvaa ruotsinkielisen väestön sijoittumista pääkaupunkiseudulla. Huomasin kuvan tähän liittäessäni, että olin tauolle pääsemisen kiireessä unohtanut laittaa karttaan mittakaavan ja pohjoisnuolen, mutta tämä kelvatkoon nyt.

Annasofia Toivosen blogissa Annasofian blogi, Toivonen vertailee ruotsinkielisten määrää ja ruotsinkielisten osuutta kuvaavia karttoja toisiinsa. Tämä oli mielestäni hyvä idea, ja kartat ovatkin aivan erilaiset. Ruotsinkielisten määrää kuvaavassa kartassa ihmisten määrää ylipäätään ruudussa ei oteta huomioon, jolloin Helsingin keskustan ruudut, joissa asuu varmasti eniten ihmisiä, näyttävät myös olevan eniten ruotsinkielisiä asukkaita omaavia alueita. Minun tekemääni karttaa katsoessa Helsingin keskusta ei kuitenkaan erityisemmin eroti, vaan ruotsinkielisiä näyttäisi prosentuaalisesti olevan eniten aivan pääkaupunkiseudun itäosassa, luoteisnurkassa ja länsipuolella.

Heini Tolvanen pohtii blogissaan Tuotoksia ja ihmettelyjä Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssilta, miten kaupunkirajojen lisääminen kartalle helpottaisi sen tarkastelua ja tulkintaa, ja sama ajatus juolahti minunkin mieleeni. Edes näin helsinkiläisenä en todellakaan osaa asettaa tuttujakaan kaupunginosia kartalle. Myös isoimpien teiden tai joidenkin muiden maamerkkien asettaminen kartalle parantaisi ymmärrystä siitä, mikä alue missäkin on.

Digitointia

Kurssikerran toisella puoliskolla aloittelimme jo ensi kurssikerran itsenäisesti tehtävää harjoitusta. Pääsimme tutkailemaan Pornaisten pinnanmuotoja ja digitoimaan sen teitä. Tästä homma jatkuu ensi kerralla ja sitten päästäänkin toivottavasti analysoimaan valmista tuotosta 🙂

Lähteet

Toivonen, A. (2024). Annasofian blogi – VIIKKO 4: Pisteitä, ruutuja ja rasteriaineistoja. Viitattu 14.2.2024

Tolvanen, H. (2024). Tuotoksia ja ihmettelyjä Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssilta – Neljäs viikko: Ruutukarttoja ja nivelvaurioita aiheuttavaa näpertämistä (eli digitointia. Viitattu 14.2.2024